Kuten päivälehdissä taannoin kerrottiin, Kuntaliitto arvosteli eri perusteilta kuntia, miltä pohjalta se teki 100 parhaan kunnan luettelon.
Kovia kokeneesta (mm. jatkuva väestökato) Etelä-Savosta sadan parhaan joukkoon kuului kuitenkin Mäntyharju, jopa sijalla 27.
Se kuuluu siis kuntien aateliin.
Mikä Mäntyharjulla on niin hyvää?
Kovia kokeneesta (mm. jatkuva väestökato) Etelä-Savosta sadan parhaan joukkoon kuului kuitenkin Mäntyharju, jopa sijalla 27.
Se kuuluu siis kuntien aateliin.
Mikä Mäntyharjulla on niin hyvää?
Vastaukset 70
Vanhimmat
Siellä on ennen kaikkea
-edustava kunnankirjasto, jossa joku varmaan vastaa tähän puheenvuoroon,
- taidekeskus Salmela ja
- erinomaiset pilkintämahdollisuudet.
Koulutuksen alalla korkeatasoinen lukio ja keskustaan keskitetyt koulupalvelut uusissa kouluissa, joihin lapset tuodaan kyliltä.
Hyvät palvelut keskustassa, puuttuu pelkästään suutari.
Huipputason huuliharpun soittajia, ei yhtä hyviä pesäpalloilijoita, mutta eihän se mikään tärkeä peli olekaan.
Se on kulttuuri-ihmisten arvostama kunta.
Sivistystasonsa osoittamiseksi kannattaa kesällä kuljeskella Salmelan ja Ison-Pappilan väliä. Ei koskaan tiedä, kuka tulee vastaan.
Tuttujen ja tuntemattomien parissa hankkii jo arvostusta silläkin seikalla, että mainitsee olleensa Mäntyharjulla.
Samaa mieltä ollaan pesäpallosta. Pelaisivat mieluummin jalkapalloa. Pelivälinekin häviäisi harvemmin niiden pelikentällä
Liikunnan mahdollisuudet ovat tosiaan erinomaiset. On liikuntahalli Kisala, on eri kenttiä, on upea latuverkosto aivan kuin hiihtokeskuksissa.
Mäntyharjulla voi siis hyvin liikkua suksilla. Yhtä hyvin voi liikkua kesäisin myös pyörällä, sillä sinne on suunniteltu erinomaisia pyöräreittejä.
Tulkaapa tänne. Käykää edes! Tulette toistekin.
Huomisiltana 21.1. klo 19 alkaen on muuten kuutamoillan hämyhiihto kirkolta Sammalisen kodalle.
Sinne mukaan!
Hyvä retki; vaikka piti tulla sen takia kirkolle asti.
Ainakin uutta lunta tuntui olevan kylliksi.
Kota on mukava paikka, toivottavasti pysyy sellaisena.
Onko tietoa, milloin pilkintäkausi alkaa?
Pitäisi ostaa vehkeet siihen, kun kerran Mäntiksellä ollaan.
Kunnan ja seurakunnan hiihtopäivä lienee muuten sunnuntaina 20.2.
Siellä tavataan jälleen hiihdon merkeissä!
Onko kenelläkään sattumoisin ylimääräistä jääkairaa myynnissä?
Olisi kiinnostusta.
Minulla olisi nelituumainen ja viis-tuumainenkin. Saat ilman jos tulet Sodankylästä hakemaan. Vaan mitä sinä kairalla teet? Eihän siellä ole jäitkään,kertovat ainakin.
Tieto lienee melko vanhaa perua. Täällä pohjoisessa kuitenkin mäntyharjulainen ja rosvo ovat synonyymejä.
Minunkin toilauksiani on paljon ymmärretty sillä että: Senhän ymmärtää, sehän kuuluu olevan rosvojen pitäjästä kotosinkin .
Kaipaat kuitenkin Mäntyharjulle?
Ensimmäistä kertaa tuollaista kuulee Mäntyharjusta.
Mikä sinut siellä kehitti syylliseksi myöhempiin toilauksiisi? Huonot kotiolot vai kävitkö Mikkelissä ammattikoulua?
Kuitenkin olet ilmeisesti selvinnyt elämässä ainakin kohtalaisesti. Ei muuten taida arvopaperisalkkukaan ihan arvoton olla ja oman asunnon pinta-ala on pitkälti toista sataa neliötä. Pihalla on pari tämän vuosituhannen autoa. Aika lähelle osuttiin, vai mitä?
Et muuten olisi luultavasti siihen päässyt, mikäli et olisi varttunut Mäntyharjulla.
Kiitosta vaan, mutta tulisi hakumatkalle liikaa hintaa.
Nyt on kuitenkin jo ostettu, joskin vain 13-tuumainen. Ajattelin tyytyä pikkukaloihin.
Onki on jo kunnossa ja syöttejäkin on.
Muutama tyhjä tulitikkurasia on valmiina saaliskalojen kuljetusta varten.
Jäitä pitäisi nyt odotella. Ohut jää on tosin siitä hyvä, että poraus on helpompaa.
Klikkaa nimike POLITIIKKA ja sieltä YLEISTÄ POLITIIKASTA. Sieltä löytyy mielenkiintoisia arvioita kaks'seiskaksi rankatusta kunnasta.
On sekopää ollut liikkeellä! Kirjoitusvirheitä kyllä näkyi vilisevän.
Tekstit muuten poistetaan sieltä asiattomina välittömästi. Hyvä että tuli ilmi. Voisi "reissupoika" muuten olla leivättömän pöydän ääressä.
... kirjoitetaan sanan "reissupoika" tilalle sana kirjoittaja, varmuuden vuoksi.
Ei löytynyt.
Mitä siellä pitäisi olla ja minkä otsakkeen alla?
Se Hyyryläisen hyväkäs on käskenyt serifiä hävittämään koko palstan. Ei Mäntyharjua saa arvostella.
Ilmeisesti siinä on sittemmin sheriffi ollut asialla ja poistanut asiattoman jutun tai muuten häiriköivän kirjoituksen.
Hyyryläinen tarttuu mielellään toimiin, kun on kyse epäkohdista. Se ei ole mikään turhanpäiväinen kaveri.
Sillä on kai kotonakin tietokone ja yhteys, joten sen ei tarvitse tulla kirjastoon tuhertelemaan, kuten jonkun muun.
Kunhan kuntaan saadaan laajemmalle laajakaista, niin kyllä kirjoituksia tulee. Eipä liene tätä nykyä montakaan Internet-yhteyttä Vanosella, Tuustaipaleella tai Mynttilässä.
On syytä mainita myös kunnan taloudenhoidosta, koska siitä on ollut liikkeellä harhaanjohtaviakin tietoja.
Viime syksynä jouduttiin todella lomauttamaan kunnan henkilöstöä, mutta nyt ollaan menossa kuiville, kiitos eräiden ratkaisevien päätösten.
Lopultakin nimittäin uskallettiin lopettaa joukko aikansa eläneitä kyläkouluja, joissa oli kussakin ehkä 15 (!) oppilasta. Tietäähän sen, että koulutus sellaisissa oloissa tulee kalliiksi. Samalla lapset pääsevät isompiin ja ajanmukaisempiin luokkiin ja koulumatka kyliltäkin on turvallinen.
Todettakoon myös, että työttömyys siellä on koko maakunnan alhaisimpia.
Vihantasalmelta kääntyy tie Mäntyharjun keskustaan . Kannattaa poiketa sille. Matkalla näkee myös maan toiseksi suurimman puukirkon ja Salmelan.
Sehän on tunnettu reissumiesten ja ehkä -naistenkin kunta.
... tulevien että menevien reissumiesten.
