MikäMättää

Johtuuko tämä isosta elämänmuutoksesta ja kaikesta vanhasta kysyn täältä, koska en uskalla enään mieheltäni avata asiaa ei jaksa jutella enkä halua painostaa.
Olimme kuin 2 marjaa umpirakastuneita tulin raskaaksi toivottu raskaus olin energiaa täynnä iloinen, reipas tsemppaava ja oon tas alkanut olemaan pirteämpi, mutta raskauden noin jo3 mannella kuulla raskauttani säikähdin hormooneitani suutuin ihan pikku asioista kuten en saanut esim huomiota tai kaipaamaani herkkua pöytään tai mieheni ei ymmärtänyt kuinka hajut tekee pahaa enkä pystynyt syömään sen takia kunnolla. Riidat alkoi siitä asti koko raskauden ajan tai no oli meillä hyviäkin aikoja.
Monta lupausta ollaan tehty jos nyt taas yritetään olla sovussa jne lapsi on nyt yli puolivuotta ja sovussa ollaan. Riitoja on ollut paljon, mutta ei lasten nähden ja lähinnä sanallista huutoa minä en ole täydellinen minussa on paljon virheitä, sillä kun suutun päästän sellaisia sammakoita suusta, ett oksat pois huh huh, mutta kyllä heitän kommentteja osuviin nurkkiin jos minua ärsyttää tahallaan. Mieheni sanoo, että kaikki on sovittu, mutta minusta ei siltä vaikuta, sillä niim kylmältä vaikuttaa ei sano rakastavani munua eikä kehu minua.
Itse kehun häntä päivittäin ja sanon Rakastan Sinua, mutta en kumminkaan hoe sitä, mutta sanon esim puhelun päätteessä tai illalla milloin nyt tulee sellainen tilanne ja olen koittanut olla hiljaa sanomatta myös Rakas ynm kehuja ja testannut saanko samaa kohtelua takaisin, mutta en ole saanut, joten olen hienovaraisesti yrittänyt kysyä onko kaikki hyvin. Lapsien takia ja siksi, että Rakastan Miestänikin niin paljon tahdon tämän toimimaan niin kuin aikanaan pelkään, että minä kun olen niin hormoonihirviö ollut ja välillä, että mieheni ei osaa sanoa enään saano hänet takaisin sillaisena, kun hän oli voinko tehdä enään mitään mikä auttaisi hänet tajuamaan kuinka paljon häntä rakastankaan. Kaikkeni teen kaiken minkä ikinä pystyn.APUA :,(