Eiiikääää!!! (tämä on irl tapahtuman purkua)

Nyt sitten miehet heiiiii! Ette te voi tehdä tällaista!
Ok, kato mä selitän tän jutun nyt.

Mulla on yksi tyyppi mielessä ja syrämmessä, mut hän on niin vaikea, niin mä sitten kulutan aikaa pitämällä vähän hauskaa. Sehän on sinkulle ihan sallittua, kun ei toista voi pakottaa helpommaksikaan. Eikösä niin?

En mä seksiä anna enkä irtosuhteita harrastele ja keksin siinä sitten aina jonkun syyn miksi ei voi enää uudelleen nähdä.

Ei "teissä" sillai vikaa ole, mut en mä nyt "teille" voi mennä selittämään näin vaikeaa kuvioo. Se jos te siinä illan kuluessa ilmoitatte yhtäkkiä että olette muuten varattuja mutta suhteessa vaikeaa ja ootte eroa tekemässä, tavallaan helpottaakin mun hommaa, koska silloin mulla on hyvä ja helppo tekosyy jolla antaa ns. pakit. (vaikka samalla kyllä mietin: mitä vittua varatun päässä liikkuu kun tällai hoitaa parisuhdekriisejään.)

Mutta tiedättekö mikä on lailla kiellettyä? EROAMINEN ja minun eteeni pöllähdys ilmoittamaan että SINKKUJA KUULE OLLAAN NYT joten MITEN OIS?

Te viette multa tekosyyn pois ja mä jään sanattomana miettimään että mites mä nyt tästä selviän!


Selitänkö kuvion vai sanonko että nyt puolestani mä olen varattu. On ehkä vähän nihkeää alkaa selittään että sydämeni on varattu mutta käytännössä olen kyllä ihan vapaa. No siitä sitten jouduttaisiin tilanteeseen jossa mies tokasisi että noh kyllä se tyttö sitten voi kahville lähteä.

Siinäpä sitten on selittelemistä. Tunnen kuitenkin tarvetta jonkinlaiselle lojaaliudelle ja uskollisuudelle sitä kohtaan joka ajatuksissani liikkuu vaikkei mun pitäisi niin edes tuntea. Vaikeaapa tuota on sitten selittää
3216
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Joo.

Ei tämä mulle ole, mutta moni asia kolahti.

Mun puolesta sori kaikille vapaille, joita varatut kaipailee. Mä koitan pitää omalta osaltani rakkaudenosoitukset niin minimissä, kuin se mun hermoilla on mahdollista.

Ei tämä ihanteellista ole, mutta käytännössä kaikki hyvät ihmiset ovat varattuja. Pitää olla ihan älytön lottoflaksi, että löytää kerralla sen oikean ja se EI ole muka jo varattu.

Toisin, kuin elokuvissa, elämässä se menee niin, että nuorena luulee jo löytäneensä parhaan mahdollisen puolison, joka kuitenkin on paras, jonka on tavannut siihen mennessä. Heilastellaan muutama vuosi ja mennään naimisiin, sitten syntyy muutama lapsi ja huomataan, että ei sovitakaan yhteen ihan niin hyvin, kuin oltiin luultu.

Elämä olikin sitten siinä;
ja niin he elivät kriisissä elämänsä loppuun saakka!

Ja näyttääkseen persettä, elämä vielä kuljettaa vastaan sen just oikean, jota sä rakastat loppuelämäs ilman, että saat kertaakaan silittää sen hiuksia.

Äänestä
  • Mun mielestä nuorena sitä valkkaa tunteiden mukaan eikä mieti yhtään että sovitaanko yhteen. Vähän ennen kolmeakymppiä sitä alkaa tajuaan että ollaan vähän valkattu aivot narikassa. Toisaalta yhteen sovitaan ja toisaalta taas ei.

    Nuorena sitä mokailee paljon muutenkin. Toisaalta se on sulosta miten kaikki parisuhteessa opetellaan yhdessä kun asiat tapahtuu ekaa kertaa. Toisaalta taas silloin ollaan ensikertalaisia ja ja se mokailun määrä on suuri. Ei toimita niin viisaasti kun ei vaan osata.

    Osa löytää oikean heti mutta niin monet tuntuu valitsevan vain jonkun. Joillekin ei ole edes valinnassa kyse rakkaudesta vaan yksinäisyyden paosta, epätoivosta ettei löydä ketään muuta tai vaan seksistä.

    Itse tunnen lähipiiristä monia miehiä jotka ihan suoraa ovat myöntäneet että eivät halua vaan olla yksin ettei se suhde nyt oikein ole rakkauteen perustuva mutta kun pelkäävät ettei kukaan muu huoli ja seksiäkin on mukava saada aina välillä.

    Kamalaa että parisuhteissa saattaa olla osa niistä kaikkein epätoivoisimmista jotka vain ottaa jonkun ja siellä ne sitten hilluu ja miettii että eihän tää nyt kovin kaksita ole mutta parempaa kuin olla yksin


    Eikä suhteet nyt ole kestäviä. En tunne yhtäkään suhdetta joka olisi läpi elämän kestänyt. Elämä on rakastumista, onnea, riitoja, pinnistelyä, eroja ja uudelleen rakastumista ja onnea,riitoja, pinnistelyjä ja eroja.

