Heippa, olen nyt 17-vuotias transmies. Olen tiennyt olevani trans nyt pari vuotta, sitä ennen olin "genderfluid" kun en ollut perehtynyt transasioihin. In any case tulin perheelleni ja muutamalle tuttavalle ulos kaapista transmiehenä ja he ovat olleet asian kanssa erittäin auttavaisia perhettä lukuunottamatta. Isäni hyväksyy minut mutta ei anna minkäänlaista mielipidettä mistään. Pikkuveljet ja -siskot ovat asian kanssa OK ja ovatkin kyselleet uudesta nimestä :-) Äidilläni on hankaluuksia käsitellä asiaa, on sanonut moneen kertaan että ei halua ottaa kantaa nimeeni jmv koska asia on "valtava käsitellä" vetäen esiin uhrikortin. Nyt tuntuu että olisi aika kertoa asiasta julkisesti mutta äitini veti esiin kortin "no ei sulla oo diagnoosia niin ei oo todistetta ootko oikeesti trans." Hän oli juuri samana päivänä sanonut mulle jo viidettä kertaa että oon muuttunut ihmisenä sen jälkeen kun tulin perheelle ulos kaapista paljon rauhallisemmaksi, mukavammaksi, vähemmän masentuneeksi ja - ahdistuneeksi. En voi kuvailla fiilistä kun se kutsui mua pojakseen kun olin tullut ulos kaapista, en voinut lopettaa hymyilemistä kahteen päivään. Siihen se sitten jäi. En tiedä mitä teen, diagnoosin saamiseen menee nyt ainakin se vuosi, en pysty kestämään vuotta niin että mua kutsutaan tytöksi ja tyttönimellä. Olen jo harkinnut että vaihdan vaan etunimen poikanimeksi sosiaalisessa mediassa ja vastaan vaikka ihmisille sit yksärissä et oon transmies jos tulevat ihmettelemään. En haluaisi riidellä äitini kanssa mutta en vaan pysty menemään kokonaista vuotta näin. En millään, en hyvällä tahdollakaan. OIisko nimen vaihtaminen liian paha? :/
Vanhempi kieltää kertomasta muille että olen ftm
kriisiäpukkaa
5274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sama tilanne, sisaruksilta ja isältä täysi tuki, mutta äiti on hyvin nihkeä asian kanssa. Itse olen pyytänyt esim koulussa, harrastuksissa ja muissa ympäristöissä et kutsuvat minua valitsemallani pojan nimellä ja olen tavallaan jättänyt äitini vain kokonaan ulkopuolelle sit siitä asiasta. Omapa on häpeänsä kun kutsuu väärällä nimellä samalla kun muut käyttävät uutta.
Älä anna äidin lannistaa, et sinä tarvitse mitään "lääkärin todistusta" siihen, että sinulla on oikeus pyytää ihmisiä kutsumaan sinua miksi haluat.
Tuollainen vanhempien epävarma ja epäilevä kanta transsukupuolisuuteen on hyvinkin yleistä. Yleensä tilanne rauhoittuu ajan kanssa kun vanhemmat huomaavat että tilanne ei olekaan niin paha kuin ovat luulleet. Kun vielä lapsen elämänolosuhteet paranee, uskoisin että tilanne on pian ohi.
Kyllähän jotain epävirallista "työnimeä" voi käyttää, mutta miehen nimeä et saa ennen kuin diagnoosin jälkeen. Jos nyt vaihtaa virallisen nimen sukupuolineutraaliksi, myöhempi vaihtaminen miesnimeksi on hankalampaa ja kalliimpaa.
Tuki turpas pentu ja häivy palstalta jonne et kuulu. Terveisin toinen transmies.
Mode herätys!!!! Herjaavat viestit pois
Tehkää joukolla jokaisesta viestistä ilmianto. Muuten nuo poistopyynnöt ei tehoa.
Riittävän paljon ilmiantoja niin ylläpito voi asettaa kirjoittajalle bannin.