Ruotsin uudehko kielilaki!

Et sit itse osannut hakea. Tyypillistä neffeä, kaikki pitää tarjota hopealautaselta.

http://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svensk-forfattningssamling/spraklag-2009600_sfs-2009-600

Tässä selvennys:

http://www.sprakochfolkminnen.se/sprak/sprakpolitik/spraklagen/fragor-och-svar-om-spraklagen.html

Tässä Suomen vastaavat. Voitte verrata ja kertoa miten Ruotsin kielilaki poikkeaa ja miksi se on teistä parempi.

http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki.html

Ankdam-nesve (nesve js neffe ovat symmetrisiä nimittelyjä, jos välttämättä nimitellä pitää, ja sinähän sitä haluat): "Ruotsin kielilaki ei todellisuudessa poikkea paljonkaan Suomen vastaavasta. Laissa on kyse kielivähemmistön oikeuksista. Suomi on ollut esikuvana Ruotsille."

Mainiota! Siispä Suomen ja Rotsin kielilakien symmetria on nyt ulotettava koskemaan myös yhden perinteisen vähemmistökielen opettamista enemmistölle pakollisena aineena koulutuksen kaikilla asteilla. RKP:n kellokkaat sitä tietenkin lämpimästi kannattavat. Eikö niin? Ruotsin suomenkielisen "puolueen" kellokkaat riemuitsisivat siitä ainutlaatuisena etunaan, jolle maailmassa olisi vain Suomessa vastine. Kannatatko sitä, että Suomen ja Ruotsin lainsäädännön symmetria etenisi kieltenopetuksessa näin pitkälle? Pidätkö sitä mahdollisena?

Ankdam, miten ihmeessä kielivähemmistöjen oikeudet voivat toteutua Ruotsissa, kun siellä ei ole koko väestöä velvoittavaa pakollista vähemmistökielen opiskeua kaikilla kouluasteilla?

AntiAnkdam1 kirjoitti:

Ankdam, miten ihmeessä kielivähemmistöjen oikeudet voivat toteutua Ruotsissa, kun siellä ei ole koko väestöä velvoittavaa pakollista vähemmistökielen opiskeua kaikilla kouluasteilla?

Lue lisää

Ankdam, mitä mieltä olet, voisiko ruotsinkielinen väestö Suomessa kokea elävänsä tasavertaisena suomenkielisten kanssa, vaikka meillä ei kaikkia suomalaisia velvoitettaisi opiskelemaan pakollista ruotsia?

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam-nesve (nesve js neffe ovat symmetrisiä nimittelyjä, jos välttämättä nimitellä pitää, ja sinähän sitä haluat): "Ruotsin kielilaki ei todellisuudessa poikkea paljonkaan Suomen vastaavasta. Laissa on kyse kielivähemmistön oikeuksista. Suomi on ollut esikuvana Ruotsille."

Mainiota! Siispä Suomen ja Rotsin kielilakien symmetria on nyt ulotettava koskemaan myös yhden perinteisen vähemmistökielen opettamista enemmistölle pakollisena aineena koulutuksen kaikilla asteilla. RKP:n kellokkaat sitä tietenkin lämpimästi kannattavat. Eikö niin? Ruotsin suomenkielisen "puolueen" kellokkaat riemuitsisivat siitä ainutlaatuisena etunaan, jolle maailmassa olisi vain Suomessa vastine. Kannatatko sitä, että Suomen ja Ruotsin lainsäädännön symmetria etenisi kieltenopetuksessa näin pitkälle? Pidätkö sitä mahdollisena?

Lue lisää

Pöljä! Sinä se vain jaksat saivarrella noista nimityksistä. Jokin ryhmän rajaava nimityshän teillä palstan nettifennoilla tulee olla, että tietää kenestä ja kenelle puhuu.

Mitä taas kieli- ja koulutuspolitiikkaan tulee niin ne ovat kaksi eri asiaa. Kielipolitiikkamme josta te neffet (!) jaksatte jauhaa ja vaatia Ruotsin kielilakien kanssa harmonisoitavaksi on itse asiassa hyvin samankaltainen Ruotsin kielilain kanssa. Ruotsi on ottanut mallia Suomesta. Eron tekee tietysti se että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa jossa kaksi yhdenvertaista kieltä, Ruotsi vain yksikielinen.

Meillä on Suomessa tunnustetusti maailman paras koulujärjestelmä, eikä minulla ole siitä mitään moitittavaa. Enkä myöskään aio ottaa kantaa suomenkielisten opetussuunnitelmaan. Henkilökohtaisesti minusta ei ole mitenkään outoa että kaikki suomalaiset lapset opiskelevat myös toista kansalliskieltä, edes vähän.

AntiAnkdam1 kirjoitti:

Ankdam, miten ihmeessä kielivähemmistöjen oikeudet voivat toteutua Ruotsissa, kun siellä ei ole koko väestöä velvoittavaa pakollista vähemmistökielen opiskeua kaikilla kouluasteilla?

Lue lisää

Sitä sinun pitää kysyä ruotsalaisilta, ja erityisesti ruosuilta, en tunne Ruotsin oloja.
Onhan siellä Ruotsissa aika paljon suomen kieltä osaavia, he ovat varmasti kysyttyjä työntekijöitä niissä kunnissa joissa suomenkielistä palvelua on oltava tarjolla.

AntiAnkka1 kirjoitti:

Ankdam, mitä mieltä olet, voisiko ruotsinkielinen väestö Suomessa kokea elävänsä tasavertaisena suomenkielisten kanssa, vaikka meillä ei kaikkia suomalaisia velvoitettaisi opiskelemaan pakollista ruotsia?

Lue lisää

"Ankdam, mitä mieltä olet, voisiko ruotsinkielinen väestö Suomessa kokea elävänsä tasavertaisena suomenkielisten kanssa, vaikka meillä ei kaikkia suomalaisia velvoitettaisi opiskelemaan pakollista ruotsia?"

Meidän surujen tasa-arvo suomalaisina perustuu siihen miten yhteiskunta meitä kohtelee, ei siihen mitä sinä koulussa opiskelet.

Toisaalta jos vain me surut jonain päivänä olemme kaksikielisiä ja teidän suomenkielisten ruotsin kielen taito surkastuu olemattomiin niin silloin meistä suruista väistämättä tulee ihan oikeasti etuoikeutettu luokka. Ruotsin kielen taidosta tulee aina olemaan Suomessa hyötyä, niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, riippumatta siitä mitä te koulussa opiskelette.

Ankdam kirjoitti:

"Ankdam, mitä mieltä olet, voisiko ruotsinkielinen väestö Suomessa kokea elävänsä tasavertaisena suomenkielisten kanssa, vaikka meillä ei kaikkia suomalaisia velvoitettaisi opiskelemaan pakollista ruotsia?"

Meidän surujen tasa-arvo suomalaisina perustuu siihen miten yhteiskunta meitä kohtelee, ei siihen mitä sinä koulussa opiskelet.

Toisaalta jos vain me surut jonain päivänä olemme kaksikielisiä ja teidän suomenkielisten ruotsin kielen taito surkastuu olemattomiin niin silloin meistä suruista väistämättä tulee ihan oikeasti etuoikeutettu luokka. Ruotsin kielen taidosta tulee aina olemaan Suomessa hyötyä, niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, riippumatta siitä mitä te koulussa opiskelette.

Lue lisää

Mihin perustuu oletuksesi, että suomenkielisten ruotsin kielen taito surkastuu olemattomiin, jos pakollinen ruotsi muutetaan valinnaiseksi?

Taas Ankdamin aivopieru:
"jos vain me surut jonain päivänä olemme kaksikielisiä"

Suomalaisilla, myös suomenkielisillä on monelaisia kaksikielisyyksiä! Eikö se ole mikään etu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa kohta joka 4. on vieraskielinen? Ja viranomaisten joukosta pitää löytyä monien eri kielten osaamista?
Eikö monenlainen kaksikielisyys ole etu, kun olemme osa monikielistä Eurooppaa ja maailmaa?

Ankdam kirjoitti:

Pöljä! Sinä se vain jaksat saivarrella noista nimityksistä. Jokin ryhmän rajaava nimityshän teillä palstan nettifennoilla tulee olla, että tietää kenestä ja kenelle puhuu.

Mitä taas kieli- ja koulutuspolitiikkaan tulee niin ne ovat kaksi eri asiaa. Kielipolitiikkamme josta te neffet (!) jaksatte jauhaa ja vaatia Ruotsin kielilakien kanssa harmonisoitavaksi on itse asiassa hyvin samankaltainen Ruotsin kielilain kanssa. Ruotsi on ottanut mallia Suomesta. Eron tekee tietysti se että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa jossa kaksi yhdenvertaista kieltä, Ruotsi vain yksikielinen.

Meillä on Suomessa tunnustetusti maailman paras koulujärjestelmä, eikä minulla ole siitä mitään moitittavaa. Enkä myöskään aio ottaa kantaa suomenkielisten opetussuunnitelmaan. Henkilökohtaisesti minusta ei ole mitenkään outoa että kaikki suomalaiset lapset opiskelevat myös toista kansalliskieltä, edes vähän.

Lue lisää

Ankdam-nesve. "Pöljä! - - Jokin ryhmän rajaava nimityshän teillä palstan nettifennoilla tulee olla, että tietää kenestä ja kenelle puhuu."

Siis pöljyyttäsi hyväksyt nimittelyn yleiseksi tavaksi: nesve ja neffe.

"Eron tekee tietysti se että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa jossa kaksi yhdenvertaista kieltä, Ruotsi vain yksikielinen."

Tuo hyvin tiedetään. Siis kannatat Ruotsin muuttamista kaksikieliseksi maaksi, jossa virallisia kieliä Suomen tavoin ovat symmetrisesti ruotsi ja suomi. RKP:n kellokkaat kannattavat sitä lämpimästi. Vai?

Ankdam: "Henkilökohtaisesti minusta ei ole mitenkään outoa että kaikki suomalaiset lapset opiskelevat myös toista kansalliskieltä, edes vähän."

Suomi voi olla kaksikielinen maa ilman enemmistön kaiken koulutuksen pakkoruotsiakin. Ruotsi ja suomi säädetään sillä tavalla yhdenveraisiksi, että kielitaito asetetaan viranomaiselle ja vastaaville toimijoille kollektiivina, ei henkilöille. Silloin toimija ottaa palvelukseensa vain sen verran kieltä osaavia kuin on todellinen tarve. Sen seurauksena pakkoruotsi käy tarpeettomaksi. Voitte itse vapaasti opiskella suomea tai olla opiskelematta, mutta 0,27 miljoonan vähemmistökielisen vuoksi viiden miljoonan suomenkielisen ei tarvitse uhrata aikaansa, energiaansa ja eurojaan toisen pikkukielen opiskeluun pakollisena kielenään, valinnaisena kielenään kyllä.

AntiAnkka1 kirjoitti:

Mihin perustuu oletuksesi, että suomenkielisten ruotsin kielen taito surkastuu olemattomiin, jos pakollinen ruotsi muutetaan valinnaiseksi?

Taas Ankdamin aivopieru:
"jos vain me surut jonain päivänä olemme kaksikielisiä"

Suomalaisilla, myös suomenkielisillä on monelaisia kaksikielisyyksiä! Eikö se ole mikään etu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa kohta joka 4. on vieraskielinen? Ja viranomaisten joukosta pitää löytyä monien eri kielten osaamista?
Eikö monenlainen kaksikielisyys ole etu, kun olemme osa monikielistä Eurooppaa ja maailmaa?

Lue lisää

"Monenlainen kaksikielisyys" koskee mamuja ja heidän jälkeläisiään, ei sinua ja muita suomalaisia per ce. Maahanmuuttajien monikieliset jälkeläiset tulevat olemaan arvokas resurssi tulevaisuudessa, toivon todella että heidän vanhempansa ymmärtävät huolehtia lastensa kielitaidon säilymisestä.

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, maantieteellinen sijaintimme on mikä on, halumme kuulua Pohjoismaihin. Ruotsi on meille kuta kuinkin kotimarkkina kuten eräs yritysjohtaja jokin aika sitten televisiossa totesi.
Ruotsin kieltä tullaan Suomessa tarvitsemaan aina, tulevaisuudessa ei suinkaan vähemmän, vaan enemmän.

En sanonut että ruotsinkielen taito surkastuu vaan JOS se surkastuu olemattomiin niin meillä suruilla menee entistä paremmin.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam-nesve. "Pöljä! - - Jokin ryhmän rajaava nimityshän teillä palstan nettifennoilla tulee olla, että tietää kenestä ja kenelle puhuu."

Siis pöljyyttäsi hyväksyt nimittelyn yleiseksi tavaksi: nesve ja neffe.

"Eron tekee tietysti se että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa jossa kaksi yhdenvertaista kieltä, Ruotsi vain yksikielinen."

Tuo hyvin tiedetään. Siis kannatat Ruotsin muuttamista kaksikieliseksi maaksi, jossa virallisia kieliä Suomen tavoin ovat symmetrisesti ruotsi ja suomi. RKP:n kellokkaat kannattavat sitä lämpimästi. Vai?

Ankdam: "Henkilökohtaisesti minusta ei ole mitenkään outoa että kaikki suomalaiset lapset opiskelevat myös toista kansalliskieltä, edes vähän."

Suomi voi olla kaksikielinen maa ilman enemmistön kaiken koulutuksen pakkoruotsiakin. Ruotsi ja suomi säädetään sillä tavalla yhdenveraisiksi, että kielitaito asetetaan viranomaiselle ja vastaaville toimijoille kollektiivina, ei henkilöille. Silloin toimija ottaa palvelukseensa vain sen verran kieltä osaavia kuin on todellinen tarve. Sen seurauksena pakkoruotsi käy tarpeettomaksi. Voitte itse vapaasti opiskella suomea tai olla opiskelematta, mutta 0,27 miljoonan vähemmistökielisen vuoksi viiden miljoonan suomenkielisen ei tarvitse uhrata aikaansa, energiaansa ja eurojaan toisen pikkukielen opiskeluun pakollisena kielenään, valinnaisena kielenään kyllä.

Lue lisää

"Siis pöljyyttäsi hyväksyt nimittelyn yleiseksi tavaksi: nesve ja neffe."

Sopii minulle mainiosti kunhan et erehdy pitämään nimitystä "neffe" synonyyminä "suomalaiselle".

En minä kannata Ruotsin muuttamista miksikään, ei minulla ole mitään kantaa Ruotsin sisäisiin asioihin. Ruotsi hoitaa omat asiansa omista lähtökohdistaan.

"Suomi voi olla kaksikielinen maa ilman enemmistön kaiken koulutuksen pakkoruotsiakin. Ruotsi ja suomi säädetään sillä tavalla yhdenveraisiksi, että kielitaito asetetaan viranomaiselle ja vastaaville toimijoille kollektiivina, ei henkilöille."

Näinhän se on nytkin. Virastosta on löydyttävä palvelua myös ruotsin kielellä, siitä vastaa työnantaja. Eivät kaikki työntekijät suinkaan puhu ruotsia eikä sitä heiltä velvoitetakaan.
Tarvittavasta ja riittävästä kielitaidosta vastaa viranomainen eli käytännössä työnantajan edustajana esimies, joka huomioi viraston kielitaitotarpeen henkilökuntaa rekrytoidessaan.

Miksi ihmeessä työnantaja palkkaisi "vain sen verran kun on todellinen (?) tarve"? Olen vakuuttinut siitä että työnantaja palkkaa kaiken sen kielitaidon mikä on tarjolla. Työnantajan on pakko palkata vähintään tarpeen verran mutta tuskin hän kielitaitoisille työntekijöille mitään kattoa laittaa.

Ankdam kirjoitti:

"Monenlainen kaksikielisyys" koskee mamuja ja heidän jälkeläisiään, ei sinua ja muita suomalaisia per ce. Maahanmuuttajien monikieliset jälkeläiset tulevat olemaan arvokas resurssi tulevaisuudessa, toivon todella että heidän vanhempansa ymmärtävät huolehtia lastensa kielitaidon säilymisestä.

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, maantieteellinen sijaintimme on mikä on, halumme kuulua Pohjoismaihin. Ruotsi on meille kuta kuinkin kotimarkkina kuten eräs yritysjohtaja jokin aika sitten televisiossa totesi.
Ruotsin kieltä tullaan Suomessa tarvitsemaan aina, tulevaisuudessa ei suinkaan vähemmän, vaan enemmän.

En sanonut että ruotsinkielen taito surkastuu vaan JOS se surkastuu olemattomiin niin meillä suruilla menee entistä paremmin.

Lue lisää

Ankdam: "Ruotsi on meille kuta kuinkin kotimarkkina kuten eräs yritysjohtaja jokin aika sitten televisiossa totesi."

EU on Suomelle ja Ruotsille lähes kotimarkkina-aluetta, pian mahdollisesti EU ja USA yhdessä. Siihen ei varauduta lisäämällä ja aikaistamalla pakkoruotsia. Siksi viiden miljoonan pakkoruotsiin uhraaminen on summatonta tuhlausta. Ruotsinkieliset itse hoitavat pääsääntöisesti tulevaisuudessa kielelliset tarpeet.

Ankdam kirjoitti:

"Monenlainen kaksikielisyys" koskee mamuja ja heidän jälkeläisiään, ei sinua ja muita suomalaisia per ce. Maahanmuuttajien monikieliset jälkeläiset tulevat olemaan arvokas resurssi tulevaisuudessa, toivon todella että heidän vanhempansa ymmärtävät huolehtia lastensa kielitaidon säilymisestä.

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, maantieteellinen sijaintimme on mikä on, halumme kuulua Pohjoismaihin. Ruotsi on meille kuta kuinkin kotimarkkina kuten eräs yritysjohtaja jokin aika sitten televisiossa totesi.
Ruotsin kieltä tullaan Suomessa tarvitsemaan aina, tulevaisuudessa ei suinkaan vähemmän, vaan enemmän.

En sanonut että ruotsinkielen taito surkastuu vaan JOS se surkastuu olemattomiin niin meillä suruilla menee entistä paremmin.

Lue lisää

Ankdam:
"Monenlainen kaksikielisyys" koskee mamuja ja heidän jälkeläisiään, ei sinua ja muita suomalaisia"

On kielirasismia ja kielinationalismia asettaa suomi-ruotsi -kaksikieliset muiden kaksikielisten yläpuolelle, ikäänkuin nämä muut kaksikieliset ovat vääräkielisiä, ei täysimääräisiä suomalaisia!

Olisi herkullista kuulla, ovatko RKP, Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto samaa mieltä kuin Ankdam. Täytyypä kysellä vaaliteltoilla

Ankdam kirjoitti:

"Siis pöljyyttäsi hyväksyt nimittelyn yleiseksi tavaksi: nesve ja neffe."

Sopii minulle mainiosti kunhan et erehdy pitämään nimitystä "neffe" synonyyminä "suomalaiselle".

En minä kannata Ruotsin muuttamista miksikään, ei minulla ole mitään kantaa Ruotsin sisäisiin asioihin. Ruotsi hoitaa omat asiansa omista lähtökohdistaan.

"Suomi voi olla kaksikielinen maa ilman enemmistön kaiken koulutuksen pakkoruotsiakin. Ruotsi ja suomi säädetään sillä tavalla yhdenveraisiksi, että kielitaito asetetaan viranomaiselle ja vastaaville toimijoille kollektiivina, ei henkilöille."

Näinhän se on nytkin. Virastosta on löydyttävä palvelua myös ruotsin kielellä, siitä vastaa työnantaja. Eivät kaikki työntekijät suinkaan puhu ruotsia eikä sitä heiltä velvoitetakaan.
Tarvittavasta ja riittävästä kielitaidosta vastaa viranomainen eli käytännössä työnantajan edustajana esimies, joka huomioi viraston kielitaitotarpeen henkilökuntaa rekrytoidessaan.

