Mitä kuuluu?

Jännittää

Ikävillä :(((((

Huonoilla. Annoin sen yhden täällä leikkiä mulla ihan mielin määrin. Hän sai ainakin viihdettä päiviin. En vihaa enkä ole katkera, vaan toivon kaikkea hyvää hänelle ilman mua tietty. Sori, olis pitäny lähtee kauan sitten. Olit oikeassa kaikessa koskien meitä ja mä elin tyhmissä haaveissa.

Tärkeä kysymys. Haluaisin niin kovasti tietää onko hänellä kaikki hyvin. Onko onnellinen. Minun kuulumiseni hän tietää tarkkaan joten sitä hänen ei tarvitse kysyä. Eikä hän voi tietää miltä tosi ikävä tuntuu. Se kun ei näe eikä kuule

huonot fiilarit tidän mitä odottaa öitä

Kiva että näin hänet tänään

Huonot on ja pahenee vaan. En vastaa tuntemattomiin numeroihin. Kauan jatkuneet arvoitukset ovat vieneet elämänhalua.

Sillä fiiliksellä että kömmin nukkumaan. Öitä vaan kaikille..

Ikävä... :( ja surullinen kun olen mennyt ihastumaan varattuun.

Koko ajan paine, tunne siitä, että pitää ratkoa arvoitusta ei suoria vastauksia tule mistään ja pyysin vain juttelua kahden kesken, ärsyttää ja suututtaakin välillä.

Päivällä käppäilin mökin pihalla ja suunnittelin kevään / kesän hommia: lepikkojen raivausta ja uuden portaikon rakentamista jne.

Vai laittaisko koko höskän myyntiin, niin ei tarttis kantaa huolta moisesta "raharei'ästä"?

Hämmentyneillä.

ei sanoja enää, liian väsynyt...

https://www.youtube.com/watch?v=nftxDrStny8

väsyttää ja nälkä, loistavaa että voin tehdä niille jotain

ihanasti, päiväkin meni hyvin, mut illalla voin jo huonosti .
Sama paska, mitä sanon ja toivon, ei sillä mitään väliä sillä koskaan ole. Otin unilääkkeen, että sain itseni rauhoittumaan ja unet. Olin väsynyt, pettynyt, turhautunut, *ttuuntunut, suuttunut.
Mieleni oisi tehnyt huutaa ja huutaa ja heitellä kamat lasista ulos, toisaalta olin liian väsynyt edes siihen, ylikävelty olo. Kun en saa sitä ärtymystäni purettua, niin se sitten patoutuu ja jumittuu päiviksi pääkoppaan. Toisaalta, jos päästän sen irti, sille ei tahdo tulla loppua sille raivoamisellekaan. Lopulta siitä ärtymyksestäni kärsii ihan väärät kohteet, sivulliset, omat oikeat läheiseni ja useamman päivän.
Aika kuluu ja raitis ilma puhdistaa, joskus päivien kuluttua.
Niin paljon turhaa paskaa, millä ei ole mitään väliä. Tyhjää puhetta, tyhjiä väkinäisiä hymyjä, pakosti ja keinotekoisesti ylläpidettäviä ihmissuhteita. Koska näin kuuluu tehdä ja on aina tehty. Paskat. Jos tapaan saman ihmisen viikon päästä, ei sanota kahta sanaa enempää ja etsitään kiireesti muuta tekemistä ja mitään yhteistä ei oikeasti ole suurimman osan kanssa. Sellaista se on.
Normaalit ihmiset sen sietää.
Minä olen outo ja minä en siedä, enkä jaksa.

Kuuluu linnun laulua, viserrystä sieltä ja täältä. Ampiainen surraa vieressä ja kaukaa lasten ääniä leikkikentältä. Istun kahvikuppini kanssa pihalla ja vain kuuntelen. Tämä on mielestäni paras tapa viettää ruokatuntia.

Hiljaisuus muuten seuralainen, se ihana sellainen.

mää nii en siedä tota fiilis sanaa sori

Paskaa jo taas. Teet sitä ainoaa asiaa jolla on elämässäni mitään väliä ja kun se ei suju tai etene niin miten tätä jaksaisi? Kaikki yhden (viimeisen) kortin varassa ja sitten se on ehkä väärä kortti. Ei jaksaisi enää taistella. Vaan tiedän että taistelen silti.

Vainoharhasilla fiiliksillä taas. Tuntuu, että meidän sielumme on yhteydessä toisiinsa ja juttelevat keskenään, vaikka meidän päämme on eri mieltä ja täynnä sekavuutta.

ei fiilistellä jos ei tykätä ni

Melko tavallista elämää, eli taas laittamassa tyttöjä hymyilemään ulkoillessa ja puhellessa, joka tekee itsensäkin iloiseksi samalla kun näkee toisen hymyilevän.

Mutta kaikkien superkaunottarien kanssa ei uskallakaan jutella, paitsi joskus.

tsibba dui daa

Masentavilla, koska ajattelen nykyisen suhteen lopettamista, vapun aikaan tajusin ettei välitä paskan vertaa.