    Osa jaksaa pidempään rakkaudettomassa ja huonossakin suhteessa toiset taas ei jaksa ja eroaa helpommin. Toiset valitsee suhteen jatkamisen ja pettämisen ja toiset taas vaan suhteessa tappelun ja sitten ne hännän huiput sen eroamisen

    Mulla on aika pessimistinen kuva parisuhteista ja niiden kestävyydestä

    Äänestä

  • IRLtapahtuu kirjoitti:

    Mun mielestä nuorena sitä valkkaa tunteiden mukaan eikä mieti yhtään että sovitaanko yhteen. Vähän ennen kolmeakymppiä sitä alkaa tajuaan että ollaan vähän valkattu aivot narikassa. Toisaalta yhteen sovitaan ja toisaalta taas ei.

    Nuorena sitä mokailee paljon muutenkin. Toisaalta se on sulosta miten kaikki parisuhteessa opetellaan yhdessä kun asiat tapahtuu ekaa kertaa. Toisaalta taas silloin ollaan ensikertalaisia ja ja se mokailun määrä on suuri. Ei toimita niin viisaasti kun ei vaan osata.

    Osa löytää oikean heti mutta niin monet tuntuu valitsevan vain jonkun. Joillekin ei ole edes valinnassa kyse rakkaudesta vaan yksinäisyyden paosta, epätoivosta ettei löydä ketään muuta tai vaan seksistä.

    Itse tunnen lähipiiristä monia miehiä jotka ihan suoraa ovat myöntäneet että eivät halua vaan olla yksin ettei se suhde nyt oikein ole rakkauteen perustuva mutta kun pelkäävät ettei kukaan muu huoli ja seksiäkin on mukava saada aina välillä.

    Kamalaa että parisuhteissa saattaa olla osa niistä kaikkein epätoivoisimmista jotka vain ottaa jonkun ja siellä ne sitten hilluu ja miettii että eihän tää nyt kovin kaksita ole mutta parempaa kuin olla yksin


    Eikä suhteet nyt ole kestäviä. En tunne yhtäkään suhdetta joka olisi läpi elämän kestänyt. Elämä on rakastumista, onnea, riitoja, pinnistelyä, eroja ja uudelleen rakastumista ja onnea,riitoja, pinnistelyjä ja eroja.

    Osa jaksaa pidempään rakkaudettomassa ja huonossakin suhteessa toiset taas ei jaksa ja eroaa helpommin. Toiset valitsee suhteen jatkamisen ja pettämisen ja toiset taas vaan suhteessa tappelun ja sitten ne hännän huiput sen eroamisen

    Mulla on aika pessimistinen kuva parisuhteista ja niiden kestävyydestä

    Joo. Samaa mieltä, paitsi että mä uskon kestävän suhteen olevan mahdollista.

    Ja tiedän mummoja ja pappoja, jotka ovat olleet koko elämän yhdessä, ja jotka vieläkin kaulailevat, suukottelevat ja hassuttelevat, kävelevät joka paikkaan käsikädessä ja ikävöivät toisiaan, kun joutuvatkin eri osastoille useammaksi päiväksi. Ja kuolevat heti, kun kumppani nukkuu pois.

    Ovat tietysti olleet joskus erimieltä asioista ja riidelleet joistain pikkuasoista, mutta ovat kevyesti riittävän yhteensopivia elinikäiseen rakkauteen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


IRLtapahtuu kirjoitti:

Nyt sitten miehet heiiiii! Ette te voi tehdä tällaista!
Ok, kato mä selitän tän jutun nyt.

Mulla on yksi tyyppi mielessä ja syrämmessä, mut hän on niin vaikea, niin mä sitten kulutan aikaa pitämällä vähän hauskaa. Sehän on sinkulle ihan sallittua, kun ei toista voi pakottaa helpommaksikaan. Eikösä niin?

En mä seksiä anna enkä irtosuhteita harrastele ja keksin siinä sitten aina jonkun syyn miksi ei voi enää uudelleen nähdä.

Ei "teissä" sillai vikaa ole, mut en mä nyt "teille" voi mennä selittämään näin vaikeaa kuvioo. Se jos te siinä illan kuluessa ilmoitatte yhtäkkiä että olette muuten varattuja mutta suhteessa vaikeaa ja ootte eroa tekemässä, tavallaan helpottaakin mun hommaa, koska silloin mulla on hyvä ja helppo tekosyy jolla antaa ns. pakit. (vaikka samalla kyllä mietin: mitä vittua varatun päässä liikkuu kun tällai hoitaa parisuhdekriisejään.)

Mutta tiedättekö mikä on lailla kiellettyä? EROAMINEN ja minun eteeni pöllähdys ilmoittamaan että SINKKUJA KUULE OLLAAN NYT joten MITEN OIS?

Te viette multa tekosyyn pois ja mä jään sanattomana miettimään että mites mä nyt tästä selviän!


Selitänkö kuvion vai sanonko että nyt puolestani mä olen varattu. On ehkä vähän nihkeää alkaa selittään että sydämeni on varattu mutta käytännössä olen kyllä ihan vapaa. No siitä sitten jouduttaisiin tilanteeseen jossa mies tokasisi että noh kyllä se tyttö sitten voi kahville lähteä.

Siinäpä sitten on selittelemistä. Tunnen kuitenkin tarvetta jonkinlaiselle lojaaliudelle ja uskollisuudelle sitä kohtaan joka ajatuksissani liikkuu vaikkei mun pitäisi niin edes tuntea. Vaikeaapa tuota on sitten selittää

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu