Miten autismi voidaan todeta tai miten autismiepäilystä tutkitaan, jos henkilö on jo aikuinen? Epäilen läheiseni olevan autistinen mutta suurin osa tiedosta käsittelee lapsuutta.
Autismin diagnosointi aikuisena?
Autismiako
121557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tarkentaisitko kysymyksenasetteluasi?
Olen kokemuskouluttaja.
Sain diagnoosini julkiselta sekä yksityiseltä sektorilta aikoinaan.
En oikein siis ymmärtänyt, miksi tuollaista kysyt? Vaiko kysytkö vain huviksesi? Ja miksi ylipäätään tuollaista kysyt?
Eli kun olet tarkentanut tuota kysymystäsi, sekä perustellut kysymyksesi taustoja hieman tarkemmin, voin suoraan, avoimesti, rehellisesti, antaa vastauksen kysymykseesi.
Epäilen että läheiseni olisi autistinen. Hänellä on eräs diagnoosi, mutta epäilen sen olevan väärä. Monet oirekuvat, varsinkin ne joita autistiset ovat itse kirjoittaneet ja kertoneet kuulostavat minun korvaani kovin tutuilta ja selittäisivät osaltaan tämän läheiseni käytöstä ja elämää.
Käsitykseni mukaan aikuisiällä todettukin autismi diagnoisoidaan ainakin osittain perustuen lapsuuden havaintoihin - isän, äidin, muiden aikuisten huomioihin siitä, millainen henkilö oli lapsena. Mutta entä jos tällaisia henkilöitä ei ole? Voidaanko diagnoosia perustaa henkilön tämänhetkiseen tilaan ja tilanteeseen?
Uskon että mikäli tosiaan on kysymys autismista oikea diagnoosi auttaisi häntä selviämään elämässä jatkossa paremmin kun sekä hän itse että kaikki muut hänen ympärillään tietävät mistä on kysymys.
Olen pahoillani etten voi avata tarkemmin niitä seikkoja josta epäilykseni ovat heränneet - nämä ovat niin laaja-alaisia koko elämän kattavia asioita että hänet olisi turhan helppo tunnistaa jos joku lähipiiristään eksyisi tänne. Haluan vain lisätietoa siitä miten diagnoosia käytännössä lähdetään tekemään.
Vaikka menemällä neurologille puhumaan epäilystä.
Jos neurologi epäilee samaa, sitten varmaan lähetetään tutkimuksiin.
Ehkä se riippuu paikasta miten ne menee. Psykologisia testejä, haastatteluja, vanhempien haastatteluja jos mahdollista, lääkärin kanssa keskustelua, mahdollisesti lääkärille voi kirjoittaa elämäntarinan. ..jne...
täytetään erilaisia kyselyjä jne. Tuo on mitä minä olen asiasta nähnyt.
Ennen aikaan suvaittiin paremmin erilaisia ihmisiä. Nyt ollaan kovin tiukkapipoisia. Et toisen puolesta voi päättää tutkimuksista. Jos henkilöä ei autismin piirteet haittaa, miksi hänen pitäisi tutkituttaa itsensä? Ei autismiin ole lääkettä. Pitää vaan yrittää tulla toimeen suvaitsemattomien ihmisten kanssa.
Riippuu niin paljon kunkin sosiaalisesta tilanteesta.
Ei aina ole huono vaikka joku toinen ehdottaisikin tutkimuksia.
Lääkärikin ehkä helpommin suhtautuu vakavammin, jos epäily on jonkun muun kuin omasta aloitteesta.
Ei ole uskottava lääkäri joka kuuntelee muita. Kyllä potilas on aina oman tautinsa patas asiantuntija.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14260584/autismin-diagnosointi-aikuisena#comment-84436491
Miksi tutkituttaa itsensä, joa tautiin ei ole lääkettä eikä parannusta ja jopa epävarmaa onko kyseessä edes tauti.
Hukuttaudu mereen. Esim. Suosittelen.
Mitä oikeasti vittua tänne tulet jauhamaan kun et autismista mitään edes tiedä. Elikkäs? Niin, että miksi? Toki ilmaista itseään saa jokainen. Tiettyyn rajaan asti.
Saa puhua asioista, mutta KANNATTAA yrittää puhua asioista RAKENTAVASTI, vaikka edes välillä. Ja jos ei ole edes ASPERGER diagnoosia. Tai vaikka olisikin.
Voisitteko te, joilla ei diagnoosia ole eikä sitä tule, jossain vaiheessa lopettaa paskanjauhantanne, joka johtuu katkeruudestanne? Voitteko vaiko ette?
Miksi tutkituttaa itsensä? Heh. Siksi. Minä Esim. olen tullut diagnoosini vuoksi oikeinymmärretyksi. Eli siksi.
Minä olen tullut diagnoosini vuoksi syrjityksi ja vaatimukset kasvoivat ihan tolkuttomaksi. Olisi pitänyt olla jonkinjommoinen it-guru. Tavallinen osaaminen ei enää riittänyt. "No mutta meillähän täällä nyt aito autisti, jolta nämä it-asiat sujuu kuin tyhjää" totesi pomo. Arvatkaa kuinka nolotti! lopulta irtisanoin itteni. En kestänyt enää tätä naljailua!
http://m.digitoday.fi/yhteiskunta/2016/05/09/tassako-suomalainen-diginatiivi-edes-google-haku-ei-onnistu/20164951/66
Mistä se pomosi sai tietää sinun olevan autistiseksi diagnosoitu? Työpaikalla ei ole pakko kertoa sairauksistaan tai muustakaan omaan terveyteen liittyvästä. Vai oletko kokenut tulleesi työpaikallasi kiusatuksi ja sen vuoksi tuonut jossakin vaiheessa esille oman autistisuutesi?
Kirjoittamasi pomon sitaatti viittaa hienoiseen ironiaan, jolloin siinä ilmeisestikään pointtina ei ole ollut se itse autismi, vaan työpaikan muut ongelmat joko henkiöiden välillä tai työtehtävissä. Tosin oikeasti en usko, että sanatarkasti juuri noin olisi yksikään esimies mennyt sanomaan.
Kun ei tunnu autismi saati siten Asperger selvä edes asintuntijoille niin miten odottaa työnantajan suhtautuvan mainittuun tautiin. On paljon kuvitelmia autitin kyvyistä ja työnanatjista jotka palkkaa mielellään autistin, mutta syy taitaa olla ihan muualla. Halutaan orjaa, joka suostuu tekemään sarjatyötä vuorotta ja puolella palkalla.
http://citizensvoice.com/news/report-people-with-autism-earn-about-half-as-much-1.2040395