Miksi ihmeessä työnantaja palkkaisi "vain sen verran kun on todellinen (?) tarve"? Olen vakuuttinut siitä että työnantaja palkkaa kaiken sen kielitaidon mikä on tarjolla. Työnantajan on pakko palkata vähintään tarpeen verran mutta tuskin hän kielitaitoisille työntekijöille mitään kattoa laittaa.

Lue lisää

Ankdam: "Sopii minulle mainiosti [nesveksi ja neffeksi nimittely] kunhan et erehdy pitämään nimitystä "neffe" synonyyminä "suomalaiselle".

Neffe, nettifennon lyhenne, on synonyymi ilmaisulle netin suomenkielinen toimija ja vastaavasti nesve, nettisvekon lyhenne, tarkoittaa netin ruotsinkielistä toimijaa. Tyydytkö siihen?

Ankam: "Virastosta on löydyttävä palvelua myös ruotsin kielellä, siitä vastaa työnantaja."

Työnantaja ottaa palvelukseensa vain sen verran kieltä taitavia kuin on todellinen tarve. Muilta, esimerkiksi kaikilta korkeakoulutetuilta, ei tarvitse vaatia ruotsin taidosta mitään todistuksia tutkinnon suorittamisen osana, kuten nykylain mukaan täytyy. Ruotsinkieliset palvelevat pääsääntöisesti toisiaan. Työnantaja voi vaatia ruotsin äidinkielistä osaamista. Se tyydyttää ruotsin osaamisen tarpeen eikä voi syrjäyttää suomenkielistä tehtävästä, jossa ammattitaito menee ruotsin osaamisen edelle. Ruotsin osaamisen tarve on jo luonnostaan vähäistä vain 0,27 miljoonan mannersvekon vuoksi.

AntiAnkka1 kirjoitti:

Ankdam:
"Monenlainen kaksikielisyys" koskee mamuja ja heidän jälkeläisiään, ei sinua ja muita suomalaisia"

On kielirasismia ja kielinationalismia asettaa suomi-ruotsi -kaksikieliset muiden kaksikielisten yläpuolelle, ikäänkuin nämä muut kaksikieliset ovat vääräkielisiä, ei täysimääräisiä suomalaisia!

Olisi herkullista kuulla, ovatko RKP, Vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto samaa mieltä kuin Ankdam. Täytyypä kysellä vaaliteltoilla

Lue lisää

"On kielirasismia ja kielinationalismia asettaa suomi-ruotsi -kaksikieliset muiden kaksikielisten yläpuolelle, ikäänkuin nämä muut kaksikieliset ovat vääräkielisiä, ei täysimääräisiä suomalaisia!"

Suomen ja ruotsin kielten etuoikeutettu asema ei ole kielirasismia ja olet oikeassa siinä että mamukielten puhujat eivät ole palvelujen suhteen kielellisesti tasavertaisia suomen ja ruotsin kielisten kanssa.
Kielilaki tuntee vain kotimaiset kielet.

Kielilaki

Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita ihmisillä on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisten kunnallisten viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämä perusoikeus taataan perustuslaissa.

Kielilaki kertoo sen, miten nämä kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Lain tavoitteena on turvata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään.

Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa.

Vuoden 2004 alusta voimaan tullut kielilaki korvaa vanhan, vuodelta 1922 olevan kielilain. Laki ei anna kenellekään uusia oikeuksia, vaan tavoitteena on, että perustuslaissa taatut, niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Uutta on, että viranomaisen tulee oma-aloitteisesti huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että hänen tarvitsee erikseen vedota niihin.

Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on myös mainittu perustuslaissa. Niiden turvaamisesta säädetään kuitenkin erikseen. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on oma lakinsa. Oikeudesta käyttää vieraita kieliä ja saada tulkin apua on säännöksiä esimerkiksi uudessa hallintolaissa samoin kuin oikeudenkäyntiä, sosiaalihuoltoa ja sairaanhoitoa koskevissa laeissa.

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html

Ankdam kirjoitti:

Tässä Suomen vastaavat. Voitte verrata ja kertoa miten Ruotsin kielilaki poikkeaa ja miksi se on teistä parempi.

http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki.html

Lue lisää

Ruotsin kielilaki on parempi, koska se ei velvoita enemmistöä millään tavalla.
Ruotsissa ei ole erillistä kielitaitolakia, koska sellainen on turhaa sääntelyä!

Suomessa ruotsin kielen asema on äärimmäisen velvoittava. Ajatusnyrjähdys on tapahtunut RKP:n valtakaudella. Perustuslain 17 § takaa ruotsinkielisille oikeuden järjestää omat palvelunsa, mutta RKP on muuttanut 17 § tulkinnan muotoon:
Suomenkielisen velvollisuus on tuottaa ruotsinkieliset palvelut.
Sen seurauksena kielitaitolaki, virkamiesruotsi, pakkoruotsi!
Ruotsissa ei ole vastaavaa äärimmäisen ankaraa velvoittavuutta!!
Siinä se suurin ero!

Ruotsinkielisten kielelliset oikeudet Suomessa voidaan toteuttaa ilman suomenkielisiin kohdistuvaa ankaraa vevoittavuutta, aivan kuten suomenkielisten oikeudet turvataan Ruotsissa.

Meidän fennomaanien tavoitteena on purkaa ruotsin kielen äärimmäinen, enemmistön jokaiseen edustajaan kohdistuva velvoittavuus Suomen lainsäädännöstä! Kielelliset oikeudet voidaa turvata kevyemmillä rakenteilla,
kuten Ruotsin esimerkki osoittaa!

ankaravelvoittavuus kirjoitti:

Ruotsin kielilaki on parempi, koska se ei velvoita enemmistöä millään tavalla.
Ruotsissa ei ole erillistä kielitaitolakia, koska sellainen on turhaa sääntelyä!

Suomessa ruotsin kielen asema on äärimmäisen velvoittava. Ajatusnyrjähdys on tapahtunut RKP:n valtakaudella. Perustuslain 17 § takaa ruotsinkielisille oikeuden järjestää omat palvelunsa, mutta RKP on muuttanut 17 § tulkinnan muotoon:
Suomenkielisen velvollisuus on tuottaa ruotsinkieliset palvelut.
Sen seurauksena kielitaitolaki, virkamiesruotsi, pakkoruotsi!
Ruotsissa ei ole vastaavaa äärimmäisen ankaraa velvoittavuutta!!
Siinä se suurin ero!

Ruotsinkielisten kielelliset oikeudet Suomessa voidaan toteuttaa ilman suomenkielisiin kohdistuvaa ankaraa vevoittavuutta, aivan kuten suomenkielisten oikeudet turvataan Ruotsissa.

Meidän fennomaanien tavoitteena on purkaa ruotsin kielen äärimmäinen, enemmistön jokaiseen edustajaan kohdistuva velvoittavuus Suomen lainsäädännöstä! Kielelliset oikeudet voidaa turvata kevyemmillä rakenteilla,
kuten Ruotsin esimerkki osoittaa!

Lue lisää

"Ruotsin kielilaki on parempi, koska se ei velvoita enemmistöä millään tavalla."

Ei meidänkään kielilaki velvoita enemmistöä millään tavalla, velvollisuudet koskevat viranomaisia ei yksittäisiä ihmisiä.

Ruotsissa ei ole erillistä kielitaitolakia koska siellä on vain yksi virallinen kieli.

"Suomessa ruotsin kielen asema on äärImmäisen velvoittava"

Niin on suomen kielenkin asema, yhtä äärimmäisen velvottava se laki on molempien kielten kohdalla.

Ankdam kirjoitti:

"On kielirasismia ja kielinationalismia asettaa suomi-ruotsi -kaksikieliset muiden kaksikielisten yläpuolelle, ikäänkuin nämä muut kaksikieliset ovat vääräkielisiä, ei täysimääräisiä suomalaisia!"

Suomen ja ruotsin kielten etuoikeutettu asema ei ole kielirasismia ja olet oikeassa siinä että mamukielten puhujat eivät ole palvelujen suhteen kielellisesti tasavertaisia suomen ja ruotsin kielisten kanssa.
Kielilaki tuntee vain kotimaiset kielet.

Kielilaki

Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita ihmisillä on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisten kunnallisten viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämä perusoikeus taataan perustuslaissa.

Kielilaki kertoo sen, miten nämä kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Lain tavoitteena on turvata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään.

Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa.

Vuoden 2004 alusta voimaan tullut kielilaki korvaa vanhan, vuodelta 1922 olevan kielilain. Laki ei anna kenellekään uusia oikeuksia, vaan tavoitteena on, että perustuslaissa taatut, niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Uutta on, että viranomaisen tulee oma-aloitteisesti huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että hänen tarvitsee erikseen vedota niihin.

Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on myös mainittu perustuslaissa. Niiden turvaamisesta säädetään kuitenkin erikseen. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on oma lakinsa. Oikeudesta käyttää vieraita kieliä ja saada tulkin apua on säännöksiä esimerkiksi uudessa hallintolaissa samoin kuin oikeudenkäyntiä, sosiaalihuoltoa ja sairaanhoitoa koskevissa laeissa.

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/esitteen_tulostus.html

Lue lisää

Ankdam lainaa viranomaista: "Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa."

Täsmälliset säännöt voidaan asettaa kielilakia korjaamalla niin, että valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa kielitaitoa vaaditaan vain näiltä toimijoilta kollektiiveina, ei yksittäisiltä kansalaisilta tutkintovaatimuksina. Niinpä kollektiivi ottaa palvelukseensa esimerkiksi ruotsia taitavia vain todellisen tarpeen mukaan.

Tutkintovaatimuksista voidaan poistaa pakollinen ruotsin suorittaminen. Ioni on kauan sitten esittänyt tämän mallin, jossa pakkoruotsi käy tarpeettomaksi. Ruotsinkieliset itse tuottavat pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omat palvelunsa.

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsin kielilaki on parempi, koska se ei velvoita enemmistöä millään tavalla."

Ei meidänkään kielilaki velvoita enemmistöä millään tavalla, velvollisuudet koskevat viranomaisia ei yksittäisiä ihmisiä.

Ruotsissa ei ole erillistä kielitaitolakia koska siellä on vain yksi virallinen kieli.

"Suomessa ruotsin kielen asema on äärImmäisen velvoittava"

Niin on suomen kielenkin asema, yhtä äärimmäisen velvottava se laki on molempien kielten kohdalla.

Lue lisää

Suomessa on ankara henkilökohtainen ruotsivelvoittavuus velvoittamassa jokaiKIstä enemmistöön kuuluvaa!

Kielitaitolaki < virkamiesruotsi < pakkoruotsi
Ankara velvoittavuus on RKP:n aikaansaannos!

Suomen kielen asema tai suomenkielisen kielelliset oikeudet Ruotsissa eivät ole yksittäistä ruotsalaista velvoittavia millään tavalla.

Siksi Ruotsin malli on parempi ja järkevämpi: takaa oikeudet, mutta ei aiheuta jokaiselle kansalaiselle henkilökohtaista velvollisuutta missään vaiheessa!

"Ruotsinkieliset itse tuottavat pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omat palvelunsa."
Ruotsissa suomenkieliset tuottavat kaikki suomenkieliset palvelut!
Yksikään ruotsalainen ei ole velvollinen opiskelemaan sekuntiakaan suomea!

Ei siis ole enemmistöön kohdistuvaa velvoittavuutta, mutta vähemmistölle annetaan resurssit ja ennen kaikkea oikeus tuottaa palveluja vähemmistön kielellä.
Sama systeemi pitää saada Suomeenkin eli pois ruotsivelvollisuus!

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam lainaa viranomaista: "Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa."

Täsmälliset säännöt voidaan asettaa kielilakia korjaamalla niin, että valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa kielitaitoa vaaditaan vain näiltä toimijoilta kollektiiveina, ei yksittäisiltä kansalaisilta tutkintovaatimuksina. Niinpä kollektiivi ottaa palvelukseensa esimerkiksi ruotsia taitavia vain todellisen tarpeen mukaan.

Tutkintovaatimuksista voidaan poistaa pakollinen ruotsin suorittaminen. Ioni on kauan sitten esittänyt tämän mallin, jossa pakkoruotsi käy tarpeettomaksi. Ruotsinkieliset itse tuottavat pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omat palvelunsa.

Lue lisää

Siteeraat itse oikeusministeriötä:
"Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa."

Lue tarkemmin! Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset OIKEUDESTA KÄYTTÄÄ SUOMEA JA RUOTSIA! Et löydä kielilaista tai mistään muustakaan laista kohtaa jossa suomea ja ruotsia ei kohdeltaisi tasa-arvoisesti.

Kuinka monta kertaa sinulle pitää rautalangasta vääntää että tuo vaatimus ruotsin ja suomen osaamisesta on nimenomaan kollektiivilla, eli viranomaisella eikä yksilöllä!!

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/virkamiestenkielitaito.html

ankaravelvoittavuus kirjoitti:

"Ruotsinkieliset itse tuottavat pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omat palvelunsa."
Ruotsissa suomenkieliset tuottavat kaikki suomenkieliset palvelut!
Yksikään ruotsalainen ei ole velvollinen opiskelemaan sekuntiakaan suomea!

Ei siis ole enemmistöön kohdistuvaa velvoittavuutta, mutta vähemmistölle annetaan resurssit ja ennen kaikkea oikeus tuottaa palveluja vähemmistön kielellä.
Sama systeemi pitää saada Suomeenkin eli pois ruotsivelvollisuus!

Lue lisää

Ruotsissa kuten Suomessakin kunta tuottaa suomenkielisten lakisääteiset palvelut. Sama kunta joka tuottaa kaikki muidenkin palvelut. Kunta eli "kollektiivi" palkkaa kielitaitoiset henkilöt, aivan kuten Suomessakin. Kunnan vastuulla on että lakia noudatetaan, ei yksittäisten työntekjöiden.

Ankdam kirjoitti:

Ruotsissa kuten Suomessakin kunta tuottaa suomenkielisten lakisääteiset palvelut. Sama kunta joka tuottaa kaikki muidenkin palvelut. Kunta eli "kollektiivi" palkkaa kielitaitoiset henkilöt, aivan kuten Suomessakin. Kunnan vastuulla on että lakia noudatetaan, ei yksittäisten työntekjöiden.

Lue lisää

RKP kuitenkin on vääntänyt vuosikausien hallitusvallallaan kunnan ja valtion velvollisuudesta yksittäisen kansalaisen velvollisuuden.
Ja vielä jokaikisen yksittäisen kansalaisen velvollisuuden!

Ruotsissa vastaavaa velvollisuuden vääristämistä ei ole. Oikeusministeriössä on runsaasti RKP:n myyriä sotkemassa selviä asioita ja antamassa ohjeita valtionvirastoille ja kunnille, että jokaiselta suomenkieliseltä on vaadittava ruotsin kielen todistus.
Samoin tehdään RKP:n perintönä muissa ministeriöissä, joista ohjeet vyörytetään alaspäin kuntiin asti.

Kielitaitolain tiukennus kielilain tiukennuksen yhteydessä oli nimenomaan RKP:n manööveri.
On siis aivan turhaa yrittää valkopestä RKP:n roolia ruotsin kielen äärimmäisen velvoittavuuden pääarkkitehtina! Millään muulla puolueella vastaavaa ei ole ollut koskaan agendalla.

Häpeätkö RKP:n äärimmäisen ruotsivelvoittavuuden politiikkaa, kun sitä niin yrität peitellä ja selitellä! RKP ajaa ruotsin äärimmäistä velvoittavuutta.

Pakkoruotsi > virkamiesruotsi > kielitaitolaki

Siinä se pyhä kolminaisuus! Vai onko RKP joskus muka ollut valmis tinkimään tästä kolmiyhteydestä?

RKP:n kannattaisi lopettaa valkopesuyritys, "tunnustaa syntinsä ja katua" sekä ilmoittaa valmius korjata tehdyt virheet.

Ruotsin kieli äärimmäisyyteen vietynä velvollisuutena on tosi huonoa markkinointia ruotsin kielelle Suomessa!

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsin kielilaki on parempi, koska se ei velvoita enemmistöä millään tavalla."

Ei meidänkään kielilaki velvoita enemmistöä millään tavalla, velvollisuudet koskevat viranomaisia ei yksittäisiä ihmisiä.

Ruotsissa ei ole erillistä kielitaitolakia koska siellä on vain yksi virallinen kieli.

"Suomessa ruotsin kielen asema on äärImmäisen velvoittava"

Niin on suomen kielenkin asema, yhtä äärimmäisen velvottava se laki on molempien kielten kohdalla.

Lue lisää

Ankdam: "Ruotsissa ei ole erillistä kielitaitolakia koska siellä on vain yksi virallinen kieli".

Mutta Ruotsissa ei olla niin ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia kuin Suomessa. Ruotsissa sallitaan erikieliset koulut, kunhan niissä vähintään puolet opetuksesta on ruotsiksi.

Meillä "suomi-ruotsi-kaksikielisyyden"takuuksi säädetty Kielitaitolaki on jarru ja este monipuolisemman kielivarannon luomiselle ja sille, että meillä olisi virkamieskuntaa, jonka joukosta löytyisi vahvaa monen eri kielen osaamista.

Äskettäin helsinkiläinen SDPn valtuutettu Pilvi Torsti esitti mediassa huolensa, että maahanmuuttajain kotoutumista hidastaa se, että TE-keskuksista ei löydy palvelua ja esitteitä niillä monilla eri kielillä, joita maahanmuuttajat tarvitsisivat.

Suomi-ruotsi- kielitaitoa vaaditaan ja sitä löytyy, vaikka ruotsintaidolle ei juuri ole aitoa tarvetta. Huutava pula on kuitenkin on pätevästä henkilöstöstä, jolta löytyisi monien eri vieraiden kielten taitoa.

Kielitaitolaki vääristää kieltenopiskelua ja haittaa viranomaisen toimintaa; Pilvi Torsti huomasi puutteen, mutta demarina ei uskaltanut tunnustaa, mikä ongelman aiheuttaa. Ei tietenkään, koska kielitaitolaki on säädetty Paavo Lipposen hallituskaudella.

Tämän maan kielipolitiikka on todella sairasta.

Ankdam kirjoitti:

Siteeraat itse oikeusministeriötä:
"Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa."

Lue tarkemmin! Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset OIKEUDESTA KÄYTTÄÄ SUOMEA JA RUOTSIA! Et löydä kielilaista tai mistään muustakaan laista kohtaa jossa suomea ja ruotsia ei kohdeltaisi tasa-arvoisesti.

Kuinka monta kertaa sinulle pitää rautalangasta vääntää että tuo vaatimus ruotsin ja suomen osaamisesta on nimenomaan kollektiivilla, eli viranomaisella eikä yksilöllä!!

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/virkamiestenkielitaito.html

Lue lisää

Ankdam: "Kuinka monta kertaa sinulle pitää rautalangasta vääntää että tuo vaatimus ruotsin ja suomen osaamisesta on nimenomaan kollektiivilla, eli viranomaisella eikä yksilöllä!!"

Kunka monta kertaa sinulle itsellesi täytyy rautalangasta väntää, että kielilain ja kielitaitolain välillä on ristiriita. Kielitaitolaki vaatii jokaiselta korkeakoutetulta ruotsin jonkin tasoista osaamista. Sillä sitten pelotellaan opiskelijoita taipumaan pakkoruotsin opiskeluun. Juuri kielitaitolaki on esin muutettava. Jo vuosia sitten Ioni laati jopa lakiluonnoksen asiasta, juristi kun on.

Koska kielilaki vaatii kielen kollektiivista eikä yksilöllistä osaamsiata, silloin on korjattava kielitaitolakia, joka puhuu kielitaidosta kaikkien korkeakoulutettujen pätevyysvaatimuksesta ehdotomana asiana.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Kuinka monta kertaa sinulle pitää rautalangasta vääntää että tuo vaatimus ruotsin ja suomen osaamisesta on nimenomaan kollektiivilla, eli viranomaisella eikä yksilöllä!!"

