Oletteko te muut tehneet saman huomion,että näinä vuosina eläkkeelle jääneet eivät enää hoe,että on aina kiire. Kuuntelin tätä kiirehokemista aina tavatessani ennen ihmisiä.jotka olivat minua 10-15 vuotta vanhempia eläkeläisiä.Olemme fiksumpia,kuin ennen.Tarkoittaa tietysti ajan hallintaa ja kykyä priorisoida mitä tekee ja minne menee.Älykäs ihminen ei ole joka tuulen vietävänä.
Siksikin se on järkevää,koska pitkän työelämän aikana ei monikaan voinut tehdä valintoja ajan eikä vauhdinkaan suhteen.
Olen iloinen teidän kaikkien puolesta ,kun on rento meininki.
Siksikin se on järkevää,koska pitkän työelämän aikana ei monikaan voinut tehdä valintoja ajan eikä vauhdinkaan suhteen.
Olen iloinen teidän kaikkien puolesta ,kun on rento meininki.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tänään tein radikaalin ratkaisun ja siirsin mun elämän älypuhelimen (uuden) haltuun, sisällöksi, kaiken, meileistä feisseihin ja mitä ikinä keksinkin. Siel on mun yksityisyys ja julkisempikin arki tila.
Huomisesta eteenpäin puhelin saa ilmoittaa onko mulla kiire vai voiko ottaa löysemmin. Tulee olemaan kyllä sekää ja ettää.
Minä jäin eläkkeelle kolme vuotta sitten. Monet kyselivät että mitä nyt alat tekemään.
Vastasin että en yhtään mitään !!! Silloin työelämässä sai suunnitella ihan tarpeeksi,yhtä kellon ja kalenterin vilkuilua. Nyt en ole pitänyt kelloa ranteessa kolmeen vuoteen. Puhelin jää usein lataamatta,kyllä se joku soittaa uudestaan ja jos ei, ei se mitään:))
Kiitos mukavasta kirjoituksesta. Tein työelämässä vastuullisessa tehtävässä 12 tuntisia työpäiviä, lisäksi kokouksia, seminaareja, iltatilaisuuksia. Kun pääsin eläkkeelle, päätin ensin vetää henkeä, ja miettiä mistä oikeasti nautin. Olen valikoiva, valitsen asiat, joista pidän, harkitsen, mihin haluan aikaani käyttää, suorastaan itsekäs. Eläkkeellä on ihanaa, vietän puoli vuotta Espanjassa. Täällä remontoin kotiani mieleni mukaiseksi, skandinaaviseksi, hieman ranskalaisin ja espanjalaisin maustein. Muu aika kuluu lenkkeillen, ruokaostoksilla (ihania elintarvikkeita, joista mukavaa tehdä hyvää ruokaa. Ystäviä tapailen harvakseltaan, koska sain seuraelämäkiintiöni täyteen jo Suomessa. Muutaman harvan kanssa paranamme maailmaa hyvän ruoan ja juoman kera kodeissamme. Teemme retkiä julkisilla kulkuneuvoilla lähikaupunkeihin, tutustumme taidemuseoihin, nähtävyyksiin. Jos sää sallii, menemme rannalle haistelemaan merta, kävelemään ja ottamaan aurinkoa. En keksi parempaa tapaa viettää elämääni. Suomessa tapaamme lapsiamme ja lapsenlapsiamme, yritämme olla heidän kanssaan mahdollisimman paljon, nauttia niistä hetkistä Niin kauan, kun terveys sallii tällaisen elämänmuodon, haluan elää näin. Ja mikä parasta, tunnen ansainneeni sen kovalla työlläni.
Loistavaa! Juuri noin ,ihailen elämäntapaasi suvenkorento10.näin elän tälllä hetkellä itsekkin,siis mukaellen,mutta mieliala on sama.Leppoisaa oloa,lenkkeilyä ym ym.
Aivan ihania ,positiivisia mielialoja nyt täällä.Jatketaan tänään samaan mallliin,niin kauan kuin mahdollista.
Sen verran kritisoin tota vanhaa ajattelutapaa etten tee sit mitään kun pääsen eläkkeelle. En tiä onks se pinttynyt tapa vai eikö ajatella mitn kun perustellaan että olen työelämässä tai aiemmassa elämässä tehnyt jo niin paljon tähän mennessä sitä sun tätä et nyt kun pääsen eläkkeelle en tee sit yhtään mitään. Siinä on sulle piilevä terveyspommi siinä mielessä jos kovin kauan ajattelet noin niin sä sammut ajatuksines ennen pitkää toimintakyvyttömäks muitten holhottavaks. Ajatellaan et ihmisten ikävuodet ovat pidentyneet ja elelet vaikka 90 vuotiaaks mikä on tavallistakin niin nyt kun lasketaan et sulla on vajaat 30 vuotta aikaa olla tekemättä mitään niin miten luulet sun kroppas kestävän tuollaista ennenkuin olet palvelukodin vuodepotilaana loput vuodet ??
Olen seurannut ikätovereitani jotka hehkuttaa oloaan ja vapauttaan mutta se puhelin ,se kulkee kuin liekanarussa mukana ja pomottaa.
Vähintään vartin välein sitä pitää rapsuttaa kuin muinaista japsien lelua ettei se kuole.
Minua sanottiin kerran autistiseksi pyöräilijäksi ja asiaa ajatellen todella uppoudun sinne omaan mailmaani ollessani lenkillä.
Tierän että en saa lisää elinvuosia elämän tavallani mutta loppuvuosien laadun paranemiseen uskon .
Oikeestaan puhelin on mulla sairaanhoitajana kun siinä on paikannus sovellus ,jos toppaa yhteenpaikkaan niin vaimo tietää mistä omansa voi pois korjata
Kuusi vapaavuotta pitänyt jo olen. Sopeutumisen aika, samalla pysähtymisen aika myönteisessä mielessä. Aikaa ajatella rauhassa tulevaa ja tässä ajassa olevaa. Menneisyys on minussa mukana eikä sitä tarvitse kelata, enää. Elämä hyvässä mallissa, nyt omissa käsissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, vapaus, on ajan kuvaus. Näin alkukesästä tunnelmat hienot, keväänvihreät koivut tuulessa heiluvat, aurinko ja tummat pilvet kisailevat keskenään, pieni sadekuuro silloin tällöin tekee kasvulle hyvää, puhdistaa ilmaa, kaunista..
Aamukahvi valmistunut, otan linnunkuvakahvimukini ja jotain makeaa...
Mä olen noviisi tässä vapaaherrattarena olossa. Parasta tässä on, että voi pyörtää omat päiväsuunnitelmansa. Mun piti lähteä tänään jigittää, mutta koska on aika tuulinen sää ja kroppa kaipaa lepoa, päätinkin pitää siivouspäivän ja ottaa iisisti. Ehkä illansuussa sitten jos siltä tuntuu.
Tuleville eläkepäiville en ole tehnyt aikataulutuksia.
Kännykkä on aina mukana, että jos jotain sattuu. Nyt eläkkeellä olen huomannut, että akku kestää useita päiviä :)
Se on totta. Akku. Minulla on puhelimissa eläke-akku, arki-akku ja työ-akku. Tämä viimeksi mainittu kuluu vikkelämmin koska on seurattava sähköpostiliikennettäkin.
Eläke-akku eli joutomiehen akku kestää parikin viikkoa ja arki-akku viikon verran.
Mulla tuo työakku on jo kadonnut. Eläkeakku ja arkiakku ovat sulautuneet yhteen. Mulla on vanha Lumia 620, se ei jostain syystä yhdisty wlan-verkkoihin kun vaihdoin operaattoria. Pitäis mennä näyttää sitä, jahka oman kehoni akku on joku päivä latingissa.
7 vuotta on vapautta kestänyt.
Kiirettä en pidä, touhuilen oman maun mukaan.
Elämän parasta aikaa tämä on. Toivoa vain sopii, että kuntoa riittäisi niin kauan, kuin ikääkin.
Aurinko paistaa ja kissa nukkuu.
minulle ehdotellaan kerhoja ym.vaikka en itse halua,miksi ei saisi elää ilman harrastusta eläkkeellä
"Olemisen sietämätön keveys" sitä minäkin odotin kun työstä pääsin irti. Nyt on odotettu aika koittanut, monenlaisia hyökkäyksiä tulee erisuunnilta, yrittävät varastaa aika-aarteeni. Olen tiukkana en hellitä, nyt aika on jo kalliimpaa kun raha. Minulla paljon tekemistä, lähinnä kesäpaikoissa.
Tämä kesä on nyt minulle itselleni, henkilökohtaisesti.
Tekemimistä, kun ässätolot pakottaa leikauksilla kohta leipäjonoon!
Mihin hittoon sitä "kiirettä" pitää olla? Tää on niin luxusta eläkkeellä olla ja tehdä tai olla tekemättä mitään.
Katsella pilviä taivaalla, seurata lintujen lentoa ja ihmisten touhua Linnanmäellä :)