Palstalla keskustellaan vettyneistä peräsimistä ja miten ne voidaan korjata (avata /kuivata). Miksi peräsimessä ei voi olla vettä jos sen pohjassa olisi reikä josta vesi pääsisi valumaan pois telakoitaessa tai pienissä veneissä irroittaa ja varastoidä lämpimässä tilassa. Minkä ihmeen takia peräsimet yleensäkään täytetään vettä imevillä vaahdoilla ja sitten vaan odotellaan että niihin pääsee vesi. Varmaan tukirakenteen voisi tehtaalla tehdä pelkällä kuidullakin?
Vettynyt lasikuituperäsin
PeräSilta
41
3176
Vastaukset
- kuivanakestävämpi
Tässä on yksi kuva vettyneestä peräsimestä. Netistä löydät lisää. Vettyminen on joissakin tapauksissa johtanut tukirakenteen korroosioon.
http://www.cruisersforum.com/forums/attachment.php?attachmentid=92348&d=1416953890
Jos meinaat muuttaa veneesi peräsimen rakenteen umpilaminaatiksi, huomioi painon lisäys. - C1R
Samaa olen minäkin ihmetellyt jo 30 vuotta. Edes pohjoismaalaiset valmistajat voisivat tehdä asialle jotain, koska ongelma on varmasti tiedossa. Ongelmakohta on akselin ja peräsinlavan lasikuidun liitos, jota ei viitsitä tehdä veden pitäväksi. Jonkinlainen kumikaulus tai vaikkapa halpa stefa voisi olla riittävä ratkaisu. Tällä hetkellä helpoin tapa on porata reiät ja valuttaa vedet syksyisin. Tämä kannattaa tehdä aivan uusillakin veneillä.
- mainsail
Ennen kuin ymmärrettiin (n. vuoteen -96 saakka Suomessa) uskottiin mainosmiehiä, jotka sanoivat ettei uretaanivaahto ime vettä. Totuus on paljastunut eli imee eikä kuivu koskaan. Siksi ei pidä käyttää uretaanivaahtoa, jos korjaa peräsimen. Poista uretaani, joka on tyhjän tilan täyttämiseksi muulla kuin vedellä sinne laitettu. Uretaani kannattaa poistaa kaikkialta veneestä! Reikä on hyvä. Ei vesi siellä nyt haittaa. Tuohon akselin yläpään tiivistämiseen ei ole oikein mitään keinoa siksi, että akseli ja peräsin elää, kun siihen kohdistuu valtavia voimia. Taipuminen tekee sinne akselin ja lavan väliin veden mentävää reikää väkisin. Jos yritettäisiin tehdä väännön kestäviä, tulisi liian painavia peräsimiä.
- sikatiivistys
Kun tunnettu ammattitelakka peruskorjasi haljenneen peräsimeni, akselin ja lasikuidun liitos tiivistettiin sikafleksillä. Peräsin pysyi sen jälkeen kuivana. Jos akselin ja lasikuidun välillä ei ole lainkaan joustoa, vesi alkaa tunteutua sitä kautta peräsimen sisään.
Varmaankin reiän poraaminen peräsimen alaosaan on yksi tapa todeta onko lavan sisällä vettä. Peräsimen sisällä olevien metallisten tukirakenteiden korroosiota se ei estä. Ei uretaani vettä juurikaan ime. Se ei toisaalta liimaa kovinkaan hyvin, joten ei se varmaan pysy peräsimen seinissä kiinni. Kun vesi siellä liikkuu ja jäätyy ja sulaa, niin varmaan siellä se vaahto rikkoutuu.
- 6-19
Bossu kirjoitti:
Ei uretaani vettä juurikaan ime. Se ei toisaalta liimaa kovinkaan hyvin, joten ei se varmaan pysy peräsimen seinissä kiinni. Kun vesi siellä liikkuu ja jäätyy ja sulaa, niin varmaan siellä se vaahto rikkoutuu.
Oletko käyttänyt uretaanivaahtoa? Minä olen tiivistänyt useita ikkunan- ja oven karmeja. Se liimaa todella hyvin - on kiinni kuin tauti.
Jos se karmi täytyy irrottaa uudelleen, niin ko. rako on sahattava, että saa sen irti. Ohjeessakin sanotaan, että kuivuttuaan vaahto on poistettava mekaanisesti.
Sen veneen säiliöissä, josta poistin ne vettyneet vaahdot, tavara oli kiinni siellä seinämässä aivan kuin se olisi ollut samaa ainetta.
Vaikka se oli läpivettynyttä ei tuo "liimasauma" ollut lainkaan heikentynyt.
On varmaankin totta, ettei nämä nykyajan vaahdot enää ime vettä kuten nuo 70- luvun aineet, mutta tuo liimautuminen on kyllä varmastikin vain parantunut. 6-19 kirjoitti:
Oletko käyttänyt uretaanivaahtoa? Minä olen tiivistänyt useita ikkunan- ja oven karmeja. Se liimaa todella hyvin - on kiinni kuin tauti.