Kunka monta kertaa sinulle itsellesi täytyy rautalangasta väntää, että kielilain ja kielitaitolain välillä on ristiriita. Kielitaitolaki vaatii jokaiselta korkeakoutetulta ruotsin jonkin tasoista osaamista. Sillä sitten pelotellaan opiskelijoita taipumaan pakkoruotsin opiskeluun. Juuri kielitaitolaki on esin muutettava. Jo vuosia sitten Ioni laati jopa lakiluonnoksen asiasta, juristi kun on.

Koska kielilaki vaatii kielen kollektiivista eikä yksilöllistä osaamsiata, silloin on korjattava kielitaitolakia, joka puhuu kielitaidosta kaikkien korkeakoulutettujen pätevyysvaatimuksesta ehdotomana asiana.

Lue lisää

Kielitaitolaki on turhaa RKP-lähtöistä sääntelyä! Missään muussa maassa ei kielitaidosta säädetä lailla, vaan työpaikkakohtaisella harkinnalla.
Kielitaitolain kumoaminen tulee saada seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta vältytään RKP-lähtöiseltä orwellilaiselta juristerialta myös virkamiesruotsin ja pakkoruotsin suhteen.

Kielilakiin tehdään lisäpykälä ja samalla kumotaan virkamiesten kielitaitolaki.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Tämä on Ionin ratkaisu pakkoruotsin poistamiseksi. Se on malli, jossa pakkoruotsi käy tarpeettomaksi. Ioni: "Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki."

Ioni: "Esimerkiksi kielilakiin lisäpykälä: '23 a § Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen'

Ioni jatkaa: "Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki. Tulevaisuutta varten voitaisiin varautua muuttamaan lakia siten, että ehkäpä venäjän kieli saisi vastaavan aseman kuin suomen ja ruotsin kieli. Voisi olla kolmikielisiä viranomaisia , kaksikielisiä (myös suomi-venäjä) kuin tietenkin pelkästään yksikielisiä viranomaisia. Luonnollisesti tarvitaan ehkä teknisiä täsmennyksiä muun muassa oikeudenkäymiskaareen ja esitutkintalakiin.

Tässä mallissa ei tarvita palvelujen toteuttamiseen pakollista ruotsin kielen opiskelua. Kielilakia ei tarvitse muuttaa.

Tässä mallissa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia kielitaitoresursseja, joiden uskon ehdottomasti riittävän kielilaissa todettujen kielellisten oikeuksien toteuttamiseen ja viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen. Tarvittaisiinko tuolloin pakollista ruotsinkielen opetusta? Ei todellakaan!

Nykyinen kielilaki asettaa viranomaisvelvoitteen tarjota kansalliskieliset palvelut ja saamelaisalueilla lisäksi saamenkieliset. Kielilain valmistelutöiden yhteydessä (Hallituksen esitys 92/2002) nimenomaisesti korostettiin niitä mahdollisuuksia ja keinoja, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi valtakunnallisena puhelinpalveluna. Mielenkiintoinen näköala on videoneuvottelut ja niihin liittyvä tulkkaus. Edelleenkin tulee muistaa se, että kielilain mukaiset palveluvelvoitteet ovat erilaisia yksikielisissä viranomaisissa, tuomioistuimissa tai kunnissa verrattuina vastaaviin kaksikielisiin."

Muutama vuosi sitten kokoomuksen puoluekokouksessa oli joa 40 prosenttia yksikielisyyden kannalla, joten sekin ihan vakavasti otettava mohdollisuus eikä suinkaan mikään Ankdamin kielenkäytön ja nimittelyn mukaisten neffejen ja "netti fennojen" vaatimus.

ankaravelvoittavuus kirjoitti:

Kielitaitolaki on turhaa RKP-lähtöistä sääntelyä! Missään muussa maassa ei kielitaidosta säädetä lailla, vaan työpaikkakohtaisella harkinnalla.
Kielitaitolain kumoaminen tulee saada seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta vältytään RKP-lähtöiseltä orwellilaiselta juristerialta myös virkamiesruotsin ja pakkoruotsin suhteen.

Lue lisää

Kielitaitolaki ON työpaikkakohtainen, se koskee vain julkishallinnon työntekijöitä.

"1 §

Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään valtion viranomaisten, kunnallisten viranomaisten sekä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten samoin kuin eduskunnan virastojen ja tasavallan presidentin kanslian (viranomainen) palveluksessa olevalta henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta sekä kielitaidon osoittamisesta.

Yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin sovelletaan, mitä 2–4 ja 8 §:ssä säädetään. Muutoin niiden henkilöstöä koskevista kielitaitovaatimuksista säädetään erikseen.

Evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Ankdam kirjoitti:

Kielitaitolaki ON työpaikkakohtainen, se koskee vain julkishallinnon työntekijöitä.

"1 §

Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään valtion viranomaisten, kunnallisten viranomaisten sekä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten samoin kuin eduskunnan virastojen ja tasavallan presidentin kanslian (viranomainen) palveluksessa olevalta henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta sekä kielitaidon osoittamisesta.

Yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin sovelletaan, mitä 2–4 ja 8 §:ssä säädetään. Muutoin niiden henkilöstöä koskevista kielitaitovaatimuksista säädetään erikseen.

Evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Lue lisää

Kielitaitolain ainoa tehtävä on pitää ketju "Kielitaitolaki-virkamiesruotsi-pakkoruotsi" voimassa. Tällä lailla ei ole mitään tekemistä kielellisten oikeuksien kanssa! Siksi se on kumottava, turha byrokratia on purettava!
Oikeusministeriö on varta vasten Henrikssonin oikeusministerikaudella painottanut kielitaitolakia perusteena virkamiesruotsille.
Kielitaitolain ainoa fuktio on siis olla peruste virkamiesruotsille.
Kysy lisätietoja Henrikssonilta, kun hänestä tulee seuraava puheenjohtaja.
Kun (tahallisen väärille tulkinnoille altis) kielitaitolaki on purettu, virkamiesruotsi ja pakkoruotsi loppuvat, eli ruotsin kielen ankara velvoittavuus poistuu Suomesta.

ankaravelvoittavuus kirjoitti:

Kielitaitolain ainoa tehtävä on pitää ketju "Kielitaitolaki-virkamiesruotsi-pakkoruotsi" voimassa. Tällä lailla ei ole mitään tekemistä kielellisten oikeuksien kanssa! Siksi se on kumottava, turha byrokratia on purettava!
Oikeusministeriö on varta vasten Henrikssonin oikeusministerikaudella painottanut kielitaitolakia perusteena virkamiesruotsille.
Kielitaitolain ainoa fuktio on siis olla peruste virkamiesruotsille.
Kysy lisätietoja Henrikssonilta, kun hänestä tulee seuraava puheenjohtaja.
Kun (tahallisen väärille tulkinnoille altis) kielitaitolaki on purettu, virkamiesruotsi ja pakkoruotsi loppuvat, eli ruotsin kielen ankara velvoittavuus poistuu Suomesta.

Lue lisää

"Kielitaitolain ainoa tehtävä on pitää ketju "Kielitaitolaki-virkamiesruotsi-pakkoruotsi" voimassa. Tällä lailla ei ole mitään tekemistä kielellisten oikeuksien kanssa! Siksi se on kumottava, turha byrokratia on purettava!"

Järjestyksesi on väärä,
1. Kansalaisen oikeus saada suomen / ruotsinkielistä palvelua
2. Viran- / toimen hoito edellyttää ruotsin kielen taitoa
3. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta

Sinä et ole pätevä arvioimaan tuotsin kielen osaamisen tarvetta.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam lainaa viranomaista: "Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa."

Täsmälliset säännöt voidaan asettaa kielilakia korjaamalla niin, että valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa kielitaitoa vaaditaan vain näiltä toimijoilta kollektiiveina, ei yksittäisiltä kansalaisilta tutkintovaatimuksina. Niinpä kollektiivi ottaa palvelukseensa esimerkiksi ruotsia taitavia vain todellisen tarpeen mukaan.

Tutkintovaatimuksista voidaan poistaa pakollinen ruotsin suorittaminen. Ioni on kauan sitten esittänyt tämän mallin, jossa pakkoruotsi käy tarpeettomaksi. Ruotsinkieliset itse tuottavat pääsääntöisesti ja kokopäivätoimisesti omat palvelunsa.

Lue lisää

" Niinpä kollektiivi ottaa palvelukseensa esimerkiksi ruotsia taitavia vain todellisen tarpeen mukaan."

Näinhän juuri tehdäänkin ja nimenomaan arvioidaan se todellinen tarve.

Oikeusministeriö:
"Kielilaki ei edellytä virkamiesten kielitaitovaatimusten laajentamista koskemaan nykyistä useampia virkatehtäviä. Sen sijaan virkojen tehtäväkuvia ja sisältöjä on pohdittava sen selvittämiseksi, millaista kielitaitoa ne edellyttävät. Kielitaitoista henkilöstöä tulee olla juuri niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan.

Uuden kielitaitolain mukaan henkilöstöä palkattaessa on kiinnitettävä huomiota työtehtävien edellyttämään todelliseen kielitaitoon. Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset on kerrottava hakuilmoituksessa. Kielitodistusten lisäksi on työhönottotilanteessa varmistauduttava hakijan todellisesta kielitaidosta. Viranomaisen tulee myös huolehtia henkilöstönsä kielitaidon ylläpitämisestä muun muassa koulutuksella."

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/virkamiestenkielitaito.html

Kollektiivi koostuu ihmisistä! En myöskään jaksa uskoa että yksikään työnantaja ryhtyisi laskemaan tarvittavaa ruotsin kielen taitoisten työntekijöiden minimiä ettei vain palkkaisi liikaa ruotsin kielen taitoisia.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Sopii minulle mainiosti [nesveksi ja neffeksi nimittely] kunhan et erehdy pitämään nimitystä "neffe" synonyyminä "suomalaiselle".

Neffe, nettifennon lyhenne, on synonyymi ilmaisulle netin suomenkielinen toimija ja vastaavasti nesve, nettisvekon lyhenne, tarkoittaa netin ruotsinkielistä toimijaa. Tyydytkö siihen?

Ankam: "Virastosta on löydyttävä palvelua myös ruotsin kielellä, siitä vastaa työnantaja."

Työnantaja ottaa palvelukseensa vain sen verran kieltä taitavia kuin on todellinen tarve. Muilta, esimerkiksi kaikilta korkeakoulutetuilta, ei tarvitse vaatia ruotsin taidosta mitään todistuksia tutkinnon suorittamisen osana, kuten nykylain mukaan täytyy. Ruotsinkieliset palvelevat pääsääntöisesti toisiaan. Työnantaja voi vaatia ruotsin äidinkielistä osaamista. Se tyydyttää ruotsin osaamisen tarpeen eikä voi syrjäyttää suomenkielistä tehtävästä, jossa ammattitaito menee ruotsin osaamisen edelle. Ruotsin osaamisen tarve on jo luonnostaan vähäistä vain 0,27 miljoonan mannersvekon vuoksi.

Lue lisää

"Neffe, nettifennon lyhenne, on synonyymi ilmaisulle netin suomenkielinen toimija ja vastaavasti nesve, nettisvekon lyhenne, tarkoittaa netin ruotsinkielistä toimijaa. Tyydytkö siihen?"

En tyydy. Lakkaa tuputtamasta noita omia tulkintojasi ja käännöksiäsi, tiedät varsin hyvin mitä em nimityksillä tarkoitetaan. Toisaalta, aivan sama! Julistat jatkuvasti omaa typeryyttäsi jankuttamalla tuosta samasta asiasta, joten hölmöt selityksesi menevät höhläilysi piikkiin ja saavat fiksumpien ja päästään terveempien palstalaisten mielessä sen arvon jonka ne ansaitsevatkin, eli 0.

Ankdam kirjoitti:

"Neffe, nettifennon lyhenne, on synonyymi ilmaisulle netin suomenkielinen toimija ja vastaavasti nesve, nettisvekon lyhenne, tarkoittaa netin ruotsinkielistä toimijaa. Tyydytkö siihen?"

En tyydy. Lakkaa tuputtamasta noita omia tulkintojasi ja käännöksiäsi, tiedät varsin hyvin mitä em nimityksillä tarkoitetaan. Toisaalta, aivan sama! Julistat jatkuvasti omaa typeryyttäsi jankuttamalla tuosta samasta asiasta, joten hölmöt selityksesi menevät höhläilysi piikkiin ja saavat fiksumpien ja päästään terveempien palstalaisten mielessä sen arvon jonka ne ansaitsevatkin, eli 0.

Lue lisää

Ankdam-nettisveko (nesve): "Lakkaa tuputtamasta noita omia tulkintojasi ja käännöksiäsi, tiedät varsin hyvin mitä em nimityksillä tarkoitetaan."

Koska "nettifenno" ja sen ankdamilainen lyhenne "neffe" tarkoittavat osiensa summaa eli "netin suomenkielistä toimijaa" (Nykysuomen sanakirja: fenno = suomenkielinen), niin niiden merkitystä voi tarkentaa attribuuteilla: esimerkiksi "svekomielinen neffe". Se onkin osoittautunut hyödylliseksi sanaksi rauhoittamaan nimittelyvimmaa ja sen käyttöä nollan arvoisena, mutta muka pätevänä argumentointitapana.

Ymmärrä hyvin, kun riistän sinulta rakastamasi nimittelysanan gloorian.

Lopeta jo tuo Ruotsiin vertaaminen! Ruotsin asiat eivät kuulu meille. Ruosut hoitakoon onan edunvalvontansa!

Ankdam ei ymmärrä, että suomi-vieras kieli -kaksikielisyys on vähintään yhtä suuri etu. Sellaiselle kaksikielisyydelle on kasvava kysyntä myös viranomaisessa. Ja myös elinkeinoelämän piirissä.

Toki Ankdam ymmärtää että mikä tahansa kielitaito on etu, puhunhan itsekin viittä kieltä hyvin ja yhtä kohtalaisesti.

Sitä miten teidän suomenkielsten kielitaito paranisi sillä että teiltä yksi kieli poistetaan tai vaihdetaan toiseen en sen sijaan ymmärrä.

Älä sekoita käsitteitä kaksikielisyys ja kielitaito, yleensä niillä ei tarkoiteta samaa.

Ankdam kirjoitti:

Toki Ankdam ymmärtää että mikä tahansa kielitaito on etu, puhunhan itsekin viittä kieltä hyvin ja yhtä kohtalaisesti.

Sitä miten teidän suomenkielsten kielitaito paranisi sillä että teiltä yksi kieli poistetaan tai vaihdetaan toiseen en sen sijaan ymmärrä.

Älä sekoita käsitteitä kaksikielisyys ja kielitaito, yleensä niillä ei tarkoiteta samaa.

Lue lisää

Ankdam:
"puhunhan itsekin viittä kieltä hyvin ja yhtä kohtalaisesti.
Sitä miten teidän suomenkielsten kielitaito paranisi sillä että teiltä yksi kieli poistetaan tai vaihdetaan toiseen en sen sijaan ymmärrä"

Voi mitä soopaa sinä, Ankdam, viitsit kirjoittaa!

Määrätäänkö siis kuusi kieltä pakollisiksi kaikille?
"Kun se yksi lisäkieli ei haittaa mitään eikä ketään, ei vie resursseja, eikä aikaa lukujärjestyksestä. Minkä tahansa uuden kielen oppiminen helpottaa seuraavan kielen oppimista. Kukaan ei ole koskaan katunut, että on opiskellut liian monta kieltä....."
Noita typeryyksiä RKPn taholta on kuultu.

Säälittävää, että Ankdam et pysty yhtään parempaan.

AntiAnkdam1 kirjoitti:

Ankdam:
"puhunhan itsekin viittä kieltä hyvin ja yhtä kohtalaisesti.
Sitä miten teidän suomenkielsten kielitaito paranisi sillä että teiltä yksi kieli poistetaan tai vaihdetaan toiseen en sen sijaan ymmärrä"

Voi mitä soopaa sinä, Ankdam, viitsit kirjoittaa!

Määrätäänkö siis kuusi kieltä pakollisiksi kaikille?
"Kun se yksi lisäkieli ei haittaa mitään eikä ketään, ei vie resursseja, eikä aikaa lukujärjestyksestä. Minkä tahansa uuden kielen oppiminen helpottaa seuraavan kielen oppimista. Kukaan ei ole koskaan katunut, että on opiskellut liian monta kieltä....."
Noita typeryyksiä RKPn taholta on kuultu.

Säälittävää, että Ankdam et pysty yhtään parempaan.

Lue lisää

Kommentoin tätä kommenttia:
”Ankdam ei ymmärrä, että suomi-vieras kieli -kaksikielisyys on vähintään yhtä suuri etu. Sellaiselle kaksikielisyydelle on kasvava kysyntä myös viranomaisessa. Ja myös elinkeinoelämän piirissä."

Kaikenlainen kielitaito on etu mutta ne kaksi hyödyllisintä kieltä Suomessa on suomen lisäksi englanti ja ruotsi.

Ei teille suo enkielisille välttämättä tarvitse määrätä viittä kieltä pakolliseksi, kuten minulla aikoinaan oli mutta turha minulle on tulla puhumaan viisaita kelitaidon merkityksestä.
Kaksikielisiä teistä neffeistä ei enää voi tulla mutta lisää kieliä voitte vielä oppia.

Kielitaito ei kuitenkaan parane sillä että jättää yhden kielen pois tai vaihtaa sen toiseen.

Suomessa virallisia kieliä ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi.

"Virallinen kieli on hallinnon määrittelemä kieli, jota käytetään lainsäädännössä ja virallisissa dokumenteissa sekä opetetaan kouluissa."

"Noin puolella maailman maista on virallinen kieli, yksi tai useampia. Yhden virallisen kielen valtioita ovat mm. Albania, Liettua, Ranska (vaikkakin kansallisia kieliä on useampia) ja Saksa. Virallisesti kaksikielisiä valtioita ovat Suomen lisäksi esimerkiksi Kanada ja Irlanti. Joissakin valtioissa on useampia kansallisia kieliä, esimerkiksi Sveitsissä neljä ja Etelä-Afrikassa yksitoista. Useita virallisia kieliä on lisäksi sellaisilla mailla kuin Afganistan, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Paraguay ja Valko-Venäjä.

Joissakin maissa, kuten Espanja, Irak ja Italia on yksi virallinen kieli, mutta joillakin tärkeillä alueilla sen rinnalla on muita virallisia kieliä. Joissakin valtioissa, muun muassa Yhdysvalloissa, ei ole virallista kieltä, mutta joissakin osavaltioissa on. Joissakin valtioissa virallista kieltä ei ole olemassa millään tasolla, tällainen maa on esimerkiksi Australia, ja tähän ryhmään kuului vuoteen 2009 asti myös Ruotsi."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Virallinen_kieli

Molempien maiden kielilaeissa säädetään kielten puhujien oikeuksista ja viranomaisten velvollisuuksista.
Ei minusta nuo vähemmistökielten puhujien oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet merkittäväst poikkea Suomessa ja Ruotsissa.

Minä nimenomaan olen nuo lait lukenut mutta sinä et ole koska jankutat asioista joita ei sanallakaan mainita ko laeissa.

http://www.sprakochfolkminnen.se/sprak/sprakpolitik/minoritetslagen/din-ratt-att-anvanda-nationella-minoritetssprak/oikeus-kayttaa-kansallista-vahemmistokielta.html

Ruotsissa ei ole Suomen lainsäädäntöä vastavaa ankaraa henkilökohtaista velvoittavuutta velvoittamassa jokaista enemmistöön kuuluvaa!
Ankara velvoittavuus on RKP:n aikaansaannos!

ankaravelvoittavuus kirjoitti:

Ruotsissa ei ole Suomen lainsäädäntöä vastavaa ankaraa henkilökohtaista velvoittavuutta velvoittamassa jokaista enemmistöön kuuluvaa!
Ankara velvoittavuus on RKP:n aikaansaannos!