Kesäisin on ollut myös reissupäivät.
onhan täällä KAKE
Siellähän on todella Kake.
Kake on kotiseudulleen uskollinen maaseudun poika ja erinomainen laulaja.
Erityisesti ovat jääneet mieleen Kaken esittämät laulut kaupunkeihin joutuneista maaseudun ihmisistä, viime vuosikymmenten ilmiöstä. Niistä moni kuulija on löytänyt oman kohtalonsa ja omia ajatuksiaan.
Meinaako kulta,kulta,avarakas tehdä Alatalot ja mennä maalaispoikalauluilla eduskuntaan (KEPU)?
Mikkelin piirissä on Tampereeseen nähden niin vähän paikkoja,että se on kovempi paikka. Laulajana Kake on kyllä minustakin ylivertainen M.A.loon nähden.
Hyvä ehdotus
Ei siitä vaalipiiristä tosiaan moni pääse kansanedustajaksi, mutta eipä ole paljoa ehdokkaitakaan. Sitä paitsi sieltä ei ole montakaan suurta nimeä, joten nykyisistä olisi Kaken ehkä helppoakin syrjäyttää joku.
Eiköhän Kake menestyisi politiikankin alalla.
Kyllähän Mäntyharjun pitäisi vähitellen saada edustajansa Arkadianmäelle.
Ei ole tähän mennessä tainnut olla siellä ketään reissumaisten pitäjästä.
Jännä ilmiö sinänsä. Suurten kilpailevien kuntien ehdokkat ovat niin kateellisia toisilleen, että pienemmistä kunnista on parempi mahdollisuus päästä eduskuntaan. Pienissä kunnissa on niin vähän rummuntekoja, että edustajan on ajettava alueen etua tasapuolisesti. Nykyinen Pertunmaalainen sennaattori on tajunut kuvion ja hoitaa hyvin Mäntyharjulaistenkin etuja.
Niin, olikohan se vaha Jutila viimeisin täkäläinen kansanedustaja. On siitä jo kyllä aikaa kulunut.
Kyseinen Pertumaan mies epäilemättä pitää mäntyharjulaistenkin puolia, taitaapa saada sieltä eniten ääniäkin eduskuntavaaleissa; asuu sitä paitsi lähellä Mäntyharjun rajaa.
Sellainen mielikuva minulla on, että Mäntyharjulta on ollut 1930-luvulla edustajana tai ainakin varamiehenä muuan tunnettu maanviljelijä ja maalaisliiton edustaja, mutta sukunimi ei ollut tuo J-alkuinen. En menisi kuitenkaan lyömään asiasta vetoa.
Hyvä havainto; kyseessä lienee pisimmälle valtakunnan politiikassa päässyt mäntyharjulainen.
Mäntyharjulla eri tavoin vaikuttanut maanviljelijä Kustaa Emil Jutila toimi maalaisliiton kansanedustajana Mikkelin läänin vaalipiiristä vaalikausina 1927-30 sekä 1933-38. Hän syntyi vuonna 1884 Kauhavalla ja kuoli vuonna 1942 Jyväskylässä
Eduskunnassa hänelle tulivat tutuiksi etenkin
kulkulaitosvaliokunta, laki- ja talousvaliokunta, suuri valiokunta, talousvaliokunta samoin kuin työväenasiainvaliokunta, joiden kaikkien toimielimien jäsenenä hän ehti toimia.
Hän oli lähtöisin työläiskodista, isä oli rautatierakennustyömies. Hän kävi kansakoulun, ylemmän käsityöläiskoulun ja sittemmin veturinkuljettajakurssin vuona 1913.
Ensimmäinen, varhain kuollut puoliso oli omaa sukuaan Mynttinen, toinen kantoi Lepän nimeä.
