Asuntopolitiikkaa

Asuntohuolia on monenlaisia. Meillä vanhoilla saattaa olla oman talon pitäminen raskasta, jos sellaisen omistaa ja talosta on lama-aikana
vaikea päästä eroon, jos ei satu asumaan jonkin kaupungin alueella.
Samat huolet voivat olla myös nuoremmilla työttömillä, kun töitä ehkä
löytyisi muualta päin maata, mutta talo on esteenä muutolle ja vuokra-asunnot ovat kiven takana.

Pitäisiköhän asuntopolitiikassa huolehtia myös siitä että jos työttömiä ruvetaan pakottamaan muuttamaan niin pitäisi olla myös asuntoja saatavilla?
Tulevaisuudessa muuttuu varmaankin työelämä sellaiseksi että on oltava valmis muuttamaan ja silloin olisi oltava myös enemmän asuntoja tarjolla. Työt eivät enää ole samanlaisia elämänpituisia työsuhteita niinkuin meidän nuoruudessamme ja elämän perusta oli turvallinen työpaikka, jolloin voi toteuttaa myös unelman omasta talosta tai omistusasunnosta.

Omistusasunto on suomalaiselle tärkeä, taloudellisena sijoituksena,
turvallisena asumismuotona ja onhan se myös monelle antamassa statusta siitä että on elämässä menestynyt.
Voiko näin vahvaa asumiskulttuuria muuttaa niin ettei pelkää oman arvonsa laskevan jos asuu vuokra-asunnossa?