Lue lisää

Ei säädetä Suomenkaan lainsäädännössä ankaraa henkilökohtaista velvottavuutta velvoittamaan jokaista enemmistöön kuuluvaa.

Jos ystävällisesti linkittäisit sen enemmistöä velvoittavan lain tänne palstalle, minä en ainakaan tunne sellaista lakia.

Eikö kouluissa tapahtuva ruotsin opiskelu olekaan henkilökohtaisesti velvoittavaa? Kai siitäkin jokin laki löytyy, mutta en vaivaudu hakemaan. Olenhan tavallinen pöljä suomalainen, kuten käyttämäsi sanonta kuuluu. Eiväthän nimittelyt ja haukkumasanat ketään innosta ruotsin kielen ystäväksi, toisin kuin ruotsalaisjuntit luulevat.

2112 kirjoitti:

Eikö kouluissa tapahtuva ruotsin opiskelu olekaan henkilökohtaisesti velvoittavaa? Kai siitäkin jokin laki löytyy, mutta en vaivaudu hakemaan. Olenhan tavallinen pöljä suomalainen, kuten käyttämäsi sanonta kuuluu. Eiväthän nimittelyt ja haukkumasanat ketään innosta ruotsin kielen ystäväksi, toisin kuin ruotsalaisjuntit luulevat.

Lue lisää

Tämä on ketjun aihe: "Svekoankka KEHTAA väittää, että maidemme kielilait "eivät itse asiassa poikkea paljonkaan toisistaan:"!!??"

Kehtaanpa hyvinkin, sen sijaan te neffet ryhdytte puhumaan ruotsin opiskelusta jota ei sanallakaan mainita kielilaissa, ei liioin enemmistöä velvoiteta mihinkään.
Lait koskevat meitä kaikkia, suomen ja ruotsinkielisille ei ole eri lakeja.
Laki koskee yksilön oikeuksia ja yhteiskunnan velvollisuuksia.

Perusopetuslaissa säädetään opetuksen sisällöstä että jokainen koululainen opiskelee äidinkieltä sekä toista kotimaista kieltä. Velvoite opiskella toista kotimaista kieltä ei siis koske mitenkään erityisesti tai poikkeksellisen velvoittavasti maan valtaväestöä, vaan ihan kaikkia.

Ruotsissa ei ole Suomen lainsäädäntöä vastavaa ankaraa henkilökohtaista velvoittavuutta velvoittamassa jokaista enemmistöön kuuluvaa!

Ankara velvoittavuus on RKP:n aikaansaannos!

ankaravelvoittavuus kirjoitti:

Ruotsissa ei ole Suomen lainsäädäntöä vastavaa ankaraa henkilökohtaista velvoittavuutta velvoittamassa jokaista enemmistöön kuuluvaa!

Ankara velvoittavuus on RKP:n aikaansaannos!

Lue lisää

Oletko ystävällinen ja linkität tänne sen enemmistöä velvoittavan lain. Minä en ainakaan sitä tunne.
Kiitos jo etukäteen!

"Perustuslain 17 § takaa ruotsinkielisille oikeuden järjestää omat palvelunsa, "
Nu läser du fel. Grundlagen garanterar att landets finsk- och svenskspråkiga medborgare skall få servicen på sitt eget språk finska eller svenska. Den säger inte att finskspråkiga skall få den på samhällets bekostnad och att svenskspråkiga skall ordan den själva.

twervig kirjoitti:

"Perustuslain 17 § takaa ruotsinkielisille oikeuden järjestää omat palvelunsa, "
Nu läser du fel. Grundlagen garanterar att landets finsk- och svenskspråkiga medborgare skall få servicen på sitt eget språk finska eller svenska. Den säger inte att finskspråkiga skall få den på samhällets bekostnad och att svenskspråkiga skall ordan den själva.

Lue lisää

Ymmärrät siis tahallasi väärin. Totta kai yhteisistä verovaroista ruotsinkielisten itse itseään palveleminen rahoitetaan kuten muutkin toiminnot tässä yhteiskunnassa. Ei tässä ketään ilmaiseksi töihin laiteta, vaan ruotsinkielisille poliiseille maksetaan poliisin palkkaa ja ruotsinkieliselle hätäkeskuspäivystäjälle päivystäjän palkkaa. Ongelma on, että ruotsinkieliset eivät halua palvelutehtäviin, vaan kiintiöissä päällikkötehtäviin! Vastuusta omasta kansanryhmästä on täällä keskusteltu jo monta kertaa. Kantakaa vastuunne ja hakeutukaa hoiva-aloille ja hätäkeskuksiin palvelemaan ruotsiksi omia kieliveljiänne.
Ruotsinkielinen palvelu ei ole suomenkielisen velvollisuus, vaikka kielitaitolaki-virkamiesruotsi- pakkoruotsi -luomus niin yrittää meille viestittää!

Och du tycks ha svårt att ta till dig att största delen av det här landets service inte fungerar språkligt uppdelat. Den dag ni kan garantera att en svenskspråkig sjukskötare inte behöver vårda en finskspråkig patient, eller en svensk ambulansförare inte behöver köra en finsk patient så skulle ditt system fungera. Vi har inte sjukhus som bara betjänar svenskspråkiga eller poliser som bara sköter svenskspråkiga.

Ditt system skulle fungerat om vi i tiderna fått systemet med enspråkiga kantoner som i Schweiz. Men det motsatte sig den finska riksdagsmajoriteten i tiderna, med motiveringen att landet skulle betjäna båda språkgrupperna lika överallt.

Din uppfattning om att vi inte söker oss till serviceyrkena är helt fel. Den procent svenskspråkiga unga som söker sig till vårdyrkena är större än procenten bland finska unga.
När det gäller nödcentralerna har vi föreslagit att man kunde ha ett separat nummer där man kunde koncentrera den svenska servicen för hela landet. Men det har man på finskt håll motsatt sig med motiveringen att det inte skall ordnas några särlösningar för den svenska befolkningen. Har man dessutom familj och barn så vill man som svenskspråkig bo där det finns möjlighet för barnen att gå i svensk skola, där det finns möjlighet att få sköta sina ärenden hos myndigheterna på svenska. Och nu placerar man nödcentralerna och många instanser som skall ge service också på svenska på helt finskspråkiga orter. Inte flyttar man då utan söker jobb inom andra sektorer på den egna hemorten. Och det lyckas oftast.

När det gäller polisen så har man i indelningen sett till att alla områden fått finsk majoritet. Numera krävs det att man har utmärkta kunskaper i finska och nöjaktigt förstår svenska. Det betyder att språkkraven för en svenskspråkig numera betydligt högre än för en finsk polis. En svenskspråkig polis skall behärska inte bara sitt eget modersmål och kunna använda finska utan också finskan skall vara på samma nivå som svenskan. Det är betydligt mera än det krävs av motsvarande finsk polis. Inte förvånar det mig att man i så fall med så bra språkkunskaper söker sig till andra områden inom t.ex. industrin.

Valitan, että RKP petti teidät 1998 perustuslain muutoksen yhteydessä vaihtamalla erityisratkaisut pakkoruotsiin. Me taas emme hyväksy pakkoruotsia, joten ongelma ei poistu! "Kaksikielisyyden kautta yksikielisyyteen". Sori siitä!

Mutta edes tämä RKP:n petos EI VAADI 100 % pakkoruotsia! EI TODELLAKAAN!
Korkeintaan 10 % vapaaehtoisjoukon, joka voi opiskella kielen vaikka aikuisena,
jos aitoa tarvetta jollakin alalla!
Jos RKP:lle on luvattu vastalahjaksi pakkoruotsi, silloin tuo lupaus tullaan rikkomaan! Sillä ei ole kansan enemmistön hyväksyntää, sillä vaihtokaupalla!

"Kielellisen jaotuksen osalta ehdotetaan luovuttavaksi nykyisen hallitusmuodon 50 §:n 3 momentissa säädetystä pyrkimyksestä yksikielisiin hallintoalueisiin. Tärkeää sen sijaan on, että hallintoa järjestettäessä otetaan huomioon kielelliset perusoikeudet (17 §) sekä turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään. Säännöksessä korostettaisiin kielellisen yhdenvertaisuuden vaatimusta edellyttämällä näiden mahdollisuuksien turvaamista samanlaisten perusteiden mukaan (ks. myös 17 § 2 mom.)."

> Ankara velvoittavuus on RKP:n aikaansaannos!

Jos tämä pitää paikkansa, niin suurkiitos ja hatunnosto RKP:lle! Kovia ja päteviä neuvottelijoita.

Hatunnosto kirjoitti:

> Ankara velvoittavuus on RKP:n aikaansaannos!

Jos tämä pitää paikkansa, niin suurkiitos ja hatunnosto RKP:lle! Kovia ja päteviä neuvottelijoita.

Miksi ruotsin kielestä pitää tehdä velvoittava kokemus suomenkielisille ?

ankaravelvoittavuus kirjoitti:

Miksi ruotsin kielestä pitää tehdä velvoittava kokemus suomenkielisille ?

Et ilmeisesti ihan ymmärrä, mistä puhut. Haluat käyttää synonyymeinä ankaraa ja vahvaa velvoittavuutta.

Maan tavan ankara velvoittavuus perustuu Oikeudenkäyntikaaren 1 luvun 11 pykälään, joka sanoo: "Tuomarin pitää tarkoin tutkia lain oikeata tarkoitusta ja perustusta sekä tuomita sen mukaan, mutta ei vastoin sitä, oman mielensä mukaan. Maan tapa, jos se ei ole kohtuuton, olkoon hänellä myös ohjeena tuomitessansa, kun säädettyä lakia ei ole.

Oikeuslähteenä laki on sen soveltajaa vahvasti velvoittava.

Velvoittavasta kokemuksesta en osaa sanoa mitään, koska en ymmärrä määritelmääsi. Halunnet kysyä, miksi ruotsin kielestä tulee mainita laissa.

Se mitä laissa mainitaan, on päätetty ministerien, valiokuntien virkamiesten, kansanedsutajien ja presidentin kesken. Laki on velvoittava kokemus, sillä kansalaisen on noudatettava lakia ja asetuksia.

Ankarasti velvoittava on ankarasti velvoittava! Etkö ymmärrä, että ruotsin kieli EI SAA eikä VOI OLLA suomenkielisen velvollisuus, ei lievä velvollisuus, ei vahva, ei mikään velvollisuus! Ruotsin kieli on ruotsinkielisen velvollisuus, mutta Suomessa RKP:n valtapolitiikan takia siitä on tehty suomenkielisen velvollisuus!
Meillä suomenkielisillä on oltava oikeus ja velvollisuus vain suomen kieleen,
ei velvollisuutta ruotsin kieleen.
Voin kirjoittaa saman englanniksi, jos tajuat paremmin sitten!

ankaravelvoittavuus kirjoitti:

Ankarasti velvoittava on ankarasti velvoittava! Etkö ymmärrä, että ruotsin kieli EI SAA eikä VOI OLLA suomenkielisen velvollisuus, ei lievä velvollisuus, ei vahva, ei mikään velvollisuus! Ruotsin kieli on ruotsinkielisen velvollisuus, mutta Suomessa RKP:n valtapolitiikan takia siitä on tehty suomenkielisen velvollisuus!
Meillä suomenkielisillä on oltava oikeus ja velvollisuus vain suomen kieleen,
ei velvollisuutta ruotsin kieleen.
Voin kirjoittaa saman englanniksi, jos tajuat paremmin sitten!

Lue lisää

Linkitä tänne se laki missä ankarasti velvoitetaan että ruotsi on suomenkielisten velvollisuus.

Ankdam kirjoitti:

Linkitä tänne se laki missä ankarasti velvoitetaan että ruotsi on suomenkielisten velvollisuus.

Laki 423/2003
ja
Kansalliskielistrategia, joka on nostetti lain asemaan, hallituksia ja koko väestöä sitovaksi ja velvoittavaksi, vaikka sitä ei ole edes käsitelty Eduskunnassa; se oli vain Kataisen hallituksen ohjelmapaperi, mutta Ahtisaaren nimen "arvovallalla" se on nostettu lähes perustuslain asemaan! Järkyttävä apartheid-strategia, oksennus tulee, kun sitä lukee

VääryysHuutaaTaivaisiin kirjoitti:

Laki 423/2003
ja
Kansalliskielistrategia, joka on nostetti lain asemaan, hallituksia ja koko väestöä sitovaksi ja velvoittavaksi, vaikka sitä ei ole edes käsitelty Eduskunnassa; se oli vain Kataisen hallituksen ohjelmapaperi, mutta Ahtisaaren nimen "arvovallalla" se on nostettu lähes perustuslain asemaan! Järkyttävä apartheid-strategia, oksennus tulee, kun sitä lukee

Lue lisää

Laki lienee kuvaamasi velvoittava kokemus, sillä kansalaisen on noudatettava lakia ja asetuksia. Tämä on hyvin helppo ymmärtää, sillä kansalaisella on sekä oikeuksia että velvollisuuksia.

Ruotsin kielestä puhutaan erityisesti mm. perustuslaissa, perusopetuslaissa, yliopistolaissa, kuntalaissa, kielilaissa, kielitaitolaissa sekä useammissa asetuksissa. Fennomaania näistä koskee tai on koskenut erityisesti perusopetuslaki, jonka ympärille muodostuu oppivelvollisuus.

Fennomaanille tulee opettaa ruotsin kieltä, mutta fennomaanin ei tarvitse sitä oppia. Tällainen asia ei voi olla ankarasti velvoittava. Opetusvelvollisuus koskee vain koulua ja opettajia.

VääryysHuutaaTaivaisiin kirjoitti:

Laki 423/2003
ja
Kansalliskielistrategia, joka on nostetti lain asemaan, hallituksia ja koko väestöä sitovaksi ja velvoittavaksi, vaikka sitä ei ole edes käsitelty Eduskunnassa; se oli vain Kataisen hallituksen ohjelmapaperi, mutta Ahtisaaren nimen "arvovallalla" se on nostettu lähes perustuslain asemaan! Järkyttävä apartheid-strategia, oksennus tulee, kun sitä lukee

Lue lisää

Jos neffen väitteen todeksi todistavaa lakia ole, neffe keksii sellaisen. Kansalliskielistrategia ei ole laki!

" Kansalliskielistrategia on pääministerin johdolla valmisteltu hallitusohjelmahanke ja valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia. Strategian yhteydessä julkistettiin valtion viranomaisille tarkoitettuja työvälineitä sisältävä liite.
Suomen Kuntaliitto on käytännön työvälineiden pohjalta valmistellut oppaan Kansalliskielistrategian käytännön työvälineet kunnille ja kuntayhtymille.

Työvälineiden tarkoituksena on auttaa kuntien ja kuntayhtymien viranomaisia, viranhaltijoita ja työntekijöitä soveltamaan kielilainsäädäntöä työssään siten, että suomen- ja ruotsinkielisten kansalaisten perusoikeudet toteutuvat. Työvälineet havainnollistavat kielilakia käytännössä hallinnon eri tehtävissä. Näiden avulla kielilainsäädännön huomioiminen esimerkiksi viestinnässä, hankintamenettelyssä ja rekrytoinnissa helpottuu. Työkalut on luotu niin kaksi- kuin yksikielisille kunnille ja kuntayhtymille.

Kansalliskielistrategian suosituksen mukaisesti Kuntaliitto suosittelee, että kaikki kaksikieliset kunnat nimittävät kansalliskielistrategia-asioita hoitavan vastuuhenkilön. Kuntaliitto johtaa kuntien kansalliskielivastuuhenkilöiden verkostoa.

Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia puhuvien kielelliset perusoikeudet voisivat toteutua täysimittaisesti ja kahdesta kansalliskielestä seuraavat hyödyt saataisiin yhteiskunnan käyttöön. Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään."

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2014/Sivut/2014-04-kielistrategia.aspx

Käy vilkaisemassa uutta aloitetta niin saat tietää mikä lain kohta velvoittaa suomenkieliset ruotsin pakko-opiskeluun.

Ankdam kirjoitti:

Jos neffen väitteen todeksi todistavaa lakia ole, neffe keksii sellaisen. Kansalliskielistrategia ei ole laki!

" Kansalliskielistrategia on pääministerin johdolla valmisteltu hallitusohjelmahanke ja valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia. Strategian yhteydessä julkistettiin valtion viranomaisille tarkoitettuja työvälineitä sisältävä liite.
Suomen Kuntaliitto on käytännön työvälineiden pohjalta valmistellut oppaan Kansalliskielistrategian käytännön työvälineet kunnille ja kuntayhtymille.

Työvälineiden tarkoituksena on auttaa kuntien ja kuntayhtymien viranomaisia, viranhaltijoita ja työntekijöitä soveltamaan kielilainsäädäntöä työssään siten, että suomen- ja ruotsinkielisten kansalaisten perusoikeudet toteutuvat. Työvälineet havainnollistavat kielilakia käytännössä hallinnon eri tehtävissä. Näiden avulla kielilainsäädännön huomioiminen esimerkiksi viestinnässä, hankintamenettelyssä ja rekrytoinnissa helpottuu. Työkalut on luotu niin kaksi- kuin yksikielisille kunnille ja kuntayhtymille.

Kansalliskielistrategian suosituksen mukaisesti Kuntaliitto suosittelee, että kaikki kaksikieliset kunnat nimittävät kansalliskielistrategia-asioita hoitavan vastuuhenkilön. Kuntaliitto johtaa kuntien kansalliskielivastuuhenkilöiden verkostoa.

Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia puhuvien kielelliset perusoikeudet voisivat toteutua täysimittaisesti ja kahdesta kansalliskielestä seuraavat hyödyt saataisiin yhteiskunnan käyttöön. Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään."

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2014/Sivut/2014-04-kielistrategia.aspx

Lue lisää

Opettele lukemaan, Ankdam!
Kommentoija totesi, että Kansalliskielistrategia on ikäänkuin laki.
Se on jumalansanaa kuin Perustuslaki, vaikka se ei ole edes mikään laki.

Kansalliskielistrategian järjettömyyksiä kuvaa Ankdamin esillenostama lainaus:
"Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta ... kielelliset perusoikeudet voisivat toteutua täysimittaisesti...Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään"

Pakkoa, pakkoa, pakkoa, keinotekoista suomi-ruotsi-kaksikielisyyttä, kun sitä luonnostaan ei ole, ei näy, ei kuulu ....on vain liikaa yksikielisyyttä ja väärää kaksikielisyyttä, sellainen ei kuulu perusoikeuksiin eikä ihmisoikeuksiin, RKPn masinoiman Kansalliskielistrategian mukaan

Yhtä tiettyä vähemmistökieltä pakotetaan enemmistölle ja muukielisille, polkien näiden oikeutta omaan identiteettiin, johon tuo kieli ei millään tavoin kuulu, pakottaen näitä luopumaan omista eduistaan, omista tarpeistaan, pakottaen nämä uhraamaan kohtuuttomasti resursseja yhden tietyn kielen hyväksi. Viis siitä mitä vahinkoa se aiheuttaa muille kielille, jotka ovat paljon uhanalaisemmassa asemassa kuin tuo yksi tietty vähemmistökieli, jota puhuu 10 milj ihmistä

AntiAnkka1 kirjoitti:

Opettele lukemaan, Ankdam!
Kommentoija totesi, että Kansalliskielistrategia on ikäänkuin laki.
Se on jumalansanaa kuin Perustuslaki, vaikka se ei ole edes mikään laki.

