Ensimmäinen arkku tuodaan sitten Thaimaasta ensi yönä. Oikein pääministeri on vastassa. Onneksi ei sentään laiteta Suomen lippua arkun päälle niinkuin ruotsalaiset.
Minusta tämä alkaa olla jo naurettavaa. Matkustelen aika paljon, ja olen sanonut läheisilleni, että jos minut kuolo kohtaa, haluan tuhkauksen paikan päällä. Turha sitä on rahdata kuollutta Suomeen poltettavaksi. Missään nimessä en halua pääministeriä, enkä edes presidenttiä ottamaan minua vastaan. Enhän ole kumpaakaan edes koskaan nähnyt livenä.
Ja mikä sankarivainaja minä oikein olisin, että tällaista kaipaisin. Linnan kirjassa Aune Leppäsen äpärä poika, joka ei koskaan saanut mitään aikaan, kuoli ensimmäisten joukossa, koska ei osannut sodassa mitään tehdä. Hänet haudattiin sankarivainajana juhlallisin menoin. Tällaista se on sattuma elämässä.
Minusta tämä alkaa olla jo naurettavaa. Matkustelen aika paljon, ja olen sanonut läheisilleni, että jos minut kuolo kohtaa, haluan tuhkauksen paikan päällä. Turha sitä on rahdata kuollutta Suomeen poltettavaksi. Missään nimessä en halua pääministeriä, enkä edes presidenttiä ottamaan minua vastaan. Enhän ole kumpaakaan edes koskaan nähnyt livenä.
Ja mikä sankarivainaja minä oikein olisin, että tällaista kaipaisin. Linnan kirjassa Aune Leppäsen äpärä poika, joka ei koskaan saanut mitään aikaan, kuoli ensimmäisten joukossa, koska ei osannut sodassa mitään tehdä. Hänet haudattiin sankarivainajana juhlallisin menoin. Tällaista se on sattuma elämässä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Niin, eiks sankarivainajat tuoda maan lipun alla kotiin? Nämä olivat lomamatkalla.
Kaikki, jotka kuolevat ulkomailla, pitäsi tasapuolisuuden nimissä tuoda kotiin maan lipun alla. Sekä pääministerin ottaa vastaan.
Mustakin tämä menee jo hieman yli. Toki suru on omaisilla syvä, mutta siltikin.
Miten niin suru menee yli? Miten suru voi mennä yli..miten ylipäätään mikään aito koettu tunne voi mennä yli tällaisessa tilanteessa? Te ette olette kirjoituksenne perusteella n. 15-20-vuotiaita..vai mitä?
Jos te pystytte kontrolloimaan tunteitanne ääritilanteissa niin onneksi olkoon, olette koneita. Itse en psyty, jos jokin asia lakkaa minua kiinnostamasta niin et ala aukomaan päätäni kuolleille tsunamin uhreille vaan teen jotain muuta. Läheisiään menettäneille tämä onkin sitten vähän pidempi prosessi, jonka morkkaminen tuntuu aika paskalta, suoraan sanoen.
Kulttuurissamme on hyväksyttävää sanoa pahoja, katkeria kommentteja vaikka toisten kuolemasta, sellaista epäkehittynyttä on kulttuurimme. Köyhässä Thaimaassakin välittäminen ja anteliaisuus on toista luokkaa. En ymmärrä miten ihmiset kehtaavat. Ettekä te kehtaisikaan muuten kuin anonyymisti tallaisella palstalla. Lisäätte surua vihallanne, lopettakaa, opetelkaa tapoja. Suomi alkaa muistuttaa päivä päivältä enemmän texasia.
Valtiovallan kunnianosoitus koko Suomen puolesta.
Samaa mieltä surullisen kanssa. Oon aatellu aivan samaa. Minun mielestä tälläiset näin voimakkaat asiat kuten lippu, valtiovalta jne pitäisi liittää mukaan vaan siinä tapauksessa jos on työskennellyt maansa puolesta ja semmoisella reissulla menehtynyt. Mutta kyllähän tämän tietty ymmärtääkin tässä tilanteessa.
(Kannisto, sinullakin on oikeus mielipiteeseen mutta sävy mihin sen kijoitat viittaa mielestäni siihen että taidat olla itse 10-15 ;)
kukaan, mikä on Thaimaan bruttokansantuotos. Onko maa rikas vai köyhä vai kuten meilläkin, osa on köyhiä leipäjonoissa, osa ei tiedä, mihin euronsa laittaa,kun kasaa on pihtipielet pullollaan.
Me ollaan sankareita kaikki,kun oikein silmiin katsotaan.Me ollaan sankareita elämän,ihan jokainen.