Olet minulle rakas! Kuinka mukava tuo lause onkaan sanoa ja kuulla. Mitä se merkitsee? Usein ajatellaan sen liittyvän erityisesti miehen ja naisen tai vanhemman ja lapsen väliseen kanssakäymiseen. Rakkaudesta puhutaankin muun muassa häätilaisuuksissa, joissa puolisot lupaavat toisilleen elinikäistä rakkautta. Mielikuvissa rakkauteen liitetään myös onnellinen elämä, mihin lapsena kuulemamme sadut usein päättyvät. Rakkaus aiheena on aina kiehtonut ihmistä ja sen vuoksi siitä puhutaan paljon.
Rakkaus ei ole pelkkä tunne, vaan kyse on paljon merkittävämmästä asiasta. Jokainen ihminen tarvitsee rakkautta. Rakkaus on yhdysside, joka yhdistää ihmisiä toisiin, lähimmäisiin. Rakkauden hedelmänä ihminen on toiselle hyvä, mistä meille on esimerkkinä laupias samarialainen. Kultainen sääntö opettaa meitä tähän. Aito rakkaus syrjäyttää itsekkäät pyrkimyksemme ja ohjaa tekemään asioita lähimmäisen parhaaksi.
Jumala tuntee tarpeemme
Raamatun mukaan rakkaus ei koskaan häviä. Usko ja toivokin ovat pysyviä, mutta rakkaus on näistä kolmesta suurin. Korinttolaiskirje kuvailee rakkautta niin hyveellisesti, että me ihmiset emme kykene niitä kriteerejä täyttämään.
Johannes muistuttaakin meitä, että Jumala on rakkaus ja rakkaus on Jumalasta. Vain Jumala pystyy rakastamaan täydellisesti, ja me ihmisetkin pystymme rakastamaan, koska meitä on ensin rakastettu. ”Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa” (1. Joh. 4:9).
Jumala, taivaallinen Isämme, kaiken elämän antaja ja ylläpitäjä, on lastensa puolella. Hän pitää meistä hyvää huolta koko elämämme ajan, mutta ennen kaikkea hänellä on ”tahto antaa lapsilleen valtakunta” (Luuk. 12:32).
Täydellinen Jumalan rakkaus on suurta lahjaa, ”eikä mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta” (Room. 8:39). Myös elämämme vastoinkäymiset ovat Jumalan rakkautta, niitä lahjoja, joita emme osaa itse pyytää.
Koettelemusten kautta meitä muistutetaan, mikä on elämässä tärkeintä ja lopullinen päämäärämme. Usein emme itse ymmärrä kaikkea ympärillämme tapahtuvaa, mutta Jumalan hyvässä huolenpidossa on turvallista olla. Hän tuntee kaikki tarpeemme ja tietää elämämme.
Evankeliumista voimaa
”Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen” onkin elämämme kallein asia. Tämä on edelleen mahdollista maan päällä Jumalan valtakunnasta saarnattavan evankeliumin kautta. Siinä saadaan uskoa armosta kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Tämän uskominen synnyttää rakkauden lähimmäistä ja Jumalan valtakuntaa kohtaan sekä halun elää Jumalan tahdon mukaisesti. Evankeliumista saamme myös voimaa kilvoitukseemme.
Jumalan sanassa kehotetaan meitä rakastamaan toinen toistamme. Erityisen tärkeää on rakastaa toisiamme niin, että varjeltuisimme Jumalan lapsena ja saisimme iankaikkisen elämän.
Rakkaus ei ole pelkkä tunne, vaan kyse on paljon merkittävämmästä asiasta. Jokainen ihminen tarvitsee rakkautta. Rakkaus on yhdysside, joka yhdistää ihmisiä toisiin, lähimmäisiin. Rakkauden hedelmänä ihminen on toiselle hyvä, mistä meille on esimerkkinä laupias samarialainen. Kultainen sääntö opettaa meitä tähän. Aito rakkaus syrjäyttää itsekkäät pyrkimyksemme ja ohjaa tekemään asioita lähimmäisen parhaaksi.