Kansalliskielistrategian järjettömyyksiä kuvaa Ankdamin esillenostama lainaus:
"Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta ... kielelliset perusoikeudet voisivat toteutua täysimittaisesti...Tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään"

Pakkoa, pakkoa, pakkoa, keinotekoista suomi-ruotsi-kaksikielisyyttä, kun sitä luonnostaan ei ole, ei näy, ei kuulu ....on vain liikaa yksikielisyyttä ja väärää kaksikielisyyttä, sellainen ei kuulu perusoikeuksiin eikä ihmisoikeuksiin, RKPn masinoiman Kansalliskielistrategian mukaan

Yhtä tiettyä vähemmistökieltä pakotetaan enemmistölle ja muukielisille, polkien näiden oikeutta omaan identiteettiin, johon tuo kieli ei millään tavoin kuulu, pakottaen näitä luopumaan omista eduistaan, omista tarpeistaan, pakottaen nämä uhraamaan kohtuuttomasti resursseja yhden tietyn kielen hyväksi. Viis siitä mitä vahinkoa se aiheuttaa muille kielille, jotka ovat paljon uhanalaisemmassa asemassa kuin tuo yksi tietty vähemmistökieli, jota puhuu 10 milj ihmistä

Lue lisää

Opetelkaa te neffet vastaamaan.

Neffelle kansalaisten keskinäinen tasa-arvo on kuin punainen vaate sonnille. Neffe vaatii erillistä laisäädäntöä valtaväestölle ja vähemmistölle. Valtaväestöllä ja vähemmistöillä ei tule olla samoja oikeuksia, koska enemmistö...
Neffen mielestä hänet tulee vapauttaa hänelle itselleen vastenmielisistä velvollisuuksista, perusteluna ettei häntä huvita.

Tottaseon kirjoitti:

Käy vilkaisemassa uutta aloitetta niin saat tietää mikä lain kohta velvoittaa suomenkieliset ruotsin pakko-opiskeluun.

Minä jaksa sitä höpinää uudelleen lukea. Kopioi se tekstikohta tänne! Sinä väität jotain joten todista väitteesi.

Ankdam kirjoitti:

Opetelkaa te neffet vastaamaan.

Neffelle kansalaisten keskinäinen tasa-arvo on kuin punainen vaate sonnille. Neffe vaatii erillistä laisäädäntöä valtaväestölle ja vähemmistölle. Valtaväestöllä ja vähemmistöillä ei tule olla samoja oikeuksia, koska enemmistö...
Neffen mielestä hänet tulee vapauttaa hänelle itselleen vastenmielisistä velvollisuuksista, perusteluna ettei häntä huvita.

Lue lisää

Ankdam ei osaa lukea, koska väittää: "Neffe vaatii erillistä laisäädäntöä valtaväestölle ja vähemmistölle."

Toisen kotimaisen kielen opiskelu vapaaehtoiseksi! Koskee sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä!

Miten tuo vaatimus loukkaa kansalaisten keskinäistä tasa-arvoa?

Kannatatko sinä, Ankdam, että kaikille suomalaisille tulisi pakollinen saame, romani, tatari ja viittomakieli, kaikilla kouluasteilla, velvollisuus opiskella kaikkia noita kieliä, toisen kotimaisen kielen ja englannin lisäksi

Vai pitääkö sinut ja muut "vapauttaa sinulle vastenmielisistä velvollisuuksista, perusteluna ettei sinua huvita". Etkö pidäkään minkä tahansa uuden kielen taitoa rikkautena?

Miksi kaikkien alkuperäisten kotimaisten kielten pakollinen opiskelu ei ole yhtä tärkeää?

Kerro minulle mitä tarkoitat "kollektiivilla"? Työntekijöiltä ei siis saisi edellyttää kielitaitoa mutta kollektiivilta sen sijaan saa.
Mikä on kollektiivi? Mistä kollektiivi koostuu ja miten sen kielitaito varmistetaan?

Käsittääkseni kollektiivi tarkoittaa tässä yhteydessä viranomaista. Kun kielivaade on pelkästään viranomaisen vastuulla, niin silloin riittää kun määrätty määrä henkilöstöstä on ruotsintaitoisia. Esimerkiksi Vantaalla riittää kun 2,7% henkilöstöstä osaa ruotsia. Suurimmassa osassa Suomea riittää lähi- etä- ja videotulkkaus ruotsinkielisiin palveluihin.

Ankdam kirjoitti:

Kerro minulle mitä tarkoitat "kollektiivilla"? Työntekijöiltä ei siis saisi edellyttää kielitaitoa mutta kollektiivilta sen sijaan saa.
Mikä on kollektiivi? Mistä kollektiivi koostuu ja miten sen kielitaito varmistetaan?

Lue lisää

Ankdam: "Kerro minulle mitä tarkoitat "kollektiivilla"? Työntekijöiltä ei siis saisi edellyttää kielitaitoa mutta kollektiivilta sen sijaan saa. / Mikä on kollektiivi? Mistä kollektiivi koostuu ja miten sen kielitaito varmistetaan?"

Se, kollektiivi, tarkoittaa lakikielessä viranomaista abstraktina oliona, ei lihana ja verenä. Se on juristien kieltä, johon sinullakin on jo kauan sitten ollut mahdollisuus tutustua Ionin kirjoituksesta:

"Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin [lihaan ja vereen] kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle [abstraktille oliolle]. http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Valtiokin on abstrakti olio, jolle voisaan asettaa velvollisuuksia.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Kerro minulle mitä tarkoitat "kollektiivilla"? Työntekijöiltä ei siis saisi edellyttää kielitaitoa mutta kollektiivilta sen sijaan saa. / Mikä on kollektiivi? Mistä kollektiivi koostuu ja miten sen kielitaito varmistetaan?"

Se, kollektiivi, tarkoittaa lakikielessä viranomaista abstraktina oliona, ei lihana ja verenä. Se on juristien kieltä, johon sinullakin on jo kauan sitten ollut mahdollisuus tutustua Ionin kirjoituksesta:

"Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin [lihaan ja vereen] kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle [abstraktille oliolle]. http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Valtiokin on abstrakti olio, jolle voisaan asettaa velvollisuuksia.

Lue lisää

Tiedät vallan mainiosti, että Suomen yhteiskunta ei voi lähtökohtaisesti rajoittaa yksilön vapautta saavuttaa tässä maassa kaikkia mahdollisia vakansseja, virkoja ja toimia. Yhteiskunnan velvollisuus on opettaa lapsille ja nuorille kaikkia niitä oppiaineita, joista katsotaan olevan hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Ionin malli rajoittaa tätä yksilön vapautta, eikä se siis käytännössä voi toimia. Fennomaanin ongelma on siis jo lähtökohtaisesti perustuslaissa, koska Suomessa on kaksi tasa-arvoista kieltä. Jos oppilas X ei saa koulutuksensa puolesta samoja lähtökohtia kuin oppilas Y, oppilas X:sta tulee fennomaanimaisen katkera ja oppilas X:lla tulee olla oikeus haastaa yhteiskunta käräjille menetetyistä työmahdollisuuksista. Niin asia ei voi olla, eikä kaikkea vastuuta voida sysätä vanhemmille.

Kaikille oppilaille tulee antaa samat mahdollisuudet. Ellei tämä ajattelumahdollisuus sovi fennomaanille, koulutus on järjestettävä yksityisesti joko Suomessa, Yhdysvalloissa, Britanniassa tai vaikkapa Sveitsissä. Viimeisinä mainitut ovat yksityisen koulutuksen luvattuja maita, eikä siellä tunneta pakollisia ruotsin opintoja. Niitä ilman ei kuitenkaan Suomen kaikki virat avaudu, mutta maailmalla on paljon hyviä virkoja ja toimia isolla palkalla.

Ps. Mikä oli sinun tekosyysi olla oppimatta ruotsin kieltä?

Oppilas_X_Oppilas_Y kirjoitti:

Tiedät vallan mainiosti, että Suomen yhteiskunta ei voi lähtökohtaisesti rajoittaa yksilön vapautta saavuttaa tässä maassa kaikkia mahdollisia vakansseja, virkoja ja toimia. Yhteiskunnan velvollisuus on opettaa lapsille ja nuorille kaikkia niitä oppiaineita, joista katsotaan olevan hyötyä sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Ionin malli rajoittaa tätä yksilön vapautta, eikä se siis käytännössä voi toimia. Fennomaanin ongelma on siis jo lähtökohtaisesti perustuslaissa, koska Suomessa on kaksi tasa-arvoista kieltä. Jos oppilas X ei saa koulutuksensa puolesta samoja lähtökohtia kuin oppilas Y, oppilas X:sta tulee fennomaanimaisen katkera ja oppilas X:lla tulee olla oikeus haastaa yhteiskunta käräjille menetetyistä työmahdollisuuksista. Niin asia ei voi olla, eikä kaikkea vastuuta voida sysätä vanhemmille.

Kaikille oppilaille tulee antaa samat mahdollisuudet. Ellei tämä ajattelumahdollisuus sovi fennomaanille, koulutus on järjestettävä yksityisesti joko Suomessa, Yhdysvalloissa, Britanniassa tai vaikkapa Sveitsissä. Viimeisinä mainitut ovat yksityisen koulutuksen luvattuja maita, eikä siellä tunneta pakollisia ruotsin opintoja. Niitä ilman ei kuitenkaan Suomen kaikki virat avaudu, mutta maailmalla on paljon hyviä virkoja ja toimia isolla palkalla.

Ps. Mikä oli sinun tekosyysi olla oppimatta ruotsin kieltä?

Lue lisää

"Ps. Mikä oli sinun tekosyysi olla oppimatta ruotsin kieltä?"

Aivan sama tekosyy kuin naisella, joka ei anna kenenkään ruotsalaisen käyttää valtaansa ja voimaansa ja antaa työntyä sisäänsä väkisin.
Ei sen kummempaa tekosyytä!

Jos kauniisti pyytää, voi ehkä antaakin luvan tulla sisään, mutta ei pakolla ja väkisin, aseella uhaten!

eiruotsalaistasisään kirjoitti:

"Ps. Mikä oli sinun tekosyysi olla oppimatta ruotsin kieltä?"

Aivan sama tekosyy kuin naisella, joka ei anna kenenkään ruotsalaisen käyttää valtaansa ja voimaansa ja antaa työntyä sisäänsä väkisin.
Ei sen kummempaa tekosyytä!

Jos kauniisti pyytää, voi ehkä antaakin luvan tulla sisään, mutta ei pakolla ja väkisin, aseella uhaten!

Lue lisää

Ai sen lisäksi että fennomaani on orja, hänet myös raiskataan...?!

Hae nyt jo apua lääkäriltä. Tämä foorumi ja kansanedustajasi ei sinua enää auta.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Kerro minulle mitä tarkoitat "kollektiivilla"? Työntekijöiltä ei siis saisi edellyttää kielitaitoa mutta kollektiivilta sen sijaan saa. / Mikä on kollektiivi? Mistä kollektiivi koostuu ja miten sen kielitaito varmistetaan?"

Se, kollektiivi, tarkoittaa lakikielessä viranomaista abstraktina oliona, ei lihana ja verenä. Se on juristien kieltä, johon sinullakin on jo kauan sitten ollut mahdollisuus tutustua Ionin kirjoituksesta:

"Siispä toisinkin esille kielipoliittisena uudistuksena mallin, jossa luovuttaisiin asettamasta yksittäisiin virkamiehiin [lihaan ja vereen] kohdistuvia kielitaitovaatimuksia, vaan osoitettaisiin ne yksinomaisesti viranomaiselle [abstraktille oliolle]. http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Valtiokin on abstrakti olio, jolle voisaan asettaa velvollisuuksia.

Lue lisää

Et vastannut viimeiseen kysymykseeni, miten sen "kollektiivin" eli abstraktin virasto-olion kielitaito varmistetaan?
Lain mukaan niitä suomen ja ruotsinkielisiä palveluja on tarjottava, vai muutitko jo senkin lain?

"Ennen arviointia kaikki hakijat ovat käyneet läpi pakkoruotsituksen peruskoulusta yliopistoon pienen vähemmistön kielellisten tarpeiden vuoksi, vaikka he pystyvät tarpeensa hoitamaan hyvin omin voimin. "

Jos hakija ei ole virkamiesruotsiaan läpäissyt ja pakkoruotsiaan lukenut niin hän ei voi märättyihin virkoihin / toimiin edes hakea. Kun virka pannaan hakuun on virkaan valittavan pätevyysvaatimukset jo lyöty lukkoon. Jotenkin en jaksa uskoa että työnsntaja viitsii ryhtyä mihinkään kieliarpajaisiin työntekijää palkatessaan.

Vaikka kaikki hakijat olisivat läpäisseet pakkoruotsituksensa se perustaso ei saata työnantajalle edes riittää. Pakkoruotsi virkamiesruotsi on ehdoton minimi viroissa joissa edellytetään akateemista loppututkintoa. Vähemmän koulutusta edellyttävissä hommissa vaatimustaso saattaa olla matalampi.

Ankdam kirjoitti:

Et vastannut viimeiseen kysymykseeni, miten sen "kollektiivin" eli abstraktin virasto-olion kielitaito varmistetaan?
Lain mukaan niitä suomen ja ruotsinkielisiä palveluja on tarjottava, vai muutitko jo senkin lain?

Lue lisää

Ankdam: "Et vastannut viimeiseen kysymykseeni, miten sen "kollektiivin" eli abstraktin virasto-olion kielitaito varmistetaan?"

Et viitsinyt tutustua tarkemmin Ionin malliin, jossa tälle abtraktille viranomaisoliolle asetetaan varmistustehtävä. Kielitoimiston sanakirja: viranomainen "valtion tm. julkisyhteisön määrätehtäviä hoitava virkamies [lihaa ja verta] t. virasto [abstrakti olio, viranomaisena toimiva laitos oikeushenkilönä]". Kas näin:

"23 a § Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen" http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Ioni jatkaa: "Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki. Tulevaisuutta varten voitaisiin varautua muuttamaan lakia siten, että ehkäpä venäjän kieli saisi vastaavan aseman kuin suomen ja ruotsin kieli. Voisi olla kolmikielisiä viranomaisia , kaksikielisiä (myös suomi-venäjä) kuin tietenkin pelkästään yksikielisiä viranomaisia. Luonnollisesti tarvitaan ehkä teknisiä täsmennyksiä muun muassa oikeudenkäymiskaareen ja esitutkintalakiin."

Ioni edlleen näin: "Tässä mallissa ei tarvita palvelujen toteuttamiseen pakollista ruotsin kielen opiskelua. Kielilakia ei tarvitse muuttaa."

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Et vastannut viimeiseen kysymykseeni, miten sen "kollektiivin" eli abstraktin virasto-olion kielitaito varmistetaan?"

Et viitsinyt tutustua tarkemmin Ionin malliin, jossa tälle abtraktille viranomaisoliolle asetetaan varmistustehtävä. Kielitoimiston sanakirja: viranomainen "valtion tm. julkisyhteisön määrätehtäviä hoitava virkamies [lihaa ja verta] t. virasto [abstrakti olio, viranomaisena toimiva laitos oikeushenkilönä]". Kas näin:

"23 a § Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen" http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Ioni jatkaa: "Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki. Tulevaisuutta varten voitaisiin varautua muuttamaan lakia siten, että ehkäpä venäjän kieli saisi vastaavan aseman kuin suomen ja ruotsin kieli. Voisi olla kolmikielisiä viranomaisia , kaksikielisiä (myös suomi-venäjä) kuin tietenkin pelkästään yksikielisiä viranomaisia. Luonnollisesti tarvitaan ehkä teknisiä täsmennyksiä muun muassa oikeudenkäymiskaareen ja esitutkintalakiin."

Ioni edlleen näin: "Tässä mallissa ei tarvita palvelujen toteuttamiseen pakollista ruotsin kielen opiskelua. Kielilakia ei tarvitse muuttaa."

Lue lisää

Minä en oikein usko tuohon Ionin malliin. Olen sitä mieltä että nykyinen systeemi kuta kuinkin vastaa sitä. Oikeusministeriön ohjeet mahdollistavat käytännössä juuri tuon jouston mitä 'Ionin mallissa" haetaan takaa.
Virkamiesten kielitaitolaki tuskin tulee katoamaan koska virkamiehen pätevyysvaatimusten tulee perustua lakiin.

Virkamiesruotsista säädetään yliopistolaissa ja pakkoruotsista perusopetuslaissa joten savottaa riittää.

Ankdam kirjoitti:

Minä en oikein usko tuohon Ionin malliin. Olen sitä mieltä että nykyinen systeemi kuta kuinkin vastaa sitä. Oikeusministeriön ohjeet mahdollistavat käytännössä juuri tuon jouston mitä 'Ionin mallissa" haetaan takaa.
Virkamiesten kielitaitolaki tuskin tulee katoamaan koska virkamiehen pätevyysvaatimusten tulee perustua lakiin.

Virkamiesruotsista säädetään yliopistolaissa ja pakkoruotsista perusopetuslaissa joten savottaa riittää.

Lue lisää

Kielitaitolaki on ristiriidassa Kielilain ja Perustuslain kanssa, siksi sitä pitää muuttaa.

Kielitaitolaissa pitää vain todeta, että virkaan valittavan pitää osata kotimaista kieltä. Lisäksi viranomainen voi vaatia jonkun muun kielen osaamista, sen mukaan mikä on tosiasiallinen kielitaitotarve viranomaisen toimialueella.

Loukkaako tuo korjaus ruotsinkielisten tasavertaisuutta? Jos, niin miten?

Ankdam kirjoitti:

Et vastannut viimeiseen kysymykseeni, miten sen "kollektiivin" eli abstraktin virasto-olion kielitaito varmistetaan?
Lain mukaan niitä suomen ja ruotsinkielisiä palveluja on tarjottava, vai muutitko jo senkin lain?

Lue lisää

Ihan samalla tavalla kuin yksityiselläkin sektorillakin, jos tarve on aito!
Miten se siellä varmistetaan ? Esim. rekrytointihaastattelussa voidaan kieltä vaihtaa lennossa, joku voi soittaa työnhakijalle randomina vaikka ruotsinkielisen puhelun, annetaan jokin teksti analysoitavaksi tai sitten voidaan käyttää valtion tarjoamia kielikokeita!
Suurimmassa osassa virkoja ruotsia ei todellisuudessa edes tarvita, joten kielitaitolaki on turhaa simputusta ja kyykytystä!

AntiAnkka1 kirjoitti:

Kielitaitolaki on ristiriidassa Kielilain ja Perustuslain kanssa, siksi sitä pitää muuttaa.

Kielitaitolaissa pitää vain todeta, että virkaan valittavan pitää osata kotimaista kieltä. Lisäksi viranomainen voi vaatia jonkun muun kielen osaamista, sen mukaan mikä on tosiasiallinen kielitaitotarve viranomaisen toimialueella.

Loukkaako tuo korjaus ruotsinkielisten tasavertaisuutta? Jos, niin miten?

Lue lisää

Kielilaki ja perustuslaki riittävät, kielitaitolaki on turhaa simputusta ja byrokratiaa.
Siis jos jatketaan tällä nykyisellä perustuslailla!
Perustuslain muutoskin on ihan relevantti vaihtoehto, kun ruotsinkielisten suhteellinen osuus on jo pienempi kuin maahanmuuttajien (vieraskielisten). Ei tällainen kielipoliittinen kastilaitos kuulu länsimaiseen demokratiaan!

kielitaitolakikumottava kirjoitti:

Ihan samalla tavalla kuin yksityiselläkin sektorillakin, jos tarve on aito!
Miten se siellä varmistetaan ? Esim. rekrytointihaastattelussa voidaan kieltä vaihtaa lennossa, joku voi soittaa työnhakijalle randomina vaikka ruotsinkielisen puhelun, annetaan jokin teksti analysoitavaksi tai sitten voidaan käyttää valtion tarjoamia kielikokeita!
Suurimmassa osassa virkoja ruotsia ei todellisuudessa edes tarvita, joten kielitaitolaki on turhaa simputusta ja kyykytystä!

Lue lisää

Nettifenno: Suurimmassa osassa virkoja ruotsia ei todellisuudessa edes tarvita, joten kielitaitolaki on turhaa simputusta ja kyykytystä!

Sveko: Kui niin? Mist tiedät?

Nettifenno: Noku mä sanon niin. MOT

Sveko: Ahaa, no sit. Ok.

:-P

Ankdam kirjoitti:

Minä en oikein usko tuohon Ionin malliin. Olen sitä mieltä että nykyinen systeemi kuta kuinkin vastaa sitä. Oikeusministeriön ohjeet mahdollistavat käytännössä juuri tuon jouston mitä 'Ionin mallissa" haetaan takaa.
Virkamiesten kielitaitolaki tuskin tulee katoamaan koska virkamiehen pätevyysvaatimusten tulee perustua lakiin.

Virkamiesruotsista säädetään yliopistolaissa ja pakkoruotsista perusopetuslaissa joten savottaa riittää.

Lue lisää

Ankdam: "Virkamiesten kielitaitolaki tuskin tulee katoamaan koska virkamiehen pätevyysvaatimusten tulee perustua lakiin."

Ionin mallissa virkamiehen pätevyysvaatimuksena oleva kielitaito säädetään aikanaan laissa viranomaiselle abstraktina oliona, "valtion tm. julkisyhteisön määrätehtäviä hoitavana virastona", laitoksena, kollektiivisenana oikeushenkilönä. Juuri sitä tarkoittaa Ionin pykäläehdotus lisäyksenä lakiin, tämä: "23 a § Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä."

Ankdam: "Virkamiesruotsista säädetään yliopistolaissa ja pakkoruotsista perusopetuslaissa joten savottaa riittää."

Yliopistolaki perustaa vaatimuksensa nykyiseen kielitaitolakiin, joka puhuu viranomaisen (tämän abstraktin oikeushenkilön) koko korkeakoulutetun henkilöstön (lihaa ja verta) kielitaidosta. Kielitaitolaki tuon muotoisena voidaan kumota kokonaan ja korvata se Ionin ehdottamalla lisäyksellä kielilakiin.

Yliopistolain ja perusopetuslain kieltä koskeva pakko-opetus on kumottavissa yhtä näppärästi kuin ne aikoinaan syntyivät ensisijaisesti RKP:n kellokkaiden vaatimuksesta ja kiristämänä. Ne ovat kumottavissa samaan tapaan kuin lukiolaissa ollut yo-kirjoitusten pakkoruotsi, mikä peruuttamattomasti avasi padon RKP:n kellokkaiden kauhuksi.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Virkamiesten kielitaitolaki tuskin tulee katoamaan koska virkamiehen pätevyysvaatimusten tulee perustua lakiin."

Ionin mallissa virkamiehen pätevyysvaatimuksena oleva kielitaito säädetään aikanaan laissa viranomaiselle abstraktina oliona, "valtion tm. julkisyhteisön määrätehtäviä hoitavana virastona", laitoksena, kollektiivisenana oikeushenkilönä. Juuri sitä tarkoittaa Ionin pykäläehdotus lisäyksenä lakiin, tämä: "23 a § Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä."

Ankdam: "Virkamiesruotsista säädetään yliopistolaissa ja pakkoruotsista perusopetuslaissa joten savottaa riittää."

Yliopistolaki perustaa vaatimuksensa nykyiseen kielitaitolakiin, joka puhuu viranomaisen (tämän abstraktin oikeushenkilön) koko korkeakoulutetun henkilöstön (lihaa ja verta) kielitaidosta. Kielitaitolaki tuon muotoisena voidaan kumota kokonaan ja korvata se Ionin ehdottamalla lisäyksellä kielilakiin.

Yliopistolain ja perusopetuslain kieltä koskeva pakko-opetus on kumottavissa yhtä näppärästi kuin ne aikoinaan syntyivät ensisijaisesti RKP:n kellokkaiden vaatimuksesta ja kiristämänä. Ne ovat kumottavissa samaan tapaan kuin lukiolaissa ollut yo-kirjoitusten pakkoruotsi, mikä peruuttamattomasti avasi padon RKP:n kellokkaiden kauhuksi.

Lue lisää

"Yliopistolaki perustaa vaatimuksensa nykyiseen kielitaitolakiin, joka puhuu viranomaisen (tämän abstraktin oikeushenkilön) koko korkeakoulutetun henkilöstön (lihaa ja verta) kielitaidosta. "

Niinpä, kaikki on riippuvaista jostakin, jopa sinä! Jotenkin se kuitenkin pitää mahdollistaa että sen abstraktin oikeushenkilön henkilöstöstä löytyy sitä molempien kotimaisten kielten taitoa.
Ne fyysiset puhujat ovat kuitenkin sitä lihaa ja verta jolta sitä kielitaitoa edellytetään.

Ei valtio voi koskaan jättää asioita herran haltuun ja luottaa "markkinavoimiin". Samaan pätevän henkilökunnan saannin varmistamiseen perustuvat myös ne määrättyjen ammattien vajaa 300 ruotsinkielentaitoisten kiintiöpaikkaa Helsingin yliopistossa.

Sinä haluaisit täysin itsekkäistä syistä päästä ruotsin kielen osaamisesta ja opiskelusta eroon, minä taasen en usko että valtio tulee tuohon ajatteluun mukaan.
Ei kannata myöskään unohtaa ettei meitä ruotsinkielisiä voi kohdella eri tavalla, suomi ja ruotsi ja me niiden puhujat olemme lain edessä yhdenvertaisia.

Ankdam kirjoitti:

"Yliopistolaki perustaa vaatimuksensa nykyiseen kielitaitolakiin, joka puhuu viranomaisen (tämän abstraktin oikeushenkilön) koko korkeakoulutetun henkilöstön (lihaa ja verta) kielitaidosta. "

Niinpä, kaikki on riippuvaista jostakin, jopa sinä! Jotenkin se kuitenkin pitää mahdollistaa että sen abstraktin oikeushenkilön henkilöstöstä löytyy sitä molempien kotimaisten kielten taitoa.
Ne fyysiset puhujat ovat kuitenkin sitä lihaa ja verta jolta sitä kielitaitoa edellytetään.

Ei valtio voi koskaan jättää asioita herran haltuun ja luottaa "markkinavoimiin". Samaan pätevän henkilökunnan saannin varmistamiseen perustuvat myös ne määrättyjen ammattien vajaa 300 ruotsinkielentaitoisten kiintiöpaikkaa Helsingin yliopistossa.

Sinä haluaisit täysin itsekkäistä syistä päästä ruotsin kielen osaamisesta ja opiskelusta eroon, minä taasen en usko että valtio tulee tuohon ajatteluun mukaan.
Ei kannata myöskään unohtaa ettei meitä ruotsinkielisiä voi kohdella eri tavalla, suomi ja ruotsi ja me niiden puhujat olemme lain edessä yhdenvertaisia.

Lue lisää

Ankdamin hävyttömyyttä: "Sinä haluaisit TÄYSIN ITSEKKÄISTÄ SYISTÄ päästä ruotsin kielen osaamisesta ja opiskelusta eroon"

Ankdam, katso peiliin, mistä se itsekkyys löytyy.

On irvikuva oikeudenmukaisuudesta ja kansalaisten yhdenvertaisuudesta, kun 95% enemmistö pakotetaan opettelemaan 5% vähemmistön kielen, jotta kielivähemmistö voisi kokea olevansa yhteiskunnassa kielellisesti tasavertaisessa asemassa 95% enemmistön kanssa

Se on järkyttävää apartheidia, enemmistön alistamista pienen vähemmistön astinlaudaksi ja palveluskunnaksi.

Apartheidia on se, kun enemmistön jäsenet eivät voi saada mitään ammattipätevyyttä tai suorittaa yliopistotutkintoa tai saada kelpoisuutta virkaan, jos 5% vähemmistön kielen taitoa / vähemmistökielen kursseja suoritettuina. Vaikka suurin osa enemmistökielisistä ei koskaan tarvitse tuon vähemmistökielen taitoa koulun ulkopuolella.

Enemmistöltä rajoitetaan samalla mahdollisuuksia kehittää niitä taitoja, jotka se katsoo itselleen hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Niihin tarpeisiin ei riitä resursseja, eikä lukujärjestykseen järjesty aikaa, koska resursseja satsataan kohtuuttomasti vähemmistökielen pakollisiin opintoihin kaikilla koulutusasteilla.

Se merkitsee että enemmistön pitää uhrata omat tarpeensa, toiveensa ja pyrkimyksensä vähemmistökielen hyväksi. Se loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Maassa on ikäänkuin yksi kasti, jonka tarpeet ovat tärkeämpiä kuin muiden tarpeet.

Kielitaitolaki pitää korjata, sen vaatimukset johtavat opetusresurssien epäoikeudenmukaiseen jakoon, siihen että ruotsin opetusta vaaditaan ylimitoitetusti kaikilta kautta koko Suomen kaikilla koulutusasteilla.

Kielitaitolain takia Suomen kilpailukyky heikkenee ja Suomi köyhtyy.

AntiAnkka1 kirjoitti:

Ankdamin hävyttömyyttä: "Sinä haluaisit TÄYSIN ITSEKKÄISTÄ SYISTÄ päästä ruotsin kielen osaamisesta ja opiskelusta eroon"

Ankdam, katso peiliin, mistä se itsekkyys löytyy.

On irvikuva oikeudenmukaisuudesta ja kansalaisten yhdenvertaisuudesta, kun 95% enemmistö pakotetaan opettelemaan 5% vähemmistön kielen, jotta kielivähemmistö voisi kokea olevansa yhteiskunnassa kielellisesti tasavertaisessa asemassa 95% enemmistön kanssa

Se on järkyttävää apartheidia, enemmistön alistamista pienen vähemmistön astinlaudaksi ja palveluskunnaksi.

Apartheidia on se, kun enemmistön jäsenet eivät voi saada mitään ammattipätevyyttä tai suorittaa yliopistotutkintoa tai saada kelpoisuutta virkaan, jos 5% vähemmistön kielen taitoa / vähemmistökielen kursseja suoritettuina. Vaikka suurin osa enemmistökielisistä ei koskaan tarvitse tuon vähemmistökielen taitoa koulun ulkopuolella.

Enemmistöltä rajoitetaan samalla mahdollisuuksia kehittää niitä taitoja, jotka se katsoo itselleen hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Niihin tarpeisiin ei riitä resursseja, eikä lukujärjestykseen järjesty aikaa, koska resursseja satsataan kohtuuttomasti vähemmistökielen pakollisiin opintoihin kaikilla koulutusasteilla.

Se merkitsee että enemmistön pitää uhrata omat tarpeensa, toiveensa ja pyrkimyksensä vähemmistökielen hyväksi. Se loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Maassa on ikäänkuin yksi kasti, jonka tarpeet ovat tärkeämpiä kuin muiden tarpeet.

Kielitaitolaki pitää korjata, sen vaatimukset johtavat opetusresurssien epäoikeudenmukaiseen jakoon, siihen että ruotsin opetusta vaaditaan ylimitoitetusti kaikilta kautta koko Suomen kaikilla koulutusasteilla.

Kielitaitolain takia Suomen kilpailukyky heikkenee ja Suomi köyhtyy.

Lue lisää

"Ankdamin hävyttömyyttä: "Sinä haluaisit TÄYSIN ITSEKKÄISTÄ SYISTÄ päästä ruotsin kielen osaamisesta ja opiskelusta eroon"

Mistä muusta sitten on kyse?

Minä vaadin suomalaisena yhdenvertaista kohtelua yhteiskunnan taholta suomenkielisten suomalaisten kanssa, miten toteutetaan on minulle yhdentekevää.

Yhteiskunnalta, eli virkamiehiltä edellytän sitä mitä laki minulle takaa, sinun kieliopintosi ei sen sijaan kiinnosta.

Sinä todellisuudessa raivoat meidän surujen palveluista ja virkamiesten pätevyysvaatimuksista, omasta mielestäsi sinun tulisi päästä vähemmällä.
Ei meiltä suruilta vaadita yhtään sen vähempää, päin vastoin enemmän.

Suomessa on 33 / 313 kaksikielistä kuntaa, ja niistä 6;ssa ruotsinkieli on enemmistönä. Sopii valita asuin- ja työpaikka sen mukaan ettei ruotsin kielen taidon perään kysellä.

Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä että toinen pääsee vähemmällä.

Ankdam kirjoitti:

"Ankdamin hävyttömyyttä: "Sinä haluaisit TÄYSIN ITSEKKÄISTÄ SYISTÄ päästä ruotsin kielen osaamisesta ja opiskelusta eroon"

Mistä muusta sitten on kyse?

Minä vaadin suomalaisena yhdenvertaista kohtelua yhteiskunnan taholta suomenkielisten suomalaisten kanssa, miten toteutetaan on minulle yhdentekevää.

Yhteiskunnalta, eli virkamiehiltä edellytän sitä mitä laki minulle takaa, sinun kieliopintosi ei sen sijaan kiinnosta.

Sinä todellisuudessa raivoat meidän surujen palveluista ja virkamiesten pätevyysvaatimuksista, omasta mielestäsi sinun tulisi päästä vähemmällä.
Ei meiltä suruilta vaadita yhtään sen vähempää, päin vastoin enemmän.

Suomessa on 33 / 313 kaksikielistä kuntaa, ja niistä 6;ssa ruotsinkieli on enemmistönä. Sopii valita asuin- ja työpaikka sen mukaan ettei ruotsin kielen taidon perään kysellä.

Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä että toinen pääsee vähemmällä.

Lue lisää

"omasta mielestäsi sinun tulisi päästä vähemmällä"
"Ei meiltä suruilta vaadita yhtään sen vähempää, päin vastoin enemmän"

Ankdam kiteyttää tässä sen, miksi aikoinaan jouduttiin tekemään päätös, että kaikkien suomenkielisten peruskoululaisten pitää opiskella ensimmäisenä vieraana kielenä ruotsia, eikä englantia. Ruotsinkieliset pelkäsivät, mitä seuraisi siitä kun suomenkieliset pääsisivät "helpommalla" jos heidän ei tarvitsisi opiskella toista kotimaista kieltä, jonka ruotsinkielinen vähemmistö joutuu luonnollisista syistä opiskelemaan selvitäkseen 95%-suomenkielisessä maassa.

Pelko, kostonhimo, katkeruus entisen isäntäaseman menetyksestä ajoi ruotsinkieliset vaatimaan suomenkielisille pakkoruotsia.
Ruotsinkielisten oli ja on edelleen mahdoton hyväksyä sitä, että suomenkieliset voisivat päästä "helpommalla", jopa ohi ruotsinkielisen eliitin. Se on kamala skenaario.

Mutta, Ankdam, rauhoitu, ei teikäläisillä ole hätää, kukaan ei ole teitä ajamassa ulos maasta eikä kieltämässä teiltä omakielisiä koulujanne. Saatte edelleen jatkossakin puhua ruotsia vapaasti, jopa nykyistä vapaammin ja avoimemmin, kun meitä poistuu pakkoruotsin trauma.

Minä kuitenkin luulen että tuota perustuslain takaamaa yhdenvertaista kohtelua ja suomen- sekä ruotsinkielisiä lakisääteisiä palveluja pidetään sen verran pyhinä että netti fennojen mukavuus ja märkä uni joutuu taipumaan kielilain edessä.

Oikeusministeriön ohjeet virkamiesten käytännön kielitaitovaatimuksista ovat sen verran joustavat ettei laeista aidosti tule työnantajalle ongelmaa, eikä kenellekään muullekaan. (paitsi nettifennoille)

Ankdam kirjoitti:

Minä kuitenkin luulen että tuota perustuslain takaamaa yhdenvertaista kohtelua ja suomen- sekä ruotsinkielisiä lakisääteisiä palveluja pidetään sen verran pyhinä että netti fennojen mukavuus ja märkä uni joutuu taipumaan kielilain edessä.

Oikeusministeriön ohjeet virkamiesten käytännön kielitaitovaatimuksista ovat sen verran joustavat ettei laeista aidosti tule työnantajalle ongelmaa, eikä kenellekään muullekaan. (paitsi nettifennoille)

Lue lisää

Ankdam-"netti sveko" päättele näin: "Minä kuitenkin luulen että tuota perustuslain takaamaa yhdenvertaista kohtelua ja suomen- sekä ruotsinkielisiä lakisääteisiä palveluja pidetään sen verran pyhinä että netti fennojen mukavuus ja märkä uni joutuu taipumaan kielilain edessä."

Kielitaito asetettuna kollektiiviselle viranomaiselle, tälle abstraktille oikeushenkilölle takaa yhdenvertaisen kohtelun. Juuri tuolla periaatteella Kanadan ja Irlannin kielilait toimivat. "Netti svekojen" ja RKP:n kellokkaiden on vaikea luopua sellaisista eduista, jotka ovat verrattavissa Ruotsin mahdollisen pakkosuomen tuomiin vataviin etuihin ruotsinsuomalaiselle kielivähemmistölle.

Ankdamin tuntuu olevan lähes mahdotonta luopua nimittelystä muka pätevänä argumentointitapana.

Koska "nettifenno" ja sen ankdamilainen lyhenne "neffe" tarkoittavat osiensa summaa eli "netin suomenkielistä toimijaa" (Nykysuomen sanakirja: fenno = suomenkielinen), niin niiden merkitystä voi tarkentaa attribuuteilla: esimerkiksi "svekomielinen neffe". Se onkin osoittautunut hyödylliseksi sanapariksi rauhoittamaan nimittelyvimmaa ja sen käyttöä nollan arvoisena, mutta muka pätevänä argumentointitapana.

Ymmärrä hyvin, kun riistän sinulta rakastamasi nimittelysanan gloorian.

Ankdam kirjoitti:

Minä kuitenkin luulen että tuota perustuslain takaamaa yhdenvertaista kohtelua ja suomen- sekä ruotsinkielisiä lakisääteisiä palveluja pidetään sen verran pyhinä että netti fennojen mukavuus ja märkä uni joutuu taipumaan kielilain edessä.

Oikeusministeriön ohjeet virkamiesten käytännön kielitaitovaatimuksista ovat sen verran joustavat ettei laeista aidosti tule työnantajalle ongelmaa, eikä kenellekään muullekaan. (paitsi nettifennoille)

Lue lisää

Ankdam: "ruotsinkielisiä lakisääteisiä palveluja pidetään sen verran pyhinä että netti fennojen mukavuus ja märkä uni joutuu taipumaan kielilain edessä"

Voi sinua, mitä ylimielisyyttä ja nimittelyä - ja kuitenkin kyse on mannermaalla 95,2%:n oikeudesta olla opiskelematta itselleen merkityksetöntä kieltä!

Missään maailmassa ei ole julistettu 4,8%:n palvelemista heidän omalla pienellä kielellään niin "pyhäksi", että se vaatisi kaikilta muilta tuon pienen kielen opiskelua alakoulusta yliopistoon.

Kaiken huipuksi tuo "pyhä" palveluvelvoite ja koulutien mittainen pakkoruotsi koskee myös erityisryhmiä kuten dysleksikot tai maahanmuuttajat, joille pakkoruotsi aiheuttaa opintojen huomattavaa vaikeutumista, jopa pitenemistä ja keskeyttämistä. Näitä erityisryhmiin kuuluvia on moninkertainen määrä pyhiin palveltaviin nähden.

Ja sinä ilkeilet muille nimittelemällä ja puhumalla kielivapaudesta "märkänä unena"! Hiukan nyt säädyllisyyttä ja kohtuutta!

kirkkahasti kirjoitti:

Ankdam: "ruotsinkielisiä lakisääteisiä palveluja pidetään sen verran pyhinä että netti fennojen mukavuus ja märkä uni joutuu taipumaan kielilain edessä"

Voi sinua, mitä ylimielisyyttä ja nimittelyä - ja kuitenkin kyse on mannermaalla 95,2%:n oikeudesta olla opiskelematta itselleen merkityksetöntä kieltä!

Missään maailmassa ei ole julistettu 4,8%:n palvelemista heidän omalla pienellä kielellään niin "pyhäksi", että se vaatisi kaikilta muilta tuon pienen kielen opiskelua alakoulusta yliopistoon.

Kaiken huipuksi tuo "pyhä" palveluvelvoite ja koulutien mittainen pakkoruotsi koskee myös erityisryhmiä kuten dysleksikot tai maahanmuuttajat, joille pakkoruotsi aiheuttaa opintojen huomattavaa vaikeutumista, jopa pitenemistä ja keskeyttämistä. Näitä erityisryhmiin kuuluvia on moninkertainen määrä pyhiin palveltaviin nähden.

Ja sinä ilkeilet muille nimittelemällä ja puhumalla kielivapaudesta "märkänä unena"! Hiukan nyt säädyllisyyttä ja kohtuutta!

Lue lisää

Nykylainsäädännössä teidän suomenkielisten ja meidän ruotsinkielisten kansalaisten kohtelu ja perusoikeudet ovat täsmälleen samat, laki ei tee kielten ja niiden puhujien välillä eroa.

Saat kyllä perustella vaatimuksiasi aika hyvin ehdottaessasi muutoksia nykytilaan ja erityisesti sinun kannattaa keskittyä kertomaan ja todistamaan miten meidän ruotsinkielisten asema, koulutus ja peruspalvelut tulee säilymään vähintään ennallaan.

Se ettei sinua huvita opiskella ruotsia ja ettei sinulla ole ruotsin opiskelusta hyötyä tuskin riittää perusteluksi.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam-"netti sveko" päättele näin: "Minä kuitenkin luulen että tuota perustuslain takaamaa yhdenvertaista kohtelua ja suomen- sekä ruotsinkielisiä lakisääteisiä palveluja pidetään sen verran pyhinä että netti fennojen mukavuus ja märkä uni joutuu taipumaan kielilain edessä."

Kielitaito asetettuna kollektiiviselle viranomaiselle, tälle abstraktille oikeushenkilölle takaa yhdenvertaisen kohtelun. Juuri tuolla periaatteella Kanadan ja Irlannin kielilait toimivat. "Netti svekojen" ja RKP:n kellokkaiden on vaikea luopua sellaisista eduista, jotka ovat verrattavissa Ruotsin mahdollisen pakkosuomen tuomiin vataviin etuihin ruotsinsuomalaiselle kielivähemmistölle.

Ankdamin tuntuu olevan lähes mahdotonta luopua nimittelystä muka pätevänä argumentointitapana.

Koska "nettifenno" ja sen ankdamilainen lyhenne "neffe" tarkoittavat osiensa summaa eli "netin suomenkielistä toimijaa" (Nykysuomen sanakirja: fenno = suomenkielinen), niin niiden merkitystä voi tarkentaa attribuuteilla: esimerkiksi "svekomielinen neffe". Se onkin osoittautunut hyödylliseksi sanapariksi rauhoittamaan nimittelyvimmaa ja sen käyttöä nollan arvoisena, mutta muka pätevänä argumentointitapana.

Ymmärrä hyvin, kun riistän sinulta rakastamasi nimittelysanan gloorian.

Lue lisää

Kielitaitolaki, eli "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" nimenomaan antaa kehykset tuolle kollektiiville!

"Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään valtion viranomaisten, kunnallisten viranomaisten sekä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten samoin kuin eduskunnan virastojen ja tasavallan presidentin kanslian (viranomainen) palveluksessa olevalta henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta sekä kielitaidon osoittamisesta.

Yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin sovelletaan, mitä 2–4 ja 8 §:ssä säädetään. Muutoin niiden henkilöstöä koskevista kielitaitovaatimuksista säädetään erikseen.

Evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993)."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Ei tuossa laissa mainita teidän neffejen kieliopintoja sanallakaan.





"

Ankdam kirjoitti:

Kielitaitolaki, eli "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" nimenomaan antaa kehykset tuolle kollektiiville!

"Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään valtion viranomaisten, kunnallisten viranomaisten sekä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten samoin kuin eduskunnan virastojen ja tasavallan presidentin kanslian (viranomainen) palveluksessa olevalta henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta sekä kielitaidon osoittamisesta.

Yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin sovelletaan, mitä 2–4 ja 8 §:ssä säädetään. Muutoin niiden henkilöstöä koskevista kielitaitovaatimuksista säädetään erikseen.

Evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993)."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424

Ei tuossa laissa mainita teidän neffejen kieliopintoja sanallakaan.





"

Lue lisää

Ankdam: "Kielitaitolaki, eli "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" nimenomaan antaa kehykset tuolle kollektiiville! / Ei tuossa laissa mainita teidän neffejen kieliopintoja sanallakaan."

Tiedän! Miksi, kuomasemme nesve, se pitäisi mainita? Siitä kerrotaan muissa laeissa, jotka suomenkielisen Suomen enemmistö haluaa muttaa tai kumota ja yhtä näppärästi kuin ne ovat syntyneet svekokellokkaiden ja svekomielisten neffejen vaatimuksesta.

Yliopistolaki vetoaa puolestaan kielitaitolakiin, joka puhuu lihaa ja verta olevista korkeakoulututkinnon suorittaneista ja heidän kielitaitovaatimuksistaan. Siinäkin laissa kielitaito pitäisi asettaa abstraktille viranomaisoliolle.

Lainaan itseäni (9.5.2016 22:12), vie vähemmän aikaa: "Yliopistolaki perustaa vaatimuksensa nykyiseen kielitaitolakiin, joka puhuu viranomaisen (tämän abstraktin oikeushenkilön) koko korkeakoulutetun henkilöstön (lihaa ja verta) kielitaidosta."

Kielilaki ja kielitaitolaki on harmonisoitava vastaamaan toisiaan. Kielitaitolaki ei saa olle takaporttina, takapiruna, jolla pakkoruotsia perustellaan.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Kielitaitolaki, eli "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" nimenomaan antaa kehykset tuolle kollektiiville! / Ei tuossa laissa mainita teidän neffejen kieliopintoja sanallakaan."

Tiedän! Miksi, kuomasemme nesve, se pitäisi mainita? Siitä kerrotaan muissa laeissa, jotka suomenkielisen Suomen enemmistö haluaa muttaa tai kumota ja yhtä näppärästi kuin ne ovat syntyneet svekokellokkaiden ja svekomielisten neffejen vaatimuksesta.

Yliopistolaki vetoaa puolestaan kielitaitolakiin, joka puhuu lihaa ja verta olevista korkeakoulututkinnon suorittaneista ja heidän kielitaitovaatimuksistaan. Siinäkin laissa kielitaito pitäisi asettaa abstraktille viranomaisoliolle.

Lainaan itseäni (9.5.2016 22:12), vie vähemmän aikaa: "Yliopistolaki perustaa vaatimuksensa nykyiseen kielitaitolakiin, joka puhuu viranomaisen (tämän abstraktin oikeushenkilön) koko korkeakoulutetun henkilöstön (lihaa ja verta) kielitaidosta."

Kielilaki ja kielitaitolaki on harmonisoitava vastaamaan toisiaan. Kielitaitolaki ei saa olle takaporttina, takapiruna, jolla pakkoruotsia perustellaan.

Lue lisää

Mikä oli sinun tekosyysi olla oppimatta ruotsia? Siirrätkö saman tekosyyn myös omille lapsillesi, ellei sinulla olisi suuri onni olla steriili?

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Kielitaitolaki, eli "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" nimenomaan antaa kehykset tuolle kollektiiville! / Ei tuossa laissa mainita teidän neffejen kieliopintoja sanallakaan."

Tiedän! Miksi, kuomasemme nesve, se pitäisi mainita? Siitä kerrotaan muissa laeissa, jotka suomenkielisen Suomen enemmistö haluaa muttaa tai kumota ja yhtä näppärästi kuin ne ovat syntyneet svekokellokkaiden ja svekomielisten neffejen vaatimuksesta.

Yliopistolaki vetoaa puolestaan kielitaitolakiin, joka puhuu lihaa ja verta olevista korkeakoulututkinnon suorittaneista ja heidän kielitaitovaatimuksistaan. Siinäkin laissa kielitaito pitäisi asettaa abstraktille viranomaisoliolle.

Lainaan itseäni (9.5.2016 22:12), vie vähemmän aikaa: "Yliopistolaki perustaa vaatimuksensa nykyiseen kielitaitolakiin, joka puhuu viranomaisen (tämän abstraktin oikeushenkilön) koko korkeakoulutetun henkilöstön (lihaa ja verta) kielitaidosta."

Kielilaki ja kielitaitolaki on harmonisoitava vastaamaan toisiaan. Kielitaitolaki ei saa olle takaporttina, takapiruna, jolla pakkoruotsia perustellaan.

Lue lisää

Niinhän se menee että kaikki riippuu kaikesta. Kumpi oli ensin, muna vai kana?

"Siinäkin laissa kielitaito pitäisi asettaa abstraktille viranomaisoliolle."

Ei se abstrakti viranomaisolio mitään puhu, työntekijät puhuvat, siksi heille on myös asetettu kielitaitovaatimuksia. Se abstrakti viranomaisolip palkkaa ihmisiä täyttämään oliolle asetut palveluvaatimukset. Miten muuten se voitaisiin tehdä?

Kielilaki koskee koko yhteiskuntaa ja "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" koskee vain kunnan ja valtion virkamiehiä, en ainakaan minä pysty näkemään niiden välillä mitään ristiriitaa. Jälkimmäinen on luonnollinen seuraus ensinmainitusta, eli jo valmiiksi mietitty miten virastossa hommat hoidetaan. Ei niiden harmoniassa ole mitään vikaa!

Yliopisto kouluttaa ihmisiä yhteiskunnan tarpeisiin, eikä sinne ole kenekään pakko hakea.

Ankdam kirjoitti:

Niinhän se menee että kaikki riippuu kaikesta. Kumpi oli ensin, muna vai kana?

"Siinäkin laissa kielitaito pitäisi asettaa abstraktille viranomaisoliolle."

Ei se abstrakti viranomaisolio mitään puhu, työntekijät puhuvat, siksi heille on myös asetettu kielitaitovaatimuksia. Se abstrakti viranomaisolip palkkaa ihmisiä täyttämään oliolle asetut palveluvaatimukset. Miten muuten se voitaisiin tehdä?

Kielilaki koskee koko yhteiskuntaa ja "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" koskee vain kunnan ja valtion virkamiehiä, en ainakaan minä pysty näkemään niiden välillä mitään ristiriitaa. Jälkimmäinen on luonnollinen seuraus ensinmainitusta, eli jo valmiiksi mietitty miten virastossa hommat hoidetaan. Ei niiden harmoniassa ole mitään vikaa!

Yliopisto kouluttaa ihmisiä yhteiskunnan tarpeisiin, eikä sinne ole kenekään pakko hakea.

Lue lisää

Ankdam: "Ei se abstrakti viranomaisolio mitään puhu, työntekijät puhuvat, siksi heille on myös asetettu kielitaitovaatimuksia."

Ei puhu, ei! Oikeuskielessä voidaan asettaa tällaiselle puhumattomalle viranomaiselle ja abstraktille, kollektiiviselle oikeushenkilölle erilaisia tehtäviä. Valtio on siitä hyvä esimerkki "suurimpana" oikeushenkilönä, jolle voidaan asettaa vaatimuksia ja velvollisuuksia.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Ei se abstrakti viranomaisolio mitään puhu, työntekijät puhuvat, siksi heille on myös asetettu kielitaitovaatimuksia."

Ei puhu, ei! Oikeuskielessä voidaan asettaa tällaiselle puhumattomalle viranomaiselle ja abstraktille, kollektiiviselle oikeushenkilölle erilaisia tehtäviä. Valtio on siitä hyvä esimerkki "suurimpana" oikeushenkilönä, jolle voidaan asettaa vaatimuksia ja velvollisuuksia.

Lue lisää

"Valtio on siitä hyvä esimerkki "suurimpana" oikeushenkilönä, jolle voidaan asettaa vaatimuksia ja velvollisuuksia."

Niin on, ja on laissa asetettukin. Sen lisäksi on säädetty erillinen laki siitä miten ne lain asettamat vaatimukset pystytään toteuttamaan.
Älkää hakeko virkoja, tähdätkää yksityissektorille niin ei (ehkä) tarvitse osata ruotsia.

Toisaalta pääsette parempiin hommiin jos osaatte ruotsia. Se ettei ruotsista olisi mitään hyötyä ei pidä paikkansa.

Ankdam kirjoitti:

"Valtio on siitä hyvä esimerkki "suurimpana" oikeushenkilönä, jolle voidaan asettaa vaatimuksia ja velvollisuuksia."

Niin on, ja on laissa asetettukin. Sen lisäksi on säädetty erillinen laki siitä miten ne lain asettamat vaatimukset pystytään toteuttamaan.
Älkää hakeko virkoja, tähdätkää yksityissektorille niin ei (ehkä) tarvitse osata ruotsia.

Toisaalta pääsette parempiin hommiin jos osaatte ruotsia. Se ettei ruotsista olisi mitään hyötyä ei pidä paikkansa.

Lue lisää

P.S.
Huvittavaa sinänsä että neffeä kyrsii julkisen työnantaja oikeus asettaa työntekijöilleen pätevyysvaatimuksia.

Äärettömän hupaisaa oikeasti! :-D

Ankdam kirjoitti:

P.S.
Huvittavaa sinänsä että neffeä kyrsii julkisen työnantaja oikeus asettaa työntekijöilleen pätevyysvaatimuksia.

Äärettömän hupaisaa oikeasti! :-D

Mutta ymmärrät paremmin kuin hyvin, että siitä juuri kenkä puristaakin. Ellei fenno sitä osaa, ei sitä saa osata muutkaan. Mieluummin kuin fenno opettelisi itse jotakin (vaikkapa ruotsia = hyöty, etu. etuus), osaaminen (vaikkapa ruotsi = hyöty, etu, etuus) olisi otettava joltakin osaavalta pois.

Fenno on kuin kateellinen auton naarmuttaja; avaimella mersun kylkeen vedetään iso naarmu, koska itsellä sellaiseen ei ole mahdollisuutta.

Ankdam kirjoitti:

"Valtio on siitä hyvä esimerkki "suurimpana" oikeushenkilönä, jolle voidaan asettaa vaatimuksia ja velvollisuuksia."

Niin on, ja on laissa asetettukin. Sen lisäksi on säädetty erillinen laki siitä miten ne lain asettamat vaatimukset pystytään toteuttamaan.
Älkää hakeko virkoja, tähdätkää yksityissektorille niin ei (ehkä) tarvitse osata ruotsia.

Toisaalta pääsette parempiin hommiin jos osaatte ruotsia. Se ettei ruotsista olisi mitään hyötyä ei pidä paikkansa.

Lue lisää

Ankdam-kuomasemme, et ole vieläkään kunnolla perehtynyt Ionin malliin, joka tekee pakkoruotsin tarpeettomaksi. Siitä huolimatta palvelunne pelaavat, sillä itse pääsääntöisesti hoidatte palvelunne kokopäivätoimisesti. Viranomaisen, tämän abstraktin olion, entiteetin, tai jonkin yhteisön tarvitsee palkata teitä synnynnäisesti rotsinkielisiä (toistan: synnynnäisesti rotsinkielisiä) juuri sen verran hoitamaan palvelujanne täysipainoisen äidinkielisesti, että ne hoituvat eikä tarvitse norkoilla tyhjän panttina suomenkielisten palvelemista. Teitä on niin vähän, vain 0,27 miljoonaa mannersvekoa suomenkielisissä kunnissa, että sen vuoksi viiden miljoonan suomenkielisen pakkoruotsittaminen on summatonta tuhlausta.

Tämän olen vetänyt hatustani mahdollisena ongelmana. Jos jossakin hommassa työpäivänne ei täyty, niin siihen yhdistetään jokin muu homma tai hommia niin, että pääsääntöisesti voitte elää kielellänne myös työssänne aamusta iltaan. Eikö kelpaa? Miksi ei?

Ioni mallistaan: "Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta. Esimerkiksi kielilakiin lisäpykälä '23 a § Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen.' Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki." http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam-kuomasemme, et ole vieläkään kunnolla perehtynyt Ionin malliin, joka tekee pakkoruotsin tarpeettomaksi. Siitä huolimatta palvelunne pelaavat, sillä itse pääsääntöisesti hoidatte palvelunne kokopäivätoimisesti. Viranomaisen, tämän abstraktin olion, entiteetin, tai jonkin yhteisön tarvitsee palkata teitä synnynnäisesti rotsinkielisiä (toistan: synnynnäisesti rotsinkielisiä) juuri sen verran hoitamaan palvelujanne täysipainoisen äidinkielisesti, että ne hoituvat eikä tarvitse norkoilla tyhjän panttina suomenkielisten palvelemista. Teitä on niin vähän, vain 0,27 miljoonaa mannersvekoa suomenkielisissä kunnissa, että sen vuoksi viiden miljoonan suomenkielisen pakkoruotsittaminen on summatonta tuhlausta.

Tämän olen vetänyt hatustani mahdollisena ongelmana. Jos jossakin hommassa työpäivänne ei täyty, niin siihen yhdistetään jokin muu homma tai hommia niin, että pääsääntöisesti voitte elää kielellänne myös työssänne aamusta iltaan. Eikö kelpaa? Miksi ei?

Ioni mallistaan: "Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta. Esimerkiksi kielilakiin lisäpykälä '23 a § Kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen erityisesti tulee huolehtia siitä, että sen palveluksessa on riittävä määrä tässä laissa säädettyjen yksityishenkilön ja oikeushenkilön kielellisten oikeuksien toteuttamiseen kykenevää henkilöstöä. Yksikielisen viranomaisen tai tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että se tarvittaessa ja vailla kohtuutonta viivästystä pystyy tarjoamaan tässä laissa mainittujen kielellisten oikeuksien toteututtamista varten toimituskirjojen ja päätösten käännökset sekä 18 §:ssä säädetyn maksuttoman tulkkauksen.' Samalla voitaisiin kumota virkamiesten kielitaitolaki." http://keskustelu.suomi24.fi/t/9825643/ionin-malli

Lue lisää

" Viranomaisen, tämän abstraktin olion, entiteetin, tai jonkin yhteisön tarvitsee palkata teitä synnynnäisesti rotsinkielisiä (toistan: synnynnäisesti rotsinkielisiä) juuri sen verran hoitamaan palvelujanne täysipainoisen äidinkielisesti, että ne hoituvat eikä tarvitse norkoilla tyhjän panttina suomenkielisten palvelemista."

No just, nyt tehdään sitten kahden kerroksen väkeä oikein urakalla. Neffe siis ehdottaa äidinkieleen perustuvia kiintiöitä virkamiehille. Sorry mutta ei tule onnistumaan. Neffet mellastaa ja syyttää apartheidista ja sitten ehdottavat itse sitä ihtiään.

Selitys on tietysti että tarkoitus pyhittää keinot, neffen ei tarvitsisi opiskella tai osata ruotsia.

Ankdam kirjoitti:

Nykylainsäädännössä teidän suomenkielisten ja meidän ruotsinkielisten kansalaisten kohtelu ja perusoikeudet ovat täsmälleen samat, laki ei tee kielten ja niiden puhujien välillä eroa.

Saat kyllä perustella vaatimuksiasi aika hyvin ehdottaessasi muutoksia nykytilaan ja erityisesti sinun kannattaa keskittyä kertomaan ja todistamaan miten meidän ruotsinkielisten asema, koulutus ja peruspalvelut tulee säilymään vähintään ennallaan.

Se ettei sinua huvita opiskella ruotsia ja ettei sinulla ole ruotsin opiskelusta hyötyä tuskin riittää perusteluksi.

