Mites sitä nyt niin kuin sanoisi sillai niin kuin selvästi, mutta kuitenkin tarpeeksi epäselvästi.
Niih... Nythän on niin kuin niin, että meillä on aikas lailla kinkkinen tilanne toisaalta. Ainakin mielen tasolla. Molemmat olemme solmussa ja kumpikaan ei avaa solmujaan yksin, koska emme pysty siihen. Tarvittaisiin kaksi solmun avaajaa eli sinä ja minä. Mutta mutta... pystymmekö siihen? Pystymme. Mutta haluammeko tarpeeksi sitä? En tiedä.
Minusta tuntuu nyt että.. meitä välillä "pännii" toinen toisemme oikein kunnolla. Tunteet menee vuoristorataa rätinällä ylös ja alas. Molemmat olemme yhtä syntisiä vaikka kuinka helppoa sitä olisinkin toista vain syyttää mistä milloinkin. Kun se toinen on sellainen... Kun se ei ole rehellinen... kun se pystyy elämään sillai ja tällei.... mutku se ei sitä ja tätä... mutku se on sitä ja tätä...
Fakta on kuitenkin se, että me molemmat olemme suhertaneet enemmän kuin laki sallii. Me molemmat olemme epävarmoja itsestämme ja toisistamme. kumpikaan meistä ei uskalla/välttämättä halua tehdä sitä ratkaisevaa tointa, kun kuitenkaan ei ole ihan huonosti asiat joskaan ei ole kovin kummoisestikaan:D
Yhteenvetona ikään kuin selventääkseni omalta osaltani omaa tilannetta voin todeta, että joskin olemme näennäisesti erilaisia toisaalta kuitenkin olemme niin samanlaisia loppujen lopuksi monissa asioissa. Joo tiedän olen ollut erittäin epäselvä. Olen ollut todella vaikea, niin mutta olet ollut sinäkin :D Mutta jos johonkin tämä kaatuu niin se kaatuu minun osaltani omaan epävarmuuteeni. Ei mihinkään muuhun. En epäile hetkeäkään ettenkö pystyisi antamaan kaiken anteeksi ja unohtamaankin ja aloittamaan puhtaalta pöydältä, mutta kun en tiedä riitänkö sinulle. Olen liian sitä ja liian tätä ja liian vähän sitä ja tätä.
Voi kuinka on välillä kirpaissut jotkut sinun tekemisesi vaikka itse en ole yhtään sen puhtoisempi. Voi kun jotkut asiat ovat loukanneet minua sydän juuriani myöten vaikka itse olen elänyt juuri samalla tavalla tai elän. Kun sitä on niin vaikea hyväksyä toiselta, mutta "kun minähän tiedän itsestäni, ei se niin vakavaa ole...." Mutta kun toinen ei voi tietää ja välillä ei ehkä edes itse.
Tunteet on ja pysyy, mutta mihin ne riittävät. Se jää nähtäväksi.
ps. Sinä olet täysi paskahousu :)
Niih... Nythän on niin kuin niin, että meillä on aikas lailla kinkkinen tilanne toisaalta. Ainakin mielen tasolla. Molemmat olemme solmussa ja kumpikaan ei avaa solmujaan yksin, koska emme pysty siihen. Tarvittaisiin kaksi solmun avaajaa eli sinä ja minä. Mutta mutta... pystymmekö siihen? Pystymme. Mutta haluammeko tarpeeksi sitä? En tiedä.
Minusta tuntuu nyt että.. meitä välillä "pännii" toinen toisemme oikein kunnolla. Tunteet menee vuoristorataa rätinällä ylös ja alas. Molemmat olemme yhtä syntisiä vaikka kuinka helppoa sitä olisinkin toista vain syyttää mistä milloinkin. Kun se toinen on sellainen... Kun se ei ole rehellinen... kun se pystyy elämään sillai ja tällei.... mutku se ei sitä ja tätä... mutku se on sitä ja tätä...
Fakta on kuitenkin se, että me molemmat olemme suhertaneet enemmän kuin laki sallii. Me molemmat olemme epävarmoja itsestämme ja toisistamme. kumpikaan meistä ei uskalla/välttämättä halua tehdä sitä ratkaisevaa tointa, kun kuitenkaan ei ole ihan huonosti asiat joskaan ei ole kovin kummoisestikaan:D
Yhteenvetona ikään kuin selventääkseni omalta osaltani omaa tilannetta voin todeta, että joskin olemme näennäisesti erilaisia toisaalta kuitenkin olemme niin samanlaisia loppujen lopuksi monissa asioissa. Joo tiedän olen ollut erittäin epäselvä. Olen ollut todella vaikea, niin mutta olet ollut sinäkin :D Mutta jos johonkin tämä kaatuu niin se kaatuu minun osaltani omaan epävarmuuteeni. Ei mihinkään muuhun. En epäile hetkeäkään ettenkö pystyisi antamaan kaiken anteeksi ja unohtamaankin ja aloittamaan puhtaalta pöydältä, mutta kun en tiedä riitänkö sinulle. Olen liian sitä ja liian tätä ja liian vähän sitä ja tätä.
Voi kuinka on välillä kirpaissut jotkut sinun tekemisesi vaikka itse en ole yhtään sen puhtoisempi. Voi kun jotkut asiat ovat loukanneet minua sydän juuriani myöten vaikka itse olen elänyt juuri samalla tavalla tai elän. Kun sitä on niin vaikea hyväksyä toiselta, mutta "kun minähän tiedän itsestäni, ei se niin vakavaa ole...." Mutta kun toinen ei voi tietää ja välillä ei ehkä edes itse.
Tunteet on ja pysyy, mutta mihin ne riittävät. Se jää nähtäväksi.
ps. Sinä olet täysi paskahousu :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ok!!!
Siis olet paskahousu?
Joo olen.
niin oletkin. nuku hyvin. öitä myös paskahousulle.
Nukun hyvin lämpimät paskat housuissani.
:D *Reps*
Noniin. Kerrankin joku näkee vikaa myös itsessään eikä vain siinä toisessa. Samaa mieltä monesta.