Hänen ammatti- ja yhteiskunnallisesta toiminnastaan on syytä mainita seuraavaa:
VR:n työmies ja konepajatyöntekijä Kauhavalla ja Kuopiossa, veturimies ja veturinkuljettaja Kuopiossa ja Mikkelissä 1908-1916, maanviljelijä Mäntyharjulla 1916-1942, Mäntyharjun siirtoväenhuollon johtaja 1939-1942.
Hänen saamistaan luottamustehtävistä on syytä mainita etenkin seuraavat: presidentin valitsijamies 1931, Mäntyharjun kunnanvaltuuston pj, Itä-Suomen raakasokeritehtaan hallintoneuvoston ja MTK:n valtuuskunnan jäsen, Maataloustuottajain Etelä-Savon piiriliiton pj.
Mäntyharjulla paljon vaikuttanut Kustaa Emil Jutila ei siis alkuaan ollut mäntyharjulainen eikä myöskään kuollut Mäntyharjulla. Lieneekö sitten haudattu Mäntyharjulle?
Hän ei ollut myöskään maanviljelijäkodista lähtöisin. Kummankin puolison sukunimet viittaavat asianomaisten osalta mäntyharjulaistaustaan. Avioliitto - ellei ensimmäinen, niin ainakin toinen - taisi tuoda hänet Mäntyharjulle ja samalla maanviljelijäksi.
Hänhän toimi isäntänä maatilalla, mutta pieni epävarmuus estää nyt mainitsemasta sen nimeä. Sellainen mielikuva on, että tila on noin 5 km:n päässä kunnan keskuksesta; tällä hetkellä sitä ei viljeltäne. Vanha veturinkuljettaja taisi voida katsella juniakin tilaltaan. - Tilan nimi lienee yhdyssana, V-kirjaimella alkava. Joku arvoisista lukijoista varmaan tietää asian oikean laidan.
Williamilla näkyy olevan tarkkoja tietoja. Vihtamon Eemelistä ne ennen puhuivat. Kotitalon nimihän oli ennen parempi tunnistuskeino kuin sukunimi.
Eemelin vaimosta on taas suora kytkentä alueella nykyisin toimivaan parlamentaarikkoon. Sukulaisuus on tosin jo neljän polven takainen.
Molemmat Eemelin puolisot taisivat olla todella pitäjästä.
Muuan kyseisen tilan entinen renkipoika, kylläkin jo Eemeliä myöhemmältä kaudelta, kertoi, että mieleen sieltä jäi ainakin käsitys palkollisen työajasta.
Nykyään kai tilan pellot kasvavat jo metsää.
Pitäisi Mäntiksestä löytyä vähitellen - seitsemän vuosikymmenen jälkeen - uusi Eemeli valtakunnan politiikan rahkeisiin.
- 0 Puhutte historiaa elätte mennisyydessä.
Nyt on vuosi 2005.
Olisi korkea aika puhua asiaa.
Joskus on syytä syventyä historiaan, koska se voi olla esikuvana tulevaisuudelle.
Asiaa on historiakin.
Nykypäivän kysymys kuuluu: mistä löytyy Mäntyharjulle oma kansanedustajansa?
Kuten edellä on todettu, edellinen 70 vuoden takainen edustajakin oli alkuaan kotoisin Pohjanmaalta.
Miksei kunnassa tunnu olevan omaa korkean tason poliitikkoainesta? Savolaisissahan sitä yleensä on vai eikö täällä ollakaan Savoa?
Pertunmaa muodostettiin 20-luvulla Mäntyharjun, Heinolan mlk.n, Hartolan ja Joutsan takamaista.
Siteet emäpitäjiin ovat vieläkin vahvoja.
Monilla Itä-Pertunmaalaisilla on vieläkin sukuhautapaikat Mäntyharjun kalmistossa.
"Kappeliseurakunnan" paluu "äidin" helmoihin voi tapahtua jo lähivuosina.
Eli nykyinen Pertunmaalla asustava kansanedustaja on vahvasti Suur-mäntyharjulainen.
Ellei uusia muuttajia ilmaannu, kantamäntyharjulaisia kilpailijoita tuskin vähässä-kummassa löytyy.
