Minulla olisi tarvetta tulevalla asuinpaikalla sekä kaivaa salaojaa, että piilottaa lämmönkeruuputkea. Kun tuo lämpöputki pitää kaivaa aika syvälle, niin toimisiko sellainen systeemi, että laittaisi samaan kaivantoon sekä lämpöputken että salaojaputken – riittävän etäälle toisistaan tietysti. Ja mikä olisi tuo riittävän etäälle? Onko ajatus käytännössä mahdoton jos halutaan molempien systeemien myös toimivan? Ajattelin vain jos sattuisi syntymään synergiaa edes parinsadan juoksumetrin kaivamisen yhteydessä, muuten taidan kallistua porakaivon tekijän tilamisen kannalle.
Lämmönkeruuputkisto ja salaoja
Ahti
91903
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
toimia järkevästi. Vesi sitoo lämpöä ja kun maa muivatetaan ei siinä ole lämpoäkään niin paljon kuin märässä maassa.
...
Saattaa olla niin, että kaivannosta täytyy tehdä turhan leveä. Lämmönkeruuputken lämpötila saattaa mennä keväällä "pakkasen" puolelle ja näin ollen jäädyttää salaojia. Edellä kirjoittaja jo totesi märän maan lämmönkeräyksessa paremmaksi.Jos keruuputkie väli olisi 1,5-2m ei väliin ilmeisesti mahdu salaojaa. Jos sen sijaan voit vetää keruuputkistoa lähes suorana tulee kaivannosta turhan leveä. Kaksi rinnakkaista kaivantoa voinnee kaivaa samalla kaivinkoneella, kai siitäkin jotain säästöjä tulee. Salaoja kuivaa kuitenkin maata. En tiedä kuinka syvälle salaojat tehdään, Mutta voisiko salaojan asentaa lämmönkeruuputkien päälle. Keruuputkiston syvyys on noin 1,1-1,2 metriä. Kannattaa selvittä ko.asia.
Olen samaa mieltä näiden edellisten kanssa eli mitä märempi maa sitä parempi keruu tulos putkistolla.
Jäähän ne eivät mene koska neste kestää 15 astetta pakkasta. Puoli vuotta tyytyväistä lämmitystä lämpöässällä!!!
lämpöpumppuasioista on se että virtaava koski olisi kaikkein otollisin paikka keruuputkistolle. Koko ajan uutta energiaa sisältävää ainetta, eikä mene koskaan jäähän. Voisiko siis ajatella että lämmönkeruuputken yläpuolella oleva salaojaputki joka (mieluummin koko ajan) toisi uutta vettä vaikuttaisi peräti suotuisasti asiaan.
Maalaisjärjellä ainoa haitta (kun keruuneste ei kerran jäädy) saattaisi olla salaojan jäätyminen ja sekin käsittääkseni vain osaksi vuotta. No, ehkä lämmönkeruun tehokkuus saattaisi kärsiä - hieman? Salaojan pätkän jäätymisestä ei tulisi mitään ekokatastroofia.
Mietintä jatkuu, jollei kellään ole selvää omakohtaista kokemusta asiasta...
Ei lämmönkeruuputkistoa MISSÄÄN NIMESSÄ virtaavaan veteen. Siinä virtauksessa on tietysti energiaa, mutta ei lämpöenergiaa.
Lämmönkeruuputkistolle otollisin paikka on märkä savimaa tai mahdollisesti suo. Talvella olisi syytä olla lunta päällä reilusti. Tai sitten porakaivoon.
Jaat väärää tietoa taidat olla "OSATEHOLÄMPÖPUMPPUKLAANIN" jäsen.
Vesistö on varmasti paras lämmönlähde lämpöpumpulle ja laitoskiinteistöissä lähes ainoa mahdollinen järkevä lämmönlähde.
"Osatehoklaani" on TÄYSIN OIKEASSA (kirjoittanut "täystehoklaani"), virtaavasta vedestä saadaan turbiinienergiaa, muttei maalämpöenergiaa. Ensinnäkin riskit on aivan liian suuret (putket voi löytyä keväällä mereltä),toiseksi virtaavavesi voi olla reilusti pakkasella jäätymättä, hyötysuhde huono. Kylmässä vedessä keruuputken ympärille alkaa kertyä jäätä ja jonka noste on suurempi kuin upotuspainot.
JOS VIRTAAVA VESI ON TEILLE AINUT LÄMMÖNKERUU MAHDOLLISUUS, ONOHTAKAA MAALÄMPÖ, KOSKA TE ETTE TULE OLEMAAN TYYTYVÄISIÄ JA TE ETTE TULE MYÖSKÄÄN TOIMIMAAN JATKOSSA MAALÄMMÖN PUOLESTA PUHUJANA.
Toisaalta, vesistö on erinomainen lämmönkeruupaikka, tällöin on huomioitava myös sen erityisvaatimukset.
Virtaavassa vedessä höyrystin toimii lähes vakiolosuhteissa koska vesi hoitaa sulatuksen pysähdysaikoina. Varmaan toimii luotettavammin, kun
rakentaa kaksi höyrystinpiiriä, hyötysuhde pysyy hyvänä koko talven (vertaa maaputkisto: hyötysuhde laskee kevättä kohti).Laitoskohteissa järkevin varmasti suorahöyrystin(20%parempi hyötysuhde) silloinkin kaksi piiriä, kumpaankin pumpataan vettä vesistöstä,toinen käytössä ja toinen sulatuksessa.
Maalämmön imago varmasti sotkeentuu nåiden osatehopumppujen ongelmien takia, sillä laite mikä käynnistetään syksyllä ja pysäytetään keväällä toimii varmasti tietyn ajan,mutta voivat huoltokustannukset olla yllätys