British Medical Journalin (BMJ) Clinical Evidence verkkojulkaisussa lehden asettama tutkijaryhmä arvioi kaikkiaan 2500 erilaista lääketieteellistä hoitoa ja niistä olemassaolevaa tutkimusnäyttöä. RCT-tason (satunnaistettu kaksoissokkotutkimus) vankka näyttö katsottiin selkeäksi osoitukseksi siitä, että hoidolla on muutakin kuin lumevaikutus.
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
BMJ:n tutkijaryhmän mukaan vain 13%:lla hoidoista on vankka tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta, 23 % :lla hoidoista on todennäköisesti hyödyllisiä vaikutuksia, 8 %:lla hoidoista haitan ja hyödyn suhde on epävarma, 6 % hoidoista ei ole todennäköisesti hyödyllisiä, 4 % hoidoista on todennäköisesti tehottomia ja jopa haitallisia, mutta suurimman ryhmän 46 % muodostivat hoidot, joiden tehokkuudesta ei ole mitään varmaa tietoa.
Tutkijaryhmän myöntää, että hoitojen jaotteleminen eri kategorioihin on erittäin vaikeaa vaikka käytettävissä on eri alojen asiantuntijoita, vertaisarvioitsijoita ja huippututkijoita. Hoitojen ryhmittely eri kategorioihin sisältää aina jossain määrin subjektiivista arviointia ja kiistanalaisia tulkintoja. Joka tapauksessa oheinen jaottelu kertoo tiedeyhteisölle sen, että paljon on vielä tutkittavaa ja useimmat päätökset hoidoista tehdään lääkärