- Jos on koditon, säästyy koti-ikävältä
- Jos nauraa viimetteeksi, menettää etulyöntiasemansa
- Jos nauraa viimetteeksi, menettää etulyöntiasemansa
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kukapa niitä helluntaijeiloja muistelee
Jos on koditon säästyy siivoamisesta, mutta epäilen että ikävältä säästyisi... Se on mun mielestä niin, toinen kuolematon logiikka - kun menetät jotain, tilalle astuu ikävä.
Ihmisen ikävä toisen luo...
Eikö se mene niin, että kun menettää jotain, niin tilalle tulee jotain uutta? Oli kyseessä ihminen tai joku muu aihe. Ovia voi sulkea ja uusia avata. - Hmmm ... Tästäpä juolahtikin yksi oman elämän suljettu ovi ... Mistähän löytyisi aiheessa se, jonka voisi avata ...
Ikävä on muuten aikojen alussa ihmisen sisälle rakennettu ominaisuus. Siksi se on niin vahvasti läsnä - aina. Siksi kai jossain laulussakin sanotaan: " ... rakkaus on ruma sana, kaipaus soi kauneimpana ... ".
Kauas on pitkä matka ja painava on raskas kantaa.
Ehkä painavan kantotapa vaikuttaa asiaan. Ts. taakka ei ole raskas, jos kantotapa on valittu oikein. Pätee sekä fyysisiin että mielen puolen raskaisiin aiheisiin.
Kun hymyilet, niin elämä hymyilee.
Ei niin pientä pilaa, ettei puolet totta.
Kahdella jalalla on mukavampi juosta kuin yhdellä.
Pienistä pikavippipuroista syntyy suuri ongelmavirta.
Veli velkaa ottaessa, vieras mies maksaessa.
Meillä päin sanotaan: velka on veli otettaessa, veljen poika pois maksettaessa.