Jumala tuntee tarpeemme
Raamatun mukaan rakkaus ei koskaan häviä. Usko ja toivokin ovat pysyviä, mutta rakkaus on näistä kolmesta suurin. Korinttolaiskirje kuvailee rakkautta niin hyveellisesti, että me ihmiset emme kykene niitä kriteerejä täyttämään.
Johannes muistuttaakin meitä, että Jumala on rakkaus ja rakkaus on Jumalasta. Vain Jumala pystyy rakastamaan täydellisesti, ja me ihmisetkin pystymme rakastamaan, koska meitä on ensin rakastettu. ”Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa” (1. Joh. 4:9).
Jumala, taivaallinen Isämme, kaiken elämän antaja ja ylläpitäjä, on lastensa puolella. Hän pitää meistä hyvää huolta koko elämämme ajan, mutta ennen kaikkea hänellä on ”tahto antaa lapsilleen valtakunta” (Luuk. 12:32).
Täydellinen Jumalan rakkaus on suurta lahjaa, ”eikä mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta” (Room. 8:39). Myös elämämme vastoinkäymiset ovat Jumalan rakkautta, niitä lahjoja, joita emme osaa itse pyytää.
Koettelemusten kautta meitä muistutetaan, mikä on elämässä tärkeintä ja lopullinen päämäärämme. Usein emme itse ymmärrä kaikkea ympärillämme tapahtuvaa, mutta Jumalan hyvässä huolenpidossa on turvallista olla. Hän tuntee kaikki tarpeemme ja tietää elämämme.
Evankeliumista voimaa
”Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen” onkin elämämme kallein asia. Tämä on edelleen mahdollista maan päällä Jumalan valtakunnasta saarnattavan evankeliumin kautta. Siinä saadaan uskoa armosta kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Tämän uskominen synnyttää rakkauden lähimmäistä ja Jumalan valtakuntaa kohtaan sekä halun elää Jumalan tahdon mukaisesti. Evankeliumista saamme myös voimaa kilvoitukseemme.
Jumalan sanassa kehotetaan meitä rakastamaan toinen toistamme. Erityisen tärkeää on rakastaa toisiamme niin, että varjeltuisimme Jumalan lapsena ja saisimme iankaikkisen elämän.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suahan on tänään koiteltu ja rakasteltu, iun koja palstalla heilut!
Kunpa vanhoilliset oppisivat tietämään, mitä on EVANKELIUMI. Se on lyhyesti JEESUS KRISTUS. Siinä on sovituksemme ja syntien anteeksiantamuksemme. Hänessä on syntien anteeksisaamisemme. Hänessä on Välimiehemme. Hänessä on elämämme. Yksin Hänen nimessään pelastumme.
On vallan kapeaa ajattelua, että evankeliumi on vain vanhoillisten julistama synninpäästö. Evankeliumi=JEESUS KRISTUS=HERRA. Se on paljon enemmön kuin synninpäästö.
letko?
Oikeaan rakkauteen kuuluu myös periaatteet, ja niissä meitä ohjaa Raamatun avulla valmennettu omatunto. Näin rakkaus ei kohdistu vääriin asioihin, esimerkiksi maailmaan, toisen aviopuolisoon jne. Jumala ei aiheuta koettelemuksia. Niitä aiheuttavat oma epätäydellisyytemme, lihamme, maailman kautta tulevat jokapäiväisen elämän koettelemukset sekä varsinkin uskovien kohdalla Saatana.
Jumala auttaa antamalla viisautta ja voimaa kestää ne, hän ei anna kiusata meitä yli kestokykymme. Näin ne kestämällä uskomme jalostuu ja tulee täydelliseksi.
Siis vaikeuksilla voi olla toisaalta hyvä vaikutus, kun kestämme ne. Ne voivat paljastaa meissä olevia persoonallisuuden heikkouksia, mieltymyksiä vääriin asioihin, ylpeyttä, itsekkyyttä ym. Kun huomaamme nämä, voimme muovautua ja uskomme täydellistyy. Olemme valmiit kestämään uskomme koetuksia. Tästä syystä Jaakob jopa sanoi, että koetuksista voisi saada iloa niiden valmennuksen kautta.