Lue lisää

"Saat kyllä perustella vaatimuksiasi aika hyvin ehdottaessasi muutoksia nykytilaan ja erityisesti sinun kannattaa keskittyä kertomaan ja todistamaan miten meidän ruotsinkielisten asema, koulutus ja peruspalvelut tulee säilymään vähintään ennallaan. "
Eli me luemme ruotsia bättre folkin aseman, emme itsemme takia!
Hyvä, että vihdoinkin myönsit tämän! Se on jo suuri saavutus, kun tähän asti
olette Harry Harkimoa ja Haglundia myöten valehdelleet, että "suomenkielinen itsensä takia opiskelette ruotsia".
Eli opiskelemme ruotsia ruotsinkielisten vuoksi.

No, emme kuitenkaan suostu sitä käyttämään kaiken pakottamisen jälkeen,
joten repikää siitä sitten!

totuusvihdoinjulki kirjoitti:

"Saat kyllä perustella vaatimuksiasi aika hyvin ehdottaessasi muutoksia nykytilaan ja erityisesti sinun kannattaa keskittyä kertomaan ja todistamaan miten meidän ruotsinkielisten asema, koulutus ja peruspalvelut tulee säilymään vähintään ennallaan. "
Eli me luemme ruotsia bättre folkin aseman, emme itsemme takia!
Hyvä, että vihdoinkin myönsit tämän! Se on jo suuri saavutus, kun tähän asti
olette Harry Harkimoa ja Haglundia myöten valehdelleet, että "suomenkielinen itsensä takia opiskelette ruotsia".
Eli opiskelemme ruotsia ruotsinkielisten vuoksi.

No, emme kuitenkaan suostu sitä käyttämään kaiken pakottamisen jälkeen,
joten repikää siitä sitten!

Lue lisää

"Eli me luemme ruotsia bättre folkin aseman, emme itsemme takia!"

Kuka mistäkin syystä lukee mutta pointtini on että ennen kuin saat nykylakeja muutettua niin sinun on saatava lainsäätäjät vakuuttuneeksi siitä että kielellinen tasa-arvo säilyy ja perustuslakia pystytään noudattamaan.
Huomaa, ettet ole kirjoittamassa uusia lakeja puhtaalta pöydältä vaan vaatimassa vanhojen lakien muuttamista.

Kaikki tietävät tavoitteesi (ettei sinun tarvitse opiskella eikä osata ruotsia) mutta miten ajattelit ratkaista meidän surujen aseman ja kielelliset oikeudet?

> Näinhän kansakunnan parhaimmisto onneksi jo tekeekin!

Siellä siitä kielitaidosta vasta maksetaankin!

Ankdam: "Meidän ruotsinkielisten kielelliset perusoikeudet Suomessa vastaavat hyvin pitkälle suomenkielisten oikeuksia Ruotsissa."

Kuuluuko teille kielellisten perusoikeuksienne lisäksi oikeus enemmistön vähemmistökielipakkoon, josta RKP:n kellokkaat pitävät niin tiukasti kiinni? Vastaavaa vähemmistökielipakkoa ei ole sisällytetty Ruotsin lainsäädäntöön eikä tulla koskaan sisällyttämäänkään, koska sille ei ole olemassa päteviä perusteita.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Meidän ruotsinkielisten kielelliset perusoikeudet Suomessa vastaavat hyvin pitkälle suomenkielisten oikeuksia Ruotsissa."

Kuuluuko teille kielellisten perusoikeuksienne lisäksi oikeus enemmistön vähemmistökielipakkoon, josta RKP:n kellokkaat pitävät niin tiukasti kiinni? Vastaavaa vähemmistökielipakkoa ei ole sisällytetty Ruotsin lainsäädäntöön eikä tulla koskaan sisällyttämäänkään, koska sille ei ole olemassa päteviä perusteita.

Lue lisää

"Kuuluuko teille kielellisten perusoikeuksienne lisäksi oikeus enemmistön vähemmistökielipakkoon, josta RKP:n kellokkaat pitävät niin tiukasti kiinni?"

Ei 9/200 hlön kiinnipitämisellä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.
134 henkilöä äänesti runsas vuosi sitten pakkoruotsin puolesta.

Äläkä sotke koulutuspolitiikkaa ja kielipolitiikkaan. Suomi on kaksikielinen maa, joten on täysin luonnollista että edes vähän opetetaan myös sitä toista.

Kielilaki koskee suomen kansalaisten kielellisiä perusoikeuksia, ei sinun pakkoruotsiasi, eikä edes minun pakkosuomeani!

Mitkä kansalaisen OIKEUDET poikkeavat Suomen ja Ruotsin kielilaeissa?

Ankdam kirjoitti:

"Kuuluuko teille kielellisten perusoikeuksienne lisäksi oikeus enemmistön vähemmistökielipakkoon, josta RKP:n kellokkaat pitävät niin tiukasti kiinni?"

Ei 9/200 hlön kiinnipitämisellä ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.
134 henkilöä äänesti runsas vuosi sitten pakkoruotsin puolesta.

Äläkä sotke koulutuspolitiikkaa ja kielipolitiikkaan. Suomi on kaksikielinen maa, joten on täysin luonnollista että edes vähän opetetaan myös sitä toista.

Kielilaki koskee suomen kansalaisten kielellisiä perusoikeuksia, ei sinun pakkoruotsiasi, eikä edes minun pakkosuomeani!

Mitkä kansalaisen OIKEUDET poikkeavat Suomen ja Ruotsin kielilaeissa?

Lue lisää

Ankdam: "Äläkä sotke koulutuspolitiikkaa ja kielipolitiikkaan."

Rkp:n kellokkaat sotkevat ne toisiinsa, sillä koulutuspolitiikan pakkokielivaatimukset ovat samalla kielipolitiikkaa, jota koulutuspolitiikka palvelee RKP:n kellokkaiden vaatimuksesta. Teidän kielipotiittisiin oikeuksiinne ei kuulu enemmistölle säädetty koulutuspoliittinen pakkokieli. Ne ovat solmussa toisiinsa, joten älä yritä estää solmun avaamista.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Äläkä sotke koulutuspolitiikkaa ja kielipolitiikkaan."

Rkp:n kellokkaat sotkevat ne toisiinsa, sillä koulutuspolitiikan pakkokielivaatimukset ovat samalla kielipolitiikkaa, jota koulutuspolitiikka palvelee RKP:n kellokkaiden vaatimuksesta. Teidän kielipotiittisiin oikeuksiinne ei kuulu enemmistölle säädetty koulutuspoliittinen pakkokieli. Ne ovat solmussa toisiinsa, joten älä yritä estää solmun avaamista.

Lue lisää

"Teidän kielipotiittisiin oikeuksiinne ei kuulu enemmistölle säädetty koulutuspoliittinen pakkokieli."

Ei kuulukaan, sitähän minä olen tässä yrittänyt teille neffeille tolkuttaa!!! Vihdoinkin ymmärsit, joten lakatkaa jankuttamasta!!

Ankdam kirjoitti:

"Teidän kielipotiittisiin oikeuksiinne ei kuulu enemmistölle säädetty koulutuspoliittinen pakkokieli."

Ei kuulukaan, sitähän minä olen tässä yrittänyt teille neffeille tolkuttaa!!! Vihdoinkin ymmärsit, joten lakatkaa jankuttamasta!!

Lue lisää

Mutta ministerin ja RKP:n mielestä kuuluu:
Vastaus kysymykseen kielikokeilun aikataulusta:

"vars och ens rätt att hos domstol och andra myndigheter i egen sak använda sitt eget språk, antingen finska eller svenska, samt att få expeditioner på detta språk ska tryggas genom lag".. ei liity opiskeluun mitenkään, mutta silti on opetusta koskevan asian ensimmäinen kappale!

Jatkoa seuraa:

"Grundlagen definierar de allmänna ramarna för språklagstiftningen, och mer ingående bestämmelser finns i lagarna och förordningarna. Språklagen tryggar språkrättigheterna ...
I språkkunskapslagen föreskrivs att
för statliga tjänster eller tjänster i tvåspråkiga kommuner med högskoleexamen som behörighetsvillkor krävs nöjaktiga skriftliga kunskaper i minoritetsspråket.

Ett mål har varit att på förhand klarlägga --
hur propositionen påverkar de språkliga rättigheterna!

Eli perusooletuksena suomenkielisten pakkoruotsin katsotaan turvaavan ruotsinkielisten oikeudet

Kaiken lähtökohta tässä ministerin vastauksessa on ruotsinkielisten kielelliset oikeudet ja niiden turvaaminen pakkoruotsilla- Siis vaikka itse lakiteksti ei velvoita 100 %, RKP:n tulkinta kytkee perustuslain, kielilain ja kielitaitolain perusopetuslakiin! Se aiheuttaa 100 % ruotsivelvollisuuden, ei poikkeuksia edes lukihäriöisille!

Lopeta jo toivoton yrityksesi selittää musta valkoiseksi!

https://www.eduskunta.fi/SV/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/SSS_136 2016.pdf

"Ruotsia kannattaa opiskella ainoastaan kaksikielisillä paikkakunnilla."

Olet siis romuttamassa koko peruskoulujärjestelmän? Oisko muita aineita joita kannattaisi opiskella vain alueellisesti?

> Isoisä oli rintamalla, muttei saanut asettua ruotsinkieliselle alueelle evakkona.

Fennomaanius on sinulla siis jo saatu geeneissä. Muista siirtää kateutesi ja katkeruustesi myös omille lapsillesi. Ellet ole steriili.

Ankdam kirjoitti:

"Ruotsia kannattaa opiskella ainoastaan kaksikielisillä paikkakunnilla."

Olet siis romuttamassa koko peruskoulujärjestelmän? Oisko muita aineita joita kannattaisi opiskella vain alueellisesti?

Lue lisää

Ankdam: "Olet siis romuttamassa koko peruskoulujärjestelmän? Oisko muita aineita joita kannattaisi opiskella vain alueellisesti?"

Miksi suomalainen peruskoulujärjestelmä ei mene romuksi siitä, että joissakin kouluissa opiskellaan jo nyt vieraalla kielellä, esimerkiksi saksaksi? Tai Ahvenanmaalla pelkästään ruotsiksi, eikä suomeksi ollenkaan?

Yleissivistäviä aineita, äidinkieltä, matematiikkaa, luonnontieteitä, historiaa, maantietoa jne opiskellaan kaikkialla, kaikissa maissa. Onko joku täällä vaatinut että yleissivistäviä aineita ei kannata opiskella? Onko joku itäsuomalainen tai kainuulainen vaatinut sellaista?

Ankdam, kerro missä maassa on perusopetusjärjestelmä täysin epäonnistunut, koska siellä ei opiskella maan 5% vähemmistökieltä pakollisena?
Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Britanniassa tai Ruotsissa?

AntiAnkka1 kirjoitti:

Ankdam: "Olet siis romuttamassa koko peruskoulujärjestelmän? Oisko muita aineita joita kannattaisi opiskella vain alueellisesti?"

Miksi suomalainen peruskoulujärjestelmä ei mene romuksi siitä, että joissakin kouluissa opiskellaan jo nyt vieraalla kielellä, esimerkiksi saksaksi? Tai Ahvenanmaalla pelkästään ruotsiksi, eikä suomeksi ollenkaan?

Yleissivistäviä aineita, äidinkieltä, matematiikkaa, luonnontieteitä, historiaa, maantietoa jne opiskellaan kaikkialla, kaikissa maissa. Onko joku täällä vaatinut että yleissivistäviä aineita ei kannata opiskella? Onko joku itäsuomalainen tai kainuulainen vaatinut sellaista?

Ankdam, kerro missä maassa on perusopetusjärjestelmä täysin epäonnistunut, koska siellä ei opiskella maan 5% vähemmistökieltä pakollisena?
Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Britanniassa tai Ruotsissa?

Lue lisää

Miksi vastustat vapaaehtoista koulunkäyntiä tai vapaaehtoista matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, historiaa...?

AntiAnkka1 kirjoitti:

Ankdam: "Olet siis romuttamassa koko peruskoulujärjestelmän? Oisko muita aineita joita kannattaisi opiskella vain alueellisesti?"

Miksi suomalainen peruskoulujärjestelmä ei mene romuksi siitä, että joissakin kouluissa opiskellaan jo nyt vieraalla kielellä, esimerkiksi saksaksi? Tai Ahvenanmaalla pelkästään ruotsiksi, eikä suomeksi ollenkaan?

Yleissivistäviä aineita, äidinkieltä, matematiikkaa, luonnontieteitä, historiaa, maantietoa jne opiskellaan kaikkialla, kaikissa maissa. Onko joku täällä vaatinut että yleissivistäviä aineita ei kannata opiskella? Onko joku itäsuomalainen tai kainuulainen vaatinut sellaista?

Ankdam, kerro missä maassa on perusopetusjärjestelmä täysin epäonnistunut, koska siellä ei opiskella maan 5% vähemmistökieltä pakollisena?
Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Britanniassa tai Ruotsissa?

Lue lisää

Peruskoulu menisi sikäli romuksi että nyt opiskelevat kaikki samaa jolloin jokainen peruskoulunsa päättävä nuori on samalla viivalla. Se on koko peruskoulun idea ja kuten tunnettua suomalaista koulua kehutaan maailman parhaaksi.

Suomessa opetetaan ja opiskellaan niitä aineita jotka kuuluvat suomalaiseen yleissivistykseen.
Vaikka kuinka vänkäät niin kyllä maan toinen kansallisikieli aika luontevasti kuuluu yleissivistäviin aineisiin.

Perusopetuslaki luettelee ne aineet joita kaikkien tulee opiskella, jonka lisäksi voi sitten valita myös joitakin valinnaisia aineita.

Suomessa on eri puolilla maata joitakin yksityiskouluja joissa opetuskielenä on muu kuin suomi ja ruotsi tai ovat muuten erilaisia kuten kristilliset koulut mutta ne ovat yksityiskouluja ja siksi maksullisia. Ko koulujen opintosuunnitelmat saattavat joiltakin osin poiketa normaalin peruskoulun opintosuunnitelmasta mutta pääosin ne seuraavat sitä.

Ankdam kirjoitti:

Peruskoulu menisi sikäli romuksi että nyt opiskelevat kaikki samaa jolloin jokainen peruskoulunsa päättävä nuori on samalla viivalla. Se on koko peruskoulun idea ja kuten tunnettua suomalaista koulua kehutaan maailman parhaaksi.

Suomessa opetetaan ja opiskellaan niitä aineita jotka kuuluvat suomalaiseen yleissivistykseen.
Vaikka kuinka vänkäät niin kyllä maan toinen kansallisikieli aika luontevasti kuuluu yleissivistäviin aineisiin.

Perusopetuslaki luettelee ne aineet joita kaikkien tulee opiskella, jonka lisäksi voi sitten valita myös joitakin valinnaisia aineita.

Suomessa on eri puolilla maata joitakin yksityiskouluja joissa opetuskielenä on muu kuin suomi ja ruotsi tai ovat muuten erilaisia kuten kristilliset koulut mutta ne ovat yksityiskouluja ja siksi maksullisia. Ko koulujen opintosuunnitelmat saattavat joiltakin osin poiketa normaalin peruskoulun opintosuunnitelmasta mutta pääosin ne seuraavat sitä.

Lue lisää

Ankdam: "maan toinen kansallisikieli aika luontevasti kuuluu yleissivistäviin aineisiin"

Tuo on sinun ja RKPn käsitys, mutta 74% suomalaisista on eri mieltä (ÅA 12/2014).

antiAnkka1 kirjoitti:

Ankdam: "maan toinen kansallisikieli aika luontevasti kuuluu yleissivistäviin aineisiin"

Tuo on sinun ja RKPn käsitys, mutta 74% suomalaisista on eri mieltä (ÅA 12/2014).

Lue lisää

Koskiko se kolmen yliopiston yhteistutkimus todella sitä ovatko ihmisten mielestä suomi ja ruotsi maan kansallisikielet?
Tuskin.

Ankdam kirjoitti:

Koskiko se kolmen yliopiston yhteistutkimus todella sitä ovatko ihmisten mielestä suomi ja ruotsi maan kansallisikielet?
Tuskin.

74 % oli sitä mieltä, että ruotsin kieli ei ole suomenkielisen velvollisuus.
Ministeri RKP:n neuvot kuunneltuaan on sitä mieltä, että ruotsi on suomenkielisen velvollisuus! Lue itse.
Varmaan on käännetty myös ruotsiksi tää vastaus.

Vastaus kysymykseen, milloin kielikokeilu alkaa...

Pykälän 2
momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisis-
tä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.


Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mukaisuutta harkitessa on otettava huomioon ...esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perus-
tuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.

Kokeilu ei mahdollista julkisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat
palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteuttamiselle ja sen laajuudelle.


Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt kielitaito-
lain vaatimukset...

Kokeilun edellyttämään lakiesitykseen liittyy useita edellä mainittuja perustuslaillisia kysymyksiä, joita punnitaan parhaillaan hallituksen esityksen valmistelussa. Tuleva lakiesitys on saatettava perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi....

Eli selvästi poliittisesti kytketty ruotsinkielisten oikeudet suomenkielisen velvollisuudeksi, vaikka missään laissa ei velvollisuutta ole kirjattu!

Joten, turhaan yrittää RKP kiistää peruskuvion: Ruotsinkielisen oikeudesta on tehty suomenkielisen velvollisuus, jokaikisen suomenkielisen velvollisuus!
Mikä muu (perus)oikeus aiheuttaa näin ankaran velvollisuuden
100 %:lle kansasta ?
Vastaapa siihen!

sannigrahnlaasone kirjoitti:

74 % oli sitä mieltä, että ruotsin kieli ei ole suomenkielisen velvollisuus.
Ministeri RKP:n neuvot kuunneltuaan on sitä mieltä, että ruotsi on suomenkielisen velvollisuus! Lue itse.
Varmaan on käännetty myös ruotsiksi tää vastaus.

Vastaus kysymykseen, milloin kielikokeilu alkaa...

Pykälän 2
momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisis-
tä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.


Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mukaisuutta harkitessa on otettava huomioon ...esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perus-
tuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.

Kokeilu ei mahdollista julkisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat
palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteuttamiselle ja sen laajuudelle.


Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt kielitaito-
lain vaatimukset...

Kokeilun edellyttämään lakiesitykseen liittyy useita edellä mainittuja perustuslaillisia kysymyksiä, joita punnitaan parhaillaan hallituksen esityksen valmistelussa. Tuleva lakiesitys on saatettava perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi....

Eli selvästi poliittisesti kytketty ruotsinkielisten oikeudet suomenkielisen velvollisuudeksi, vaikka missään laissa ei velvollisuutta ole kirjattu!

Joten, turhaan yrittää RKP kiistää peruskuvion: Ruotsinkielisen oikeudesta on tehty suomenkielisen velvollisuus, jokaikisen suomenkielisen velvollisuus!
Mikä muu (perus)oikeus aiheuttaa näin ankaran velvollisuuden
100 %:lle kansasta ?
Vastaapa siihen!

Lue lisää

RKP = perustuslaki, niinkö?

"Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaito- lain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.

Kokeilun edellyttämään lakiesitykseen liittyy useita edellä mainittuja perustuslaillisia kysymyk- siä, joita punnitaan parhaillaan hallituksen esityksen valmistelussa. Tuleva lakiesitys on saatet- tava perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, joka viime kädessä linjaa kokeilun hyväksyttävyy- den perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta."

Minun mielestäni tuossa yhteenvedossa puhutaan oppilaan perusoikeuksista ja asemasta, eikä RKP:stä.

Jos näin on, niin loistavaa RKP!

On-se-vahva-puolue kirjoitti:

Jos näin on, niin loistavaa RKP!

Mitä sellaista pakkoruotsi antaa sinulle, mitä vapaaehtoinen ruotsi ei antaisi?

Mitä sellaista ruotsalainen miehesi sinulle antaa, mitä joku suomalainen nainen ei voisi antaa?

Mitä kieltä puhutte lapsellenne?

Miten tämä voi olla liian vaikea kysymys?

Mitä sellaista pakkoruotsi antaa sinulle, mitä vapaaehtoinen ruotsi ei antaisi?