Mäntyharjulla ja Pertunmaalla on varsin paljon yhteistä - muutakin kuin paikallislehti. On myös yhteistä historiaa.
Suomessa on nykyoloissa tarpeettoman paljon kuntia ja niitä pitäisi yhdistellä ripeään tahtiin, kuten valtiovallan taholtakin on korostettu. On paljon nimenomaan tarpeettoman pieniä kuntia.
Ainakin Mäntyharju ja Pertunmaa olisi syytä yhdistää uudelleen. Sillä tavoin saataisiin paljon elinkelpoisempi kokonaisuus.
Pertunmaan kuntahan on vähän keinotekoisesti muodostettu 1920-luvulla eikä sen olemassaolo vastaa enää nykyajan tarpeita. Mahdollista olisi erottaa läntisimmät osat Joutsaan ja eteläisimmät Heinolan maalaiskuntaan. Palattaisiin siis vanhaan Mäntyharjuun. Samalla myös seurakunnat yhdistettäisiin rajoja vastaten.
Tehtäsiin siis elinkelpoisempi ja historiallisten rajojenkin mukainen kolmen heimon suur-Mäntyharju, jolla olisi valmiina oma kansanedustajansakin ja todennäköisesti sen ensimmäisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Ehdottomasti samaa mieltä.
Kakehan on ollut mukana myös kunnan kulttuuririennoissa.
Kunnon vaalikampanja seuraaviin eduskuntavaaleihin Kaken hyväksi ja kyllähän ääniä tulee.
Oikea puolue vain taustaksi.
On teillä jutut .
Missä olitte kun järkeä jaettiin..........?
Terveisiä Keskustieltä.
Keskustieltäkö? Ensin epäilytti. Onko siellä muka jollakulla tietokone?
Kiitokset joka tapauksessa terveisistä. Terveiset myös vähän sivummalta, sieltä minne järjen jakaminen varsinaisesti keskitettiin.
???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? Ajatelkaa onko kaikki ollut luolassa kun järkeä on jaettu.
Jos keskustelun taso on - 0 .
Tulkaa Pertunmaalle.........
Teidän kylänne sairastaa.........?
Pian ei ole tarvettakaan tulla Pertunmaalle.
Pertunmaa liitetään Mäntyharjuun ja pertunmaalaiset pääsevät mäntyharjulaisiksi. Kun sitten ollaan Pertunmaalla, ollaan samalla Mäntyharjulla.
Ei sitä edes kauan tarvitse odottaa, varsinkin kun siellä tuollaista joukkoa on ...
Pitäkää Pertunmaanne. Puhdistakaa myös viemäripaskanne jossakin umpilammeistanne.
Pääasiassa Mäntyharjun aluevesiin kuuluva Rääveli on liian arvokas saasta-altaaksenne.
Pertunmaa on tiettävästi hoitanut viemäriongelmansa kuten monet muutkin kuntatason asiansa hyvin, ja siinä mielessä (nyky-)Mäntyharjukin voisi ottaa siitä esimerkkiä. Räävelin osalta ei siis pitäisi olla pelkoa, vaikka joku silloin tällöin niin puhuukin.
Kyseisen kuntaliitoksen jälkeen monien asioiden hoito kävisi helpommaksi.
Samaan kuntaryppääseenhan sopisi muuten myös Hirvensalmi, joka muutama vuosi sitten ei halunnut liittyä Mikkeliin.
Eikö Räävelin rannoilla ole pääosin vain kesäasukkaita? Muutoinhan rannat olisivat varsin asumattomia.
On siellä kanta-asukkaitakin. Talot vain ovat ainakin nykyisin jo metsänpetossa. Vaan tuntuu se paskominen mökkiläistenkin nokassa eli verkoissa.
Paljon on pitänyt käyttää luovaa mielikuvitsta rakentamisessa- Mökkejä on viritelty lähes pystysuoriin kallioseinämiin. Ihmettelen minä näitä Patjaksia, että ovat myöntäneet rakennuslupia sellaisiin kansallismaisemiin.
Varsinkin järven kallioperän ratkeamaan syntynyt eteläranta on mahtavan jylhää. Vuorisenämä jatkuu Koirakivestä aina Keski-Rääveliin laskevaan Kerninkoskeen saakka. Ei sitä sanoin oikein osaa kuvata. Käykää itte kattomassa, mieluummin kesäaikaan.
Kanta-asukkaita siellä on varsin vähän, ehkä on joitakuita jo eläkkeelle siirtyneitä. Ei niistä paljoa jätteitä tule. Mökkiläisethän siellä enemmän saastuttavat.
Kieltämättä sinne jossakin vaiheessa saatiin rakennella melko vapaasti, mutta nyt on tilanne muuttunut.
Mitenkähän käy kunnanvaltuustolle, kun/ jos vapaa-ajan asukkaat saavat äänestysoikeuden paikallisvaaleissa. - Se muuttuisi luultavasti kokoomusjohtoiseksi.
On Pertunmaallakin isoja järviä ja jätteistä pidetään huolta.
Lisäksi se on mm. alimman työttömyysasteen omaava kunta koko Etelä-Savossa.
Sietää katsoa, miten Kuortti on alkanut kehittyä. Olisipa Vihantasalmellakin kehitys samanlaista. Oikotie sieltä Mäntyharjun keskustaan olisi pitänyt saada vuosia aikaisemmin.
Kenellä siellä tietokoneita on?
Tarinahan oli varmaan kirjoitettu kirjaston koneella.
Matkailu2005-messuilla Helsingissä julkistettiin viime viikolla tieto, että taidekeskus Salmela on valittu Vuoden festivaaliksi.
Erityisenä ansiona pidettiin sitä, että se on myönteisesti vaikuttanut paikkakunnan kehittymiseen ja vetovoimaisuuteen ja että se on vetänyt puoleensa yleisöä sekä Suomesta että ulkomailta.
Odotetaankin kävijämäärän huomattavaa kasvua.
Salmela on siis osoittautunut erittäin järkeväksi sijoitukseksi kunnan kannalta; voi onnitella Mäntyharjun kunnan päättäjiä heidän kaukonäköisyytensä johdosta ja toivottaa jatkuvaa menestystä Salmelalle.
Tosin liike-elämää on Salmelan tienoilla aika vähän.
SALMELA.
Kyllä valittiin Mutta Salmela ja Mäntyharju
ovat kaksi eri asiaa.
Se on totta että päättäjät ovat avustaneet
tätä huvipuistoa monella tavoin ja tuhlannut
siihen kuntalaisten verovaroja.
MUTTA ?
Mitä siitä on kunnalle hyötyä. Ei minkäänlaista. Ei tule kunnalle yhtään veromarkkoja.
En ole yrittäjänä ainakaan huomannut että se
mitenkään lisäisi tuloja.Käy joskus katsomassa
paljonko veromarkkoja kunnalle tuli ja paljonko
kunta avusti.
On hieman yksinkertaista olettaa tai odottaa, että Salmela toisi suoranaisesti Mäntyharjulle tai jollekin määrätylle yritykselle tuottoa.
Salmela tekee kuntaa tunnetuksi ja hankkii sille arvostusta, tuo sinne vierailijoita, jotka tekevät ostoksia. Lienee varsin vähän kuitenkin palveluja, joita ulkopuolinen muutaman tunnin kävijä voisi ostaa.
Jos ei olisi Salmelaa, mikä tekisi kuntaa tunnetuksi, mikä olisi sen ylpeys? Pelkkä puukirkkoko? Mihin voisi viedä arvovieraita kesällä?
Salmelahan ei ole vain tässä ja nyt. Aluettahan kehitetään jatkuvasti ja epäilemättä sen merkitys kasvaa.
Salmela ei ole mikään "huvipuisto", onneksi.
Onkohan muuten Salmelan tienoilla edes minkäänlaista opastusta liikekeskustaan?
Mäntyharjulla tai ainakin sen keskustassa on kovin vähän matkailijoita houkuttelevia kohteita, muuta kuin tietysti kaupat ja tori.
Ehdottihan joku taannoin paikallislehdessä latuverkon huollostakin luopumista varojen säästämiseksi ilmeisesti sosiaalipuolelle ja lähes tyhjien kyläkoulujen ylläpitämiseen.
Jos tuollaiset ehdotukset otetaan vakavasti, niin voi varautua veronmaksajien kaikkoamiseen muualle. Niillekin kun pitää järjestää jotakin.
Toisaalta ymmärtää senkin, ettei jokaista kuntalaista kiinnosta kulttuuri ja liikunta eikä jokainen ymmärrä niiden merkitystä.
Yritystoimintaa taas Mäntyharjulle kaipaisi enemmän ja muunkinlaista kuin vain lähinnä paikallista väestöä palvelevaa.
(Asuukohan kirjoittaja "Alkuperäinen Mäntyharjulainen" edes Mäntyharjulla? - Koska kuntaan viittaava adjektiivin muotoinen sana on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, se ei tarkoita Mäntyharjun asukasta, vaan ilmeisesti sukunimeä; alkuperäisenä mäntyharjulaisena en muista koskaan nähneeni sukunimeä Mäntyharjulainen.)
Entä vaikkapa vanhusten huolto? Paljonko se tuottaa kunnalle muuta kuin hoitajien maksamat verot?
Ollaan kiitollisia, että jotkut kuntalaiset ryhtyivät aikoinaan toimiin Salmelan pelastamiseksi ja veivät hankkeen loppuun saakka.
Jos ei olisi Salmelaa, niin mitä olisi sen sijasta kunnassa näytettävää, mitä? Strutsitarhako, vai emujako ne nyt ovat??
Olisikin hyvä tietää, paljonko yritystäsi ovat edistäneet ja kunnalle tuottaneet voittoa muut sen rahoittamat kohteet, kuten köyhäinhoito, työnvieroksujien elätys, koulut, sairaanhoito, latuverkosto ym.
Sinne näkyy ilmestyneen jokin Pro Kunta -niminen liike.
Se on hyvä ajatus, jos liike toimii rakentavalla tavalla kunnan hyväksi.
Mäntyharjun kunnan Internet-sivut pitäisi tehdä edustavammiksi.
Niitä lukevat muutkin kuin kunnan asukkaat, ja niitä muita on varmaan enemmistö.
Tässä suhteessa voisi ottaa mallia ei sen kauempaa kuin Pertunmaasta.
Pitäjän lehti menee alaspäin.
Tärkein uutinen oli jos Räikkösen housut putoisivat.
Se olisi tosi suuri paikkakunnalla.
miten voi lehti olla näin surkea ei mitään
tolkkua missään uutisissa.
Kyllähän sellainen asia automiestä kiinnostaa! Lehti osoitti lukijakunnalleen elävänsä ajan hermolla.
Jos Mäntyharjusta kerrotaan jotakin hyvää painetussa sanassa, niin se on paikallislehdessä.
Alue- ja valtakunnallisissa lehdissä on lähinnä huonoja uutisia: liikenneonnettomuuksista, kun koulupoika jäi rekan alle tai mies hukkui moottorikelkkamatkalla, tai rikoksista, kun mies tappoi naapurissa olevat vanhukset tai nuorukainen työnsi toisen suoraan auton alle (mikähän rangaistus siitäkin tuli?). Paikallislehti tosin osaltaan täydentää luetteloa kertomalla joskus typerästä ilkivallasta.
Sinne muuttava ei monestikaan siellä kauan viihdy tai ei yksinkertaisesti jaksa olla, kun on niin sisäänlämpiävää.
Tuntuu kuin se olisi pääosin junttien ja mänttien pitäjä.
Niin yksi poikkeus on: myönteinen uutinen on sentään Salmela.
Toinen ilahduttava seikka on kahdesti viikossa ilmestyvä paikallislehti. PiU on pop!
Se mänttimäisyys on huomattu.
Kuin sitä vahvistamaan pidettiin viime kesänä jonkinlainen taidefestivaali tunnuksella Päin mäntyä!
Taisi nimi muuten vastata kohdettaan, ainakin tulosten osalta!
Kieltämättä kyseinen "festivaali" ei onnistunut, ainakaan odotetulla tavalla, mutta sääkin vaikutti asiaan.
Järjestäjät tietysti yrittivät saada (ulkopuolista)väkeä poikkeamaan keskustassa.
Ulkopuoliset, ts. ei-paikkakuntalaiset, tuovat jo nykyäänkin melkoisesti rahaa kuntaan. Kannattaa vain verrata keskustan pysäköintipaikoilla olevien autojen määrää kesäisin ja talvisin.
Tärkeää olisi saada ohikulkijatkin poikkeamaan Mäntyharjun keskustassa. Tässä voi kysyä, mitkä ohikulkijat. Niitä ei paljoa ole. Sen takia pitäisi saada kuntoon tie, joka niitä toisi. Eräs mahdollisuus tässä olisi Ristiina - Vihantasalmi tieyhteyden tai (Lappeenranta-) Suomenniemi - Vihantasalmi -tieyhteyden parantaminen, joka edistäisi poikittaisliikennettä kaakko-luoteissuuntaan koko valtakunnan tasolla.
Mitäs noista teistä ja mettäpoluista mutta:
Joko se Saimaan ja Kymijoen välinen kanava on haudattu lopullisesti? Äskövuosinahan sitä jo miltein tehtiin. Kymenlaaksossa puuhaavat jotakin Päijänne- Kuusankoski kanavaa, onko se osa tuosta isommasta kokonaisuudesta ?
Sehän on aivan selvä että suomessa saa lukea
mitä lehteä vaan.
Mutta pitää sentään lehdessä olla joku joka osaa
toimittaa tälläistä lehteä.
Millä tulisit toimeen ilman Länsi Savoa.
Millane paikka se olis, jos muuttas sinne asumaa?
Olisko töitä?
Asuntoja on myynnissä, ettei tarvitse vuokralle mennä. Tontinkin voi ostaa ja rakennuttaa.
Työttömyys on valtakunnan keskitasoa, Etelä-Savossa suhteellisen alhainen.
Jos on mahdollista, niin harkitsepa yritystoiminnan mahdollisuuksia. Täällä ei olla kaukana Etelä-Suomenkaan keskuksista ja kulkuyhteydet, niin maanteitse kuin rautateitsekin ovat hyvät.
Älä muuta.
Ennen kun sinut hyväksytään paikkakunnalle
sinun sukujuuresi pitäisi olla
vähintäin neljä sukupolvea taaksepäin.
Kanavahankkeesta ei ole nyttemmin puhuttu.
Avoin on myös kysymys, mistä kyseinen kanava kulkisi. Menisikö se Mäntyharjun vesistöä pitkin, vaikkapa Kiepinsalmen kautta?
Mäntyharjun ja Ristiinan välillähän lienee vedenjakaja Saimaan ja Kymijoen vesistöjen välillä, eikä etäisyyskään eri vesistöihin kuuluvien vesialueiden välillä liene suuri.
Vaikea nyt arvailla, kuinka pitkä kanava olisi. Hyötykäytön laajuus kuitenkin arveluttaa. Olisiko se vain jotakin järvimatkailua?
Rakennettiinhan toisaalta rautatiekin (nykyisin olemattomalta?) Mynttilän pysäkiltä Pellokseen ja se on pitempi ainakin kilometreissä.