Oon sulle varmaan ihan tosi tärkee kun noinkin aktiivisesti osoitat huomiotasi tähän suuntaan. Huomaa ainakin hyvin kuinka paljon sulla on ikävä mua. Joopa.
Vaikka niin muuta väitit silloin.
Vaikka niin muuta väitit silloin.
Pettyneeltä naiselta miehelle
Miksioothiljaa
22699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tää alotus ei sit oo multa, vaikka se mies niin kuitenkin luulee. Se luulee et vaivautuisin vielä valittamaan täällä tai itkisin ja kerjäisin sen perään, mutta nää tämmöset ei oo multa. Ei ole.
Päivystät kuitenkin siinä.. siinä
Jos olenkin palstalla välillä, olen täällä purkamassa tunteitani, en päivystämässä mitään. Paitsi trolleja pakko välillä, tosin se mieskin osoittautui trolliksi.
Mäkin käyn täällä vain huvikseni. Viihdemielessä.. :)
Niin minäkin, viihdemielessä. Todellinen elämä on muualla kuin täällä palstalla.
Mutta aika useinkin voi kuulla hyviä ideoita toisilta, joista on sitten hyötyä oikeasti.
Mä kyllä haen, etsin selvyyttä asioihin. Ei niitä täältä kuitenkaan saa mutta ei mulla ole muutakaan. Epätietoisuus ja epäselvyys tappaa sieluja.
Itselleni on käynyt aivan samoin, kun olen odottanut suhteelta liikoja ja jäänyt sitten roikkumaan toisen osapuolen huomionosoitusten varaan. Kaikista ei ole kaikkeen ja ehkä hän on vain huono huomioimaan yhtälailla sinua kuin muitakin ihmisiä. Älä odota enää mitään häneltä, elä vain tässä ja nyt ja omaa elämää eteenpäin.
Mites sulla mua? Eipä ole kuulunut pihaustakaan 2 vuoteen.
Oletteko olleet täällä muka vuosia?
Eiköhän parhaimmat ole olleet jo päälle kymmenen vuotta. :-D
Kenelle tämä?
Miksiköhän näi on? Ootko yhtään miettinyt sitä?
Molemmat taitaa olla ihan yhtä syyllisiä vai oletko sinä ollut kovinkin aktiivinen?
Ei oo helppoo enää munkaan olla, kun on niin epävarma olo miten toinen siihen suhtautuu. Musta on alkanut tuntua, et se oikeesti inhoaa mua muttei vaan kehtaa sanoa sitä. Koska miksi muuten valehtelisi mulle?
Mitä hän sitten valehteli sulle?
Mietipä sitä onko hän arvoisesi, jos valehtelee, eikä huomioi ja saa sinut epävarmaksi ihmisenä. Eikö sulla ole jo aika paha olo? Onko se teidän suhde enää sen väärti, jos se tuottaa vaan sulle sitä pahaa mieltäenimmäkseen. Sun kannattaa ynnätä ne suhteen hyvät ja huonot puolet sekä tosiaan miettiä uhraatko sitä omaa kallisarvoista aikaasi ja elämääsi enempää hänen kanssaan.
Oon ihan varma.
Käytöksensä vahvistaa sen. Koska jos jostain ihmisestä oikeesti välittää, niin ei sitä sillon haluu satuttaa. Sillon on päinvastoin valmis tekemään kaikkensa, et sillä toisella ois hyvä olla ja et se tuntisi itsensä tärkeeksi.
Jos taas toista inhoaa niin sillon on ihan sama. Ei silloin kiinnosta miltä siitä toisesta tuntuu eikä kiinnosta pitää yhteyttä.
Enhän mä itsekään pidä yhteyttä ihmisiin, joista en pidä. (Tosin en kyllä myöskään valehtele heille pitäväni).
Kiitos vastauksistasi. Oot monessa mielessä oikeassa. Oon vaan ihmisenä sellainen että ihastun harvoin mutta kun se tapahtuu se kestää kauan. Ja on todella vaikeeta repiä itseään irti kun on omalta puolelta niin voimakas tunne kyseessä. Tavallaan harmittaakin päästää irti siitä tunteesta kun tietää että seuraavaan kertaan voi kulua taas vuosikausia.
Sekin olisi kyllä kauheaa, jos aina olisi ihastumassa eli yhtä tunnemyrskyä koko ajan. Itsekin jo ajattelet järjellä asioista ja ymmärrät nuo realiteetit ja tiedät miten sinua tulisi kohdella, ja hän ei siten tee, niin miksi sitten jatkaa suhdetta? Ei sen pelkän ihastumisen tunteen vuoksi ainakaan kannata, koska sehän on jo mennyttä, kun olet oppinut näkemään millainen hän on. Itsehän teet valintasi siedätkö tuollaista käytöstä vai voisitko löytää ihmisen, joka tosiaan välittää sinusta ja arvostaa sinua ihmisenä.
"vai voisitko löytää ihmisen, joka tosiaan välittää sinusta ja arvostaa sinua ihmisenä."
Siinähän se tulikin. Kun mä ihan tosissani luulin, et hän olis ollut tällainen. Aiemmin ollut tapauksia, joista oon jo heti alussa huomannut ettei mun kanssa kiinnosta kuin seksi ja hauskanpito mutta nyt kuvittelin että tässä olisi jotain erilaista. Että olisin kerrankin ollut jollekin arvokas omana itsenäni.
Itse kunnioitan toisen toivetta ja olen hiljaa muutaman viikon. Ikävä on, mutta toisen kiireet, jotka vaikuttavat hänen tulevaisuuteenkin ovat etusijalla nyt. Ottaa itse sitten yhteyttä, jos haluaa
Kyllähän sitä toisen toiveita varmasti kunnioittaa, mutta seurustellessakin pitää muistaa ottaa huomioon toinen toisensa eikä vain häntä ja hänen toiveitaan. Pitää osata pitää myös puolensa ettei ole liian kiltti ja jousta joka asiassa aina sen toisen mielen mukaan eli alistuu suhteen kynnysmatoksi, jossa toinen käy välillä pyyhkimässä jalkojaan, kun hänellä sattuu sitä aikaa jäämään. Kyllä sen niin päin pitäisi olla, että se kumppani olisi aina siellä etusijalla ja yhteyttä pidetään kiireistä huolimatta ja sille yhteydenotolle tai tapaamiselle tosiaan pyrittäisiin puolin toisin järjestämään sitä yhteistä aikaa. Mutta ikävin hetki suhteessa on todeta, että tuleekin siellä tärkeysjärjestyksessä viimeisimpänä.