Harakka huttua keittää, hännällänsä hämmentää, nokallansa maistaa. Antaa tälle pojalle, antaa tälle pojalle, antaa tuolle pojalle, antaa tuolle pojalle, pienelle pojalle. Antaa mykälle pojalle, antaa kuurolle pojalle. Lopuille pojille kirjoittaa. Viivakoodipojalle kirjoittaa, että ne ovat niitä mitä ovat, eivät menneitä eivätkä tulevia. Harvahammaspojalle kirjoittaa, että on se mökki, jossa on viileää ja ihanaa, missä voi nukkua niissä pehmeissä harakanhöynenissä, eikä tarvitse miettiä vaan voi lähettää sen kiusaajan ja miettijän niissä kullankeltaisissa ja kultaisissa höyhenissään nukkumaan sinne rantamökkiin. Päättömälle pojalle kirjoittaa, että niin ne vain lähtevät poikaset pesästä, yksi kerrallaan, eivätkä enää asu siellä, mutta pesästä ne kuitenkin nekin ovat maailmalle lähteneet.
Harakan pesintä: Harakka rakentaa pyöreän yksi- tai kaksiaukkoisen, savella ja ruohoilla vuoratun pallomaisen risupesänsä kuuseen, mäntyyn pajuun tai joskus rakennukseen. Suosii tiheitä pesäpuita. Munii huhti-toukokuussa 6-8 vaaleanvihreää, ruskeapilkkuista munaa, joita naaras hautoo 17-18 vuorokautta. Molemmat emot ruokkivat poikasia 22-17 vuorokauden mittaisena pesäpoikasaikana.
Ulle dulle dof, kinke laade koff, ulle dulle kinke laade ulle dulle doff. Kuka hoitelikaan lapsena pajunkissaa laatikossa ettei se vain joutuisi uuniin poltettavaksi? Kuka miettiikään, ovatko rakkaus ja hulluus sittenkään toisensa kääntöpuolia, jolloin toisella voisi ehkä sulkea toisen pois? Kuka heräämisen hetkellä miettii, olisiko Jeesus oikeasti voinut taivaasenastumisen päivänä lentää harakanpesällä taivaaseen? Kabbalan Voima, osa seitsemän, elämän pelin voittaminen: "Valinta on meidän. Se on aina ollut."
Harakan pesintä: Harakka rakentaa pyöreän yksi- tai kaksiaukkoisen, savella ja ruohoilla vuoratun pallomaisen risupesänsä kuuseen, mäntyyn pajuun tai joskus rakennukseen. Suosii tiheitä pesäpuita. Munii huhti-toukokuussa 6-8 vaaleanvihreää, ruskeapilkkuista munaa, joita naaras hautoo 17-18 vuorokautta. Molemmat emot ruokkivat poikasia 22-17 vuorokauden mittaisena pesäpoikasaikana.
Ulle dulle dof, kinke laade koff, ulle dulle kinke laade ulle dulle doff. Kuka hoitelikaan lapsena pajunkissaa laatikossa ettei se vain joutuisi uuniin poltettavaksi? Kuka miettiikään, ovatko rakkaus ja hulluus sittenkään toisensa kääntöpuolia, jolloin toisella voisi ehkä sulkea toisen pois? Kuka heräämisen hetkellä miettii, olisiko Jeesus oikeasti voinut taivaasenastumisen päivänä lentää harakanpesällä taivaaseen? Kabbalan Voima, osa seitsemän, elämän pelin voittaminen: "Valinta on meidän. Se on aina ollut."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.