Heippa!
Kyselisin teiltä neuvoa isyyden tunnustamiseen.
Ensinnäkin vähän taustoista. Emme ole asuneet tulevan lapsen isän kanssa samassa osoitteessa koskaan. Kovasti oli siihen tarkoitus, mutta kuin pommina kuukausi sitten minulle selvisi, että mies on elänyt kaksoiselämää, toisella paikkakunnalla ollessaan pettänyt järjestelmällisesti jne. Luonnollisestikkin ero on väistämätön. Vauva, joka syntyy syksyllä, on toivottu minulle ja valmistaudun tässä siihen, että tulen yksinään viemään vauva projektin eteenpäin. Miehen kanssa luonnollisestikin tulehtuneet välit mutta sen hän on todennut, että haluaa olla jollakin tavalla lapsen elämässä mukana. Jotenkin on kuitenkin sellainen kutina asiasta, että hän saattaa unohtaa vauvan olemassa olon hyvinkin pian, tai ei ainakaan kykene vastuuta kantaa etävanhemman roolissa oman reissutyönsä sekä "harrastusten" takia. Vaadinko isyyden tunnustamista? Hänelle itselle lienee aivan sama. Kuinka elatusmaksut jos hän ei ole papereissa isä? Miten edes tälläisissa tilanteissa isä voi olla vauvan elämässä mukana, vai luoko hän sidettään sitten kun vauva vähän kasvaa jne? Kuinka te toimisitte?
Kiusaa en halua tällä asialla tehdä kenellekkään, vaikka kuin loukattu olenkin.
Sitä ei voi kieltää, että todella kurja olo on ja tuntuu niin rikotulta ja särjetyltä että ei tosikaan. Mutta jaloilleen kai täsä tipahdetaan ja onhan minulle tulossa niinkin iloinen ja ihana asia kun vauva <3
Kyselisin teiltä neuvoa isyyden tunnustamiseen.
Ensinnäkin vähän taustoista. Emme ole asuneet tulevan lapsen isän kanssa samassa osoitteessa koskaan. Kovasti oli siihen tarkoitus, mutta kuin pommina kuukausi sitten minulle selvisi, että mies on elänyt kaksoiselämää, toisella paikkakunnalla ollessaan pettänyt järjestelmällisesti jne. Luonnollisestikkin ero on väistämätön. Vauva, joka syntyy syksyllä, on toivottu minulle ja valmistaudun tässä siihen, että tulen yksinään viemään vauva projektin eteenpäin. Miehen kanssa luonnollisestikin tulehtuneet välit mutta sen hän on todennut, että haluaa olla jollakin tavalla lapsen elämässä mukana. Jotenkin on kuitenkin sellainen kutina asiasta, että hän saattaa unohtaa vauvan olemassa olon hyvinkin pian, tai ei ainakaan kykene vastuuta kantaa etävanhemman roolissa oman reissutyönsä sekä "harrastusten" takia. Vaadinko isyyden tunnustamista? Hänelle itselle lienee aivan sama. Kuinka elatusmaksut jos hän ei ole papereissa isä? Miten edes tälläisissa tilanteissa isä voi olla vauvan elämässä mukana, vai luoko hän sidettään sitten kun vauva vähän kasvaa jne? Kuinka te toimisitte?
Kiusaa en halua tällä asialla tehdä kenellekkään, vaikka kuin loukattu olenkin.
Sitä ei voi kieltää, että todella kurja olo on ja tuntuu niin rikotulta ja särjetyltä että ei tosikaan. Mutta jaloilleen kai täsä tipahdetaan ja onhan minulle tulossa niinkin iloinen ja ihana asia kun vauva <3
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.