Jos se karmi täytyy irrottaa uudelleen, niin ko. rako on sahattava, että saa sen irti. Ohjeessakin sanotaan, että kuivuttuaan vaahto on poistettava mekaanisesti.
Sen veneen säiliöissä, josta poistin ne vettyneet vaahdot, tavara oli kiinni siellä seinämässä aivan kuin se olisi ollut samaa ainetta.
Vaikka se oli läpivettynyttä ei tuo "liimasauma" ollut lainkaan heikentynyt.
On varmaankin totta, ettei nämä nykyajan vaahdot enää ime vettä kuten nuo 70- luvun aineet, mutta tuo liimautuminen on kyllä varmastikin vain parantunut.Olen mä sillä liimaillut ikkunoita, ovia ynnä muuta. Ne on hyvin stabiileja rakenteita ja puuhun se tarttuu hyvin, ja siinä on kapea rako, joka liimataan isolla pinta-alalla. Ei se silti mikään liima ole. Jos liimaat sillä kaksi lautaa kanteistaan yhteen, niin ne laudat on helppo erottaa toisistaan, toisin kuin joku liimapuulevy, jossa väleissä on oikeaa liimaa.
- PerÄsin
Bossu kirjoitti:
Ei uretaani vettä juurikaan ime. Se ei toisaalta liimaa kovinkaan hyvin, joten ei se varmaan pysy peräsimen seinissä kiinni. Kun vesi siellä liikkuu ja jäätyy ja sulaa, niin varmaan siellä se vaahto rikkoutuu.
Jaa. Avasin oman 70-luvun peräsimen, joka oli täynnä uretaanivaahtoa. Vaahto istui lavan seinissä kuin tauti, ja piti veistää feinillä pois. Lavan alareunaan poratuista reiistä valui vettä tippumalla, tyyliin helkutin hitaasti hetken reiän tekemisen jälkeen, ja sitten ei mitään. Tämä siis ennen lavan avausta.
Avauksen jälkeen lapa edelleen siis läpimärkä. Painamalla peukulla vaahtoon kuoppa, täyttyi se hetkessä vedellä.
Eli liimautuu hyvin ja imee vettä kuin sieni. Muuten olen kanssasi samaa mieltä... - KauankoKestävät
PerÄsin kirjoitti:
Jaa. Avasin oman 70-luvun peräsimen, joka oli täynnä uretaanivaahtoa. Vaahto istui lavan seinissä kuin tauti, ja piti veistää feinillä pois. Lavan alareunaan poratuista reiistä valui vettä tippumalla, tyyliin helkutin hitaasti hetken reiän tekemisen jälkeen, ja sitten ei mitään. Tämä siis ennen lavan avausta.
Avauksen jälkeen lapa edelleen siis läpimärkä. Painamalla peukulla vaahtoon kuoppa, täyttyi se hetkessä vedellä.
Eli liimautuu hyvin ja imee vettä kuin sieni. Muuten olen kanssasi samaa mieltä...Peräsin oli siis läpimärkä. Oliko se haljennut kosteuden jäätyessä, vai miksi avasit sen? Koska vaahtoon tuli painamalla kuoppa, antoiko se mahdollisesti tilaa veden jäätymislaajenemisen? Oliko sisäpuolella näkyvissä osmoosirakkouloita?
PerÄsin kirjoitti:
Jaa. Avasin oman 70-luvun peräsimen, joka oli täynnä uretaanivaahtoa. Vaahto istui lavan seinissä kuin tauti, ja piti veistää feinillä pois. Lavan alareunaan poratuista reiistä valui vettä tippumalla, tyyliin helkutin hitaasti hetken reiän tekemisen jälkeen, ja sitten ei mitään. Tämä siis ennen lavan avausta.
Avauksen jälkeen lapa edelleen siis läpimärkä. Painamalla peukulla vaahtoon kuoppa, täyttyi se hetkessä vedellä.
Eli liimautuu hyvin ja imee vettä kuin sieni. Muuten olen kanssasi samaa mieltä...Onhan noi poijutkin tehty muoviosasta, jonka sisälle on pursotettu polyuretaania. Harvoin ne tuntuvat uppoavan, vaikka olisi kuori halkikin. Mikäköhän niissä on erona? Itse tein 4 vuotta sitten ponttoonilaiturin laittamalla polyuretaanilevyjen ympärille lautakuoren, eli uretaanit on koko ajan vedessä. Ei ole yhtään imenyt vettä. Täytyy olla joku vika noissa vettyneissä peräsimissä.
