Pitääkö oikeaoppisesti jokaisen transistorin kannalle laittaa oma alasvetovastus vai vain ensimmäiselle tai viimeiselle?
Alasvetohan häiritsee toiminnan herkkyyttä, kuinka suuri ohmisesta alasvetovastuksesta on vielä tarkoituksen mukaista hyötyä että kanta pysyy vakaana?
Taajuutta ei ole nimeksikään, ekan trankun kannalle tulee lyytti joka jättää auton jotkut toiminnot päälle joksikin minuuteiksi/tunniksi sytytysvirran katkettua. Ja on kyllä 555-piirejä hyllyssä mutta ei kiitos, tämä sovellus ei nyt kaipaa oskilointia, 3x 547 ja snadi lyytti menee sopivasti tuohon levylle ja toimii uskoakseni varmemmin minun kyhäämänä auton eliniän.
Alasvetohan häiritsee toiminnan herkkyyttä, kuinka suuri ohmisesta alasvetovastuksesta on vielä tarkoituksen mukaista hyötyä että kanta pysyy vakaana?
Taajuutta ei ole nimeksikään, ekan trankun kannalle tulee lyytti joka jättää auton jotkut toiminnot päälle joksikin minuuteiksi/tunniksi sytytysvirran katkettua. Ja on kyllä 555-piirejä hyllyssä mutta ei kiitos, tämä sovellus ei nyt kaipaa oskilointia, 3x 547 ja snadi lyytti menee sopivasti tuohon levylle ja toimii uskoakseni varmemmin minun kyhäämänä auton eliniän.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meinaat siis darlington-kytkentää. Ihan oikeaoppinen tapa olisi tuohon tyyliin: https://electrosome.com/wp-content/uploads/2013/02/Schematic-Diagram-of-each-Darlington-Pair-ULN2003.jpg Eli vastukset ovat sarjassa ja ensimmäisen transistorin vastus suurin.
Nuo kantavastukset kannan ja emitterin välissä pienentävät kollektoreilla kulkevaa (pienen pientä) vuotovirtaa ja parantavat myös jännitekestoa.
Riippuu kylläkin ihan kytkennästä, eli mihin tarkoitukseen käytetään. Ilmeisesti suunnittelet jotain viivekytkentää.
Viivekytkennässä suosittelisin seuraavaa:
ensimmäisen trans. kannalta maihin vain elko. Toisen transistorin kannan ja emitterin väiin noin 10 - 22k ja kolmannen transistorin kannan ja emitterin väliin noin 3.3 - 4,7k vastus.
Voihan se kytkentäsi pelata ihan hyvin ilman vastuksiakin. Kokeile ja lisäile sitten, jos on onkelmia.
Eli kokeilet ihan tuohon tapaan, eiköhän se pelaa. Ainakin input-impedanssi on varsin suuri.
https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQRIwyqpKD3FD3Ar-NHoo4SiDGr461NBWqaDcI1FRP_u0qZjXh3DA
Tuossa kuvassa kollektorit eivät ole yhdessä, vaan kollektorivirtoja on rajoitettu kollektorivastuksilla. Voi ne kollektorit olla yhdessäkin.
Huomaa, että elkoillakin on hieman vuotovirtaa, mikä rajoittaa maksimiaikaa. Mitä isompi elko, sitä suurempi vuotovirta.
Kaikkein helpoin tehdä pitkiä viiveitä on käyttää digitaalista juttua, esim CD4060-piiriä: http://www.electronicecircuits.com/electronic-circuits/cd4060-timer-circuit-1-minute-to-2-hours
tuossa electronicecircuits-sivulla sanotaan:
When the power is on, the pulse at junction R6-C2 resets the counter and counting starts.
Tyhmän kysymys: mitä tarkoittaa tässä "pulse" ihan käytännössä? Silloin kun halutaan, että vehkeessä on kytkin, jolla käyttäjä aloittaa viiveen. Kytketään R6/C3 -piste hetkeksi plusjännitteeseen sillä kytkimellä? vai jotain muuta?
Sitä, että R6:n yläpäähän, eli reset-pinniin muodostuu positiivinen pulssi, kun virrat (oikeammin jännite!) kytketään laitteeseen ja C2 latautuu R6:n kautta. Eli kytkentä nollautuu eli resetoituu ja ajan laskenta alkaa aivan alusta. Resetoida voi tietysti kytkimelläkin, mutta tuo kyseinen kytkentä resetoituu automaattisesti, kun virrat kytketään.
Hakukoneella löytyy eri kytkentäversioita erilaisille toimintatarpeille, kunhan hakutermiin sisältyy CD4060.
"Kytketään R6/C3 -piste hetkeksi plusjännitteeseen sillä kytkimellä? vai jotain muuta?"
Joo, silleen, eli painonapillakin voi resetoida.
"Ja on kyllä 555-piirejä hyllyssä mutta ei kiitos, tämä sovellus ei nyt kaipaa oskilointia"
Eipä taida 555 kytkettynä monostabiiliksi multivipaksi eli One Shot-kytkennäksi jäädä oskilloimaan.
Mutta sekä 555:lla että transistorikytkennällä on vaikea saada tuntien päälläoloaikaa, jos ei ketjuta noita kytkentöjä. http://www.ohmslawcalculator.com/555-monostable-calculator.
http://ladyada.net/library/rccalc.html http://www.referencedesigner.com/rfcal/cal_05.php
En tyrkytä mitään, mutta tästä syystä itse olen juurikin rakennellut pitkiä on-/ tai off-aikoja tuolla CD4060:llä.
Takaisinkytkennällä laskurin ulostulosta reset-nastaan diodilla saa laskurin nollatumaan ja vaiheenkäännollä halutun toiminnon, jne. Valmiita kytkentöjä eri tarkoituksiin löytyy netistä esim hakusanalla CD4060 circuits.
>>on vaikea saada tuntien päälläoloaikaa
Minä tekisin todella pitkät viiveet Arduinolla. Samalla kytkennällä saa viipeen mitaksi mitä vain sekunnin osista useisiin päiviin (tai vuosiin...), kunhan vain muuttaa yhtä parametria ohjelmakoodissa.
Ja jos viipeen pitää olla tarkka, niin sekin tulee simppelisti koodista, ei tarvitse potikkaa pyörittämällä säätää ja mittailla. Tosi tarkkaan tarpeeseen voi yhdistää RealTimeClockin.
Arduino -ohjelmoinnin opettellu on tietysti pieni kynnys. Kustannus ei ole iso, halvimmillaan Arduino-piirin saa muutamalla eurolla.
Joo, pomminrakentajille ehdottomasti Arduino ;-), tai hidastetaan CD4060:n kellopulssia sekunniksi tai minuutiksi ja laitetaan tarvittaessa perään jakajiksi CD4040-piirejä. 4040 ei sisällä integroitua kello-oskillaattoria.
Monet vaan ei viitsi opetella ohjelmoimaan jonkun pikku homman takia. Jos ei muuten, niin ostaa kaupasta munakellon ja modifioi siitä. Omassa "muna"-ajastinkellossa max.aika on 2 tuntia ja aikaa voi laittaa sekunnin tarkkuudella. Kellon merkki Auriol. Lisänä on tuossa nestekidenäyttö, eikä varmaan Aliexpess'istä tilattaessa maksa montaakaan euroa.
Pikahaulla löytyi keittiön ajastinkello, postikuluineen 3.31€. Halvempiakin voi löytyä.
http://www.aliexpress.com/item/Electronic-Portable-Digital-Kitchen-Timer-Countdown-Count-Up-Magnet-Cooking-Alarm-Clock-With-Large-LCD-Screen/32259262726.html
Eli jos jaksaa odottaa pari viikkoa. Summerin tilalle vaikkapa ohjausrele transistorikytkennällä. Aika 6 tuntiin asti.
Kiitokset teille mitä loistavimmista avuista! Minulla ei ole koskaan nuo 547 jäänyt huomattavasti auki tosin kuin fetit eivät ole sulkeuneet ollankaan ilman alasvetoa. Ajattelin lähinnä vain että näyttää oikeaoppiselta ja pienentää vuotovirtaa.
En tiedä kerkiääkö CD4060 nyt tähän levyyn enää mukaan mutta joka tapauksessa tilaan noita hyllyyn ja teen myöhemmin koekytkentöjä. Tuo näyttää moneenkin hommaan erittäin soveltuvalta yksilöltä
Kun puhuin oskilloinnista niin ilmeisesti asiasta ymmärtämättäni sanoin jotain huomattavasti teknisempää ja korkealentoisempaa mitä tarkoitin. Oskiloinnilla tarkoitin vain digitaalisesti tehtyä ajastusta jossa joku transistorien vuorottelukytkentä lyö tahtia ja piiri laskee siitä kellon reunoja.
Suljettuun rasiaan kojelaudan alle nämä kytkennät menee ettei kukaan näitä minun räpellyksiä myöhemmin enää pääse arvostelemaan. Tärkentä olisi että piiri toimisi luotettavasti seuraavat 20 vuotta eikä häiriintyisi missään tilanteessa mm. lämpötilavaihteluista tai laturin taajuudesta, eikä myöskään häiritsisi auton omien järjestelmien toimintaa. Siksi ajattelin analogisen ratkaisun olevan omilla tiedoillani kaikkein varmin kun ajastus ei ole tarkka.
Kiitokset! pistän noita nyt tähän vaan letkajenkaksi ja tarvittaessa alasvetoa tolleen kuvan mukaan sarjassa.
Laitetaampa taas vähän perjantai-illan harrastuskuvaa ketjuun:
http://aijaa.com/1qDUsP
Nyt on 3x 547 sarjassa ja kannalla 12k metallikalvo, sen perässä 4,7M potikka tappiin väännettynä ja 11V varattu 1000uF lyytti. Katsotaan kauanko jaksaa odotella. Puoli tuntia ollut ja pari volttia tippunut.. Vaikka 4.7M potikka oli aluksi nollassa niin 2V konkan yli alkoi käydä aika pitkäksi…
Kuten näkyy levy ei ole vielä valmis joten se jäi kellotukseen taustalla olevan piirrokseni päälle, mutta ei ole 2M potikkaa maihin kuten kuvassa vaan 4,7M potikalla rajoitetaan suoraan kantavirtaa ja 12k metallikalvo vain suojaa trankkua.