- Joakim1
Bossu kirjoitti:
Onhan noi poijutkin tehty muoviosasta, jonka sisälle on pursotettu polyuretaania. Harvoin ne tuntuvat uppoavan, vaikka olisi kuori halkikin. Mikäköhän niissä on erona? Itse tein 4 vuotta sitten ponttoonilaiturin laittamalla polyuretaanilevyjen ympärille lautakuoren, eli uretaanit on koko ajan vedessä. Ei ole yhtään imenyt vettä. Täytyy olla joku vika noissa vettyneissä peräsimissä.
Olisikohan tässä syy (#21): http://www.boatdesign.net/forums/materials/polyurethane-foam-water-absorption-35963-2.html
Eli huonosti tehty vaahdotus (väärä seossuhde, lämpötila tms.). Polyuretaanilevytehtaassa osataan paremmin kuin veneveistämössä. - 6-19
Kuten tuolla edellä kerroin, poistin tasaperämoottoriveneen vaahdot. Veneen pituus on n. 4m. Mutta kun aloitin hommat ei sitä pystynyt yksin liikuttamaan - painoi aivan sikana.
Kaikki säiliöt olivat aivan ehjän näköisiä, eli pakkanen ei ollut niitä runnellut. Se vaahto oli erittäin tasalaatuista ja täytti ne säiliöt 100% :sti. Jokainen pinta täytyi hangata raspilla tarkkaan, jotta sen paskan sai irti
Kun jätin ne säiliöt tyhjäksi oli niihin pakko laminoida neljä kerrosta kangasta, jotta sain entisen jäykyyden takaisin. Tulihan siitä hieman lisää painoa alkuperäiseen verrattuna, mutta paaaljon vähemmän kuin sen märän vaahdon kanssa.
Mainittakoon että se vene oli tunnetun valmistajan tuote sieltä 70- luvulta, joten uskon että noita uppotukkeja lojuu muillakin rannoilla. Joakim1 kirjoitti:
Olisikohan tässä syy (#21): http://www.boatdesign.net/forums/materials/polyurethane-foam-water-absorption-35963-2.html
Eli huonosti tehty vaahdotus (väärä seossuhde, lämpötila tms.). Polyuretaanilevytehtaassa osataan paremmin kuin veneveistämössä.Kuulostaa mahdolliselta.
- Joakim1
Ei peräsimiä täytetä vettä imevällä vaahdolla. Laadukkaimmissa käytetään epoksivaahtoa, mutta umpisoluinen polyuretaani on tavallisempaa. Kumpikaan ei ime merkittävästi vettä (alle 10% painostaan, siis ei tilavuudesta!). Sen sijaan peräsimeen jää helposti tyhjiä koloja ja tietysti vaahto saattaa myös rikkoontua rasituksesta tai veden vaikutuksesta. Toinen ongelma saattaa olla huonosti onnistunut vaahdon tekeminen. Väärä seossuhde, lämpötila tai kosteus saattaa estää kunnollisen umpisoluisen vaahdon muodostuksen.
Tässä on aika selkeä kuvaus peräsimen rakenteesta: http://www.jefa.com/blade/blade.htm
Jefan vakiolapoja käyttävät monet tuotantoveneetkin, ainakin Dehlereissä tiedän noita olleen.
Vaikkapa RUD34 eli n. 34-jalkaiseen suunniteltu lapa painaa 13 kg ilman akselia. Tilavuutta on reilut 30 litraa eli umpilasikuituisena se painaisi n. 50 kg ja olisi tietysti huomattavan paljon työläämpi tehdä. Päälle vielä alumiiniakselin 24 kg paino niin peräsin olisi tolkuttoman painava. - Matkapurjehtija
Miksi peräsimiä ei tehdä kokonaan teräksestä, jolloin se voitaisi jättää ontoksi?
Rakenne pystytään tekemään kestäväksi ja varmasti huoltovapaaksi. Peräsimen painokaan ei varmaan radikaalisti lisääntyisi. Umpiteräksestä on tehty peräsimiä iät ajat, mutta onttoja en ole tavannut.- onhanniitä
On niitä onttojakin. Painavampi siitä silti tulee kun vaahdolla täytetty kuitu peräsin. Useimmiten muutamalla lisäkilolla ei tosin ole mitään merkitystä.
- Joakim1
Miten paksusta? Tuo mainitsemani 13 kg peräsin on sivupinta-alaltaan hiukan yli 0,7 m2 eli peltiä menisi reilut 1,5 m2. Vaikkapa 3 mm pellistä tehtynä tuo painaisi 35 kg. Jefan painoihin päästäisiin n. 1 mm paksuudella, jota käytetään autojen pelleissä. Se ei taatusti riitä ilman tukirakenteita, joista taas tulee lisää työtä ja painoa. Haponkestävästä ei ole kovinkaan helppoa ja halpaa valmistaa tuollaista. Seurakaverin veneeseen tuli ontto teräsperäsin, mutta se maksoi selvästi enemmän kuin Jefan peräsimet.
- onhanniitä
Joakim1 kirjoitti:
Miten paksusta? Tuo mainitsemani 13 kg peräsin on sivupinta-alaltaan hiukan yli 0,7 m2 eli peltiä menisi reilut 1,5 m2. Vaikkapa 3 mm pellistä tehtynä tuo painaisi 35 kg. Jefan painoihin päästäisiin n. 1 mm paksuudella, jota käytetään autojen pelleissä. Se ei taatusti riitä ilman tukirakenteita, joista taas tulee lisää työtä ja painoa. Haponkestävästä ei ole kovinkaan helppoa ja halpaa valmistaa tuollaista. Seurakaverin veneeseen tuli ontto teräsperäsin, mutta se maksoi selvästi enemmän kuin Jefan peräsimet.
Peräsimen voi tehdä melko ohuestakin tavarasta tekemällä sisälle kennostomaisen tukirakenteen. Helppoa se on ammattilaiselle mutta yksittäiskappaleena tietenkin kallis. Esimerkkisi painot 13 kg vs. 35 kg on tavan veneilijöille useimmiten merkityksetön. Esim. Kippari 1. 80 kg tai toinen 102 kg, samaan aikaan ne on illalla saunassa kuitenkin;-)
- 6-19
Vaahdon käytöstä pikku kokemus. Vähän toistakymmentä vuotta sitten tyhjensin erään 70- luvun alkupuolelta peräisin olevan pienen tasaperä mootoriveneen tuohtojen alussäililöt.
Ne oli jäykkyyden saavuttamiseksi täytetty sen ajan vaahdolla. Kun venettä oli pidetty vuosikaudet oikein päin rannassa oli se tietysti aina täynnä vettä.
Ainoastaan keulasäiliön yläosa oli säilynyt kuivana. Muut olivat täysin märkiä. Kokeilin vedenpoistoa poraamalla niihin reikiä ja pitämällä venettä nurin vuoden päivät, mutta paino ei kyllä vähentynyt ( oli varmaan 300 kiloinen).
Sitten ajon rälläkällä ne auki ja veistelin vaahdot pois - tuli kuusi kpl isoa jätesäkillistä sitä tavaraa. Otin siitä yhden tiiliskiven kokoisen palan muistoksi ja koe kappaleeksi, jotta näkisin kuinka se kuivaa vapaassa ilmassa.
Pidin sitä kappaletta useita vuosia sisällä portaiden alla ja kävin välillä mittailemassa sen kuivamisnopeutta, joka oli noin milli vuodessa. Tämä siis täysin vapaana ja vetoisessa paikassa. Tästä voi todeta sen ettei se koteloituna kuiva ikinä.- Yfijf
Mulla sieltä valuu alapään reiästä syksyisin pari desiä vettä. Varmasti jää litimäräksi, mutta estää kuitenkin pakkasen aiheuttaman halkeamisen. Ensi talvena voisi ottaa autotalliprojektiksi avaamisen ja uudelleentäytön..
- Lapasorsa
Mulla tuli ruttoa peräsimen gelkkariin ja tiesin että lapa on täynnä vettä. Alapinnalla oli vesitippoja kuin vanhalla ukolla pakkasella nenän päässä. Ajoin kapealla laikalla peräsinlavan auki syksyllä. Vesi oli tullut akselin läpiviennistä ja myös alapinnan kautta. Lapa saanut joskus hittiä. Vaahto oli kauttaaltaan märkää ja poistin sen kaapimalla ja pyörivällä laikalla. Lapa kuivui talven lämpimässä varastossa ja mittailin pintakosteutta ajottain. Laitoin lavan puolikkaat kiinni remmeillä ja kaadoin poraamieni reikien kautta epoksivaahtoa. Sitten vaan laminoin ja hioin ja taas laminoin ja hioin. Sitten gelkkari päälle, epoksimaalit ja myrkky. Lapa jopa keveni hieman. Ny katellaan miten toimii.
- laminaatti_umpeen
Eikö ne puolikkaat voisi myös maalata muutamalla kerroksella 2-komponenttiprimeria sisäpuoleltakin ennenkuin täyttää peräsimen epoksivaahdolla? Vaikka peräsimen sisäpuolelle jostain raosta vielä pääsisikin vähän vettä niin se ei pääsisi imeytymään lasikuituun. Voiko puolikkaat laminoida yhteen ennenkuin valuttaa vaahdot sisään?
- Lapasorsa
spkoo kirjoitti:
Hyvältä kuulostaa, selkeä resepti. Mutta miksi gelkkaria?
Juu epoksi sisäpuolelta unohtui mainita. Gelkkari lähinnä siksi että tuli vähän esteettisempi pohjamaalia varten. Akselin päässä on happoteräsristkikko laminaatin sisällä. Sille en tehnyt mitään.
Apropoo, olikohan Vene-lehdessä vuosituhannen alussa juttu kun kundi väsäs uuden peräsinlavan lentokonealumiinista. - esteetisyys
Uusi gelkkari on työlästä saada tasaiseksi ja muutenkin se on veden alla turha. Esteettisyydelläkään ei ole väliä koska gelkkari jää maalin alle.
- PeräSilta
Eikö pelkkä lasikuitu kestä vettä. Suomi on täynnä lasikuituisia lokasäiliöitä jotka on maannut kymmeniä vuosia maassa vettä täynnä. Jos en väärin muista joissakin vanhoissa veneissä jopa vesisäiliöitä on ollut laminoituina veneiden runkoihin.
- p-säiliö
PeräSilta kirjoitti:
Eikö pelkkä lasikuitu kestä vettä. Suomi on täynnä lasikuituisia lokasäiliöitä jotka on maannut kymmeniä vuosia maassa vettä täynnä. Jos en väärin muista joissakin vanhoissa veneissä jopa vesisäiliöitä on ollut laminoituina veneiden runkoihin.
Pehmeneehän se vettyessään ja pysyy kait se vielä kasassa mutta ei siitä sellaisena veneenrungoksi ole
- KauankoKestävät
PeräSilta kirjoitti:
Eikö pelkkä lasikuitu kestä vettä. Suomi on täynnä lasikuituisia lokasäiliöitä jotka on maannut kymmeniä vuosia maassa vettä täynnä. Jos en väärin muista joissakin vanhoissa veneissä jopa vesisäiliöitä on ollut laminoituina veneiden runkoihin.
Suomessa on yli kolmekymentävuotiaita veneitä, joiden peräsimistä on valutettu talvisin vettä pienistä reiistä. Peräsimet ovat varmasti sisältä aina kosteat, silti ne ovat tähän asti kestäneet. Eikö osmoosi vahingoita lasikuitua, jos painetta on yhtä paljon molemmilla puolilla?
- seppomartti
Yllä ihmetellään, etteikö lasikuitu veneessä kestä vettä. Ei kestä. Siksihän lasikuitua pyritään suojaamaan vedeltä. Nostin 12 kk vedessä olleen veneen ja maalasin 4- 5 kerrosta viikonvaihteessa. Ei ollut osmoosia eikä tule jos pitää vesisulun kunnossa. Lasikuitu imee vettä itseensä muutaman prosentin. Hartsi liukenee pois ja jää huopatossun näköinen ja vahvuinen lasikangas. Osmoosin syntymiseen ei vaikuta paine-ero lasikuidun pinnassa tai paine-eron puute. Osmoosipohjia korjataan aika rajulla keinolla. Kutterihöylän näköisellä laitteella höylätään huopatosukerrokset pois. Huuhdellaan hapot ja kuivataan. Sitten laminoidaan, paklataan, hiotaan ja epoksoidaan uusi vesisulku. Näitä korjauksia näkee isoilla telakoilla maailmalla tuon tuostakin.
- Joakim1
Tässä testituloksia pelkällä gelcoatilla suojatuista ohuista leveyistä, jotka oli upotettuna vedessä 15 vuotta 10-32 asteen lämpötilassa. Imivät vettä 0,5-1,3% ja kuivattuna materiaalia oli hävinnyt 0,1-0,2% painosta. Vinyesterin ominaisuudet eivät juuri muuttuneet, mutta isoftaali ja ortoftaali menettivät 30-50% lujuudestaan, 10-20% kimmomudulistaan ja 60-70% iskunkestävyydestään. Kuivattuna ominaisuudet paranivat merkittävästi, kimmomuduli jopa palasi täysin ennalleen.
Tuo on kuitenkin aika äärimmäinen testi, sillä vettä oli molemmin puolin ja jatkuvasti, levy oli ohut ja tehty pelkästä katkokuidusta, joka on huonointa ko. asian suhteen. Toisaalta gelcoat oli laadukasta, toisin kuin vanhemmissa veneissä.
Aika hyvin siis lasikuitu kestää vettä, varsinkin toisen puolen ollessa kuiva ja veneen ollessa puolet vuodesta ylhäällä kuivumassa. Oletko nähnyt osmoosikorjauksia myös uudemmissa veneissä?
http://www.interplastic.com/UserFiles/File/15%20year%20physical%20properties.pdf - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Tässä testituloksia pelkällä gelcoatilla suojatuista ohuista leveyistä, jotka oli upotettuna vedessä 15 vuotta 10-32 asteen lämpötilassa. Imivät vettä 0,5-1,3% ja kuivattuna materiaalia oli hävinnyt 0,1-0,2% painosta. Vinyesterin ominaisuudet eivät juuri muuttuneet, mutta isoftaali ja ortoftaali menettivät 30-50% lujuudestaan, 10-20% kimmomudulistaan ja 60-70% iskunkestävyydestään. Kuivattuna ominaisuudet paranivat merkittävästi, kimmomuduli jopa palasi täysin ennalleen.
Tuo on kuitenkin aika äärimmäinen testi, sillä vettä oli molemmin puolin ja jatkuvasti, levy oli ohut ja tehty pelkästä katkokuidusta, joka on huonointa ko. asian suhteen. Toisaalta gelcoat oli laadukasta, toisin kuin vanhemmissa veneissä.
Aika hyvin siis lasikuitu kestää vettä, varsinkin toisen puolen ollessa kuiva ja veneen ollessa puolet vuodesta ylhäällä kuivumassa. Oletko nähnyt osmoosikorjauksia myös uudemmissa veneissä?
http://www.interplastic.com/UserFiles/File/15%20year%20physical%20properties.pdfKaikki osmoosikorjauksessa näkemäni veneet ovat olleet isoja, koska korjauksen hinta pienissä veneissä ylittää niiden arvon. Pienin taisi olla 40 ft Moody, jota jotkut ehkä pitävät laatuveneenä. Vesiympäristö on ollut Välimeri ja Karibia, missä veneet ovat tyypillisesti vedessä 12kk/v. Jos vinyyliesteri tuli käyttöön 10-12v. sitten, niin vinyliuusia en ole nähnyt. Vinyyliesteriähän on vain uloin kerros mutta hyvin näyttää referoimassasi tutkimuksessa pärjäävän ja on varmaankin epoksin ohella edistysaskel.
Yo tutkimuksessa on yksi veneilyn kannalta iso puute. Koejärjestely oli toteutettu kraanavedessä!. Kokemus kuitenkin on, että osmoosiongelma on suolavedessä pahempi kuin järvivedessä. Suoladessä myös näkit kiinnittyvät niin lujaan, että irroittaminen rikkoo epoksoinnin. Saimaalla yli 10 v purjehtineena ei osmoosi huolestuttanut eikä vaivannut, vaikka suojaus oli hatara. Taidan käydä iltalenkillä katsomassa turkklisella lähitelakalla osmoosikorjauksia, yleensä siellä on aina yksi työn alla. - Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Kaikki osmoosikorjauksessa näkemäni veneet ovat olleet isoja, koska korjauksen hinta pienissä veneissä ylittää niiden arvon. Pienin taisi olla 40 ft Moody, jota jotkut ehkä pitävät laatuveneenä. Vesiympäristö on ollut Välimeri ja Karibia, missä veneet ovat tyypillisesti vedessä 12kk/v. Jos vinyyliesteri tuli käyttöön 10-12v. sitten, niin vinyliuusia en ole nähnyt. Vinyyliesteriähän on vain uloin kerros mutta hyvin näyttää referoimassasi tutkimuksessa pärjäävän ja on varmaankin epoksin ohella edistysaskel.
Yo tutkimuksessa on yksi veneilyn kannalta iso puute. Koejärjestely oli toteutettu kraanavedessä!. Kokemus kuitenkin on, että osmoosiongelma on suolavedessä pahempi kuin järvivedessä. Suoladessä myös näkit kiinnittyvät niin lujaan, että irroittaminen rikkoo epoksoinnin. Saimaalla yli 10 v purjehtineena ei osmoosi huolestuttanut eikä vaivannut, vaikka suojaus oli hatara. Taidan käydä iltalenkillä katsomassa turkklisella lähitelakalla osmoosikorjauksia, yleensä siellä on aina yksi työn alla.Ko. tukimuksessa oli koepaloina sekä pelkkää vinylesteriä että vinylesterillä päällystettyä ortoftaalia. Jälkimmäisessä oli yksi mattokerros vinylesteriä molemmin puolin kahden ortoftaalin päällä. Tuo imi vettä selvästi enemmän kuin puhdas vinylesteri ja lähes yhtä paljon kuin puhdas ortoftaali. Myös tekstin perusteella kyse oli siitä, että ulkokerroksen vinylesteri säilytti ominaisuudet ei siis siitä, että se olisi suojannut sisällä olevaa ortoftaalia. Lujuustestit olivat taivutusta ja pinnan kovuutta mittaavia eli ne painottivat hyvin voimakkaasti ohuen levyn pintalaminaattia. Vetotestissä olisi näkynyt sisäosan todennenäköisen lujuusmuutoksen vaikutus.
Veneitä rakennetaan erilaisilla hartsiyhdistelmillä. 60-80 -luvulla oli aika tyypillistä käyttää pelkkää ortoftaalia, vaikka jo 60-luvulla oli tiedossa, että se kestää huonosti maahan asennettavissa vesisäiliöissä. Sitten herättiin osmoosiongelmaan ja parennettiin gelcoatin laatua sekä usein myös laminoitiin "ulkokerros" isoftaalilla, joka ei ole läheskään yhtä herkkä osmoosille (linkkaamassani tutkimuksessa isoftaali tosin ei pärjännyt hyvin). Tästä on sitten siirrytty osin käyttämään vinylesteriä "ulkokerroksessa". Nykyään tuskin on ainuttakaan purjevenevalmistajaa, joka käyttäisi ortoftaalia ulkokerroksessa puhumattakaan ortoftaalipohjaisesta gelcoatista. Se ei minulle ole selvinnyt mikä on käytännössä tuo "ulkokerros". Pelkkä ohut gelcoatia vasten oleva katkokuitukerros vai mahdollisesti koko kerrosrakenteen ulkolaminaatti? Tai jotain noiden väliltä? Tuolla katkokuidulla on hyvin vähäinen vaikutus laminaatin lujuuteen, joten ainoa tehtävä olisi lisätä vesitiiveyttä sekä estää osmoosiongelmat sille herkimmässä osassa laminaattia.
Osa veneistä tehdään myös kokonaan vinylesterillä ja tietysti osa epoksilla. Molempia on ollut jo ainakin 80-luvun alkupuolelta saakka ja niissä ei tietääkseeni koskaan ole ollut osmoosiongelmia.
Osmoosi ilmiönä tarkoittaa veden kulkeutumista puoliläpäisevän kalvon läpi. Siis kalvon, joka ei päästä suoloja, mutta päästää vettä. Ilmiö perustuu suolatasapainoon eli kalvon läpi virtaa sitä nopeammin vettä mitä suurempi suolapitioisuusero on. Myös lämpötilan nosto nopeuttaa merkittävästi veden siirtymistä sekä tietysti kaikkia siihen liittyviä kemiallisia prosesseja. Laminaatissa oleva vesi muodostaa suoloja hartsin kanssa eli väkevöittää siellä olevaa vettä.
Edelläolevasta johtuen puhdas lämmin vesi on osmoosin kannalta pahin mahdollinen ja kylmä mahdollisimman suolainen helpoin mahdollinen. Täällä vedet ovat lämpimiä vain 1-3 kuukautta ja veneet vedessä 4-8 kuukautta, joten ongelma on pieni, vaikka vesi onkin makeaa tai vähäsuolaista. - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Ko. tukimuksessa oli koepaloina sekä pelkkää vinylesteriä että vinylesterillä päällystettyä ortoftaalia. Jälkimmäisessä oli yksi mattokerros vinylesteriä molemmin puolin kahden ortoftaalin päällä. Tuo imi vettä selvästi enemmän kuin puhdas vinylesteri ja lähes yhtä paljon kuin puhdas ortoftaali. Myös tekstin perusteella kyse oli siitä, että ulkokerroksen vinylesteri säilytti ominaisuudet ei siis siitä, että se olisi suojannut sisällä olevaa ortoftaalia. Lujuustestit olivat taivutusta ja pinnan kovuutta mittaavia eli ne painottivat hyvin voimakkaasti ohuen levyn pintalaminaattia. Vetotestissä olisi näkynyt sisäosan todennenäköisen lujuusmuutoksen vaikutus.
Veneitä rakennetaan erilaisilla hartsiyhdistelmillä. 60-80 -luvulla oli aika tyypillistä käyttää pelkkää ortoftaalia, vaikka jo 60-luvulla oli tiedossa, että se kestää huonosti maahan asennettavissa vesisäiliöissä. Sitten herättiin osmoosiongelmaan ja parennettiin gelcoatin laatua sekä usein myös laminoitiin "ulkokerros" isoftaalilla, joka ei ole läheskään yhtä herkkä osmoosille (linkkaamassani tutkimuksessa isoftaali tosin ei pärjännyt hyvin). Tästä on sitten siirrytty osin käyttämään vinylesteriä "ulkokerroksessa". Nykyään tuskin on ainuttakaan purjevenevalmistajaa, joka käyttäisi ortoftaalia ulkokerroksessa puhumattakaan ortoftaalipohjaisesta gelcoatista. Se ei minulle ole selvinnyt mikä on käytännössä tuo "ulkokerros". Pelkkä ohut gelcoatia vasten oleva katkokuitukerros vai mahdollisesti koko kerrosrakenteen ulkolaminaatti? Tai jotain noiden väliltä? Tuolla katkokuidulla on hyvin vähäinen vaikutus laminaatin lujuuteen, joten ainoa tehtävä olisi lisätä vesitiiveyttä sekä estää osmoosiongelmat sille herkimmässä osassa laminaattia.
Osa veneistä tehdään myös kokonaan vinylesterillä ja tietysti osa epoksilla. Molempia on ollut jo ainakin 80-luvun alkupuolelta saakka ja niissä ei tietääkseeni koskaan ole ollut osmoosiongelmia.
Osmoosi ilmiönä tarkoittaa veden kulkeutumista puoliläpäisevän kalvon läpi. Siis kalvon, joka ei päästä suoloja, mutta päästää vettä. Ilmiö perustuu suolatasapainoon eli kalvon läpi virtaa sitä nopeammin vettä mitä suurempi suolapitioisuusero on. Myös lämpötilan nosto nopeuttaa merkittävästi veden siirtymistä sekä tietysti kaikkia siihen liittyviä kemiallisia prosesseja. Laminaatissa oleva vesi muodostaa suoloja hartsin kanssa eli väkevöittää siellä olevaa vettä.
Edelläolevasta johtuen puhdas lämmin vesi on osmoosin kannalta pahin mahdollinen ja kylmä mahdollisimman suolainen helpoin mahdollinen. Täällä vedet ovat lämpimiä vain 1-3 kuukautta ja veneet vedessä 4-8 kuukautta, joten ongelma on pieni, vaikka vesi onkin makeaa tai vähäsuolaista.Muuten hyvä, paitsi suolateoriaasi en näin ensikuulemalta osta. Osmoosirakkulassa ei muodostu suoloja vaan happoa, alkoholia, ehkä glykolia. Syy on polyesterien hydrolyysi. Polymerisaation vastainen kemiallinen reaktio veden vaikutuksesta. Ortofataaliesterin hajoamistuote on ftaalihappo. Puristamalla osmoosirakkulan rikki voi haistella happoa, jota monet kutsuvat muurahaishapoksi. Suolaa ei voine näkyä. Täytyypä illalla jostain lukea onko wuolan kulkeuuminn mahdollista. Rakkulan sisältö on hyperosmoottinen hartsin hajoamistuotteiden vuoksi. Hyperosmolaarinen kuplaneste imee vettä ja osmoosi leviää eikä rajoitu itsestään, koska lisää polyesteriä liukenee
- Joakim1
Puoliläpäisevän kalvon eri puolella olevat nesteet pyrkivät tasapainoon, joka riippuu eri aineiden konsentraatioista. Puhtaassa vedessä ei ole mitään eli sillä ei ole kykyä vastustaa osmoosio ja tasapaino voi syntyä vasta kun laminaatissa on äärettömästi vettä (tai paine kasvaa riittävästi). Suolainen vesi sen sijaan imisi vettä, jos toisella puolella olisi puhdasta vettä. Se siis hidastaa osmoosio ko. tapauksessa puhtaaseen veteen nähden.
Jos et minua usko, lue vaikkapa tästä: http://www.yachtpaint.com/LiteratureCentre/osmosis_manual_ap_eng_pro.pdf
"The salinity of the water is also important. Water not only seeks to fall to a level but also will seek to dilute any concentrated solutions. Thus, the moisture attracting effect of the highly concentrated solutions in the voids and blisters is most severe in fresh water where the concentration difference is greatest." - Joakim1
Tässä vielä laskuri, jolla voi laskea osmoottisen paineen. Merivedellä (valtameri) näyttää olevan 26 baria eli laittamalla merivettä rakkulaan ja veneen makeaan veteen rakkulaan voi muodostua 26 bar paine. Tuon verran siis on "vastapainetta" valtamerivedessä rakkuloiden happojen muodostamalla osmoosipaineelle.
http://www.lenntech.com/calculators/osmotic/osmotic-pressure.htm
Ehkä tuolla voisi laskea myös rakkulassa tyypillisesti olevalla konsentraatiolla osmoosipaineen.
- Albinnova
Meidän Albin Novan peräsin on ontto ja siinä on tehtaalta reikä pohjassa. Kun venen nostaa niin siitä tulee useita litroja vettä, ehkä kymmenen?
- Samaapuuta
Sehän on sitten samanlainen kuin veneen runkokin.
- 20-1
Saisiko peräsimen vettyneen vaahdon poistettua liuottamalla. Siten ei tarvitsisi avata koko peräsintä, vaan reikä riittäisi.
- 19-9
Et sitten ole lukenut koko ketjua. Siinä on muunmuassa todettu, ettei uretaanivaahtoa voi kovettumisen jälkeen poistaa muuten kuin mekaanisesti.
Halkaisu on paras ratkaisu. Näin saadaan kaikki möhnä sieltä pois ja ne puolikkaat voidaan kuivattaa kunnnolla. - AinaOnVaihtoehto
19-9 kirjoitti:
Et sitten ole lukenut koko ketjua. Siinä on muunmuassa todettu, ettei uretaanivaahtoa voi kovettumisen jälkeen poistaa muuten kuin mekaanisesti.
Halkaisu on paras ratkaisu. Näin saadaan kaikki möhnä sieltä pois ja ne puolikkaat voidaan kuivattaa kunnnolla.Ehkä olisi pitänyt lukea ettei voi turvallisesti poista kuin mekaanisesti. Tuolla voi lähteä PU ja koko peräsin:
https://en.wikipedia.org/wiki/Dimethylformamide
- Anonyymi
Aina kun muovista tehty on tullut vastaan, on näkynyt se, mikä idiotia sen käyttämiseen liittyy, olipa sitten kyse taloista, veneistä tai maailman merien muovijätesaarista. Mutta kyllähän tekevä mies tietää, vaikkei tietäisi juuri mitään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1317105Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631654350Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen543442Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4933096Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2932070Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde361733Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja201651- 911563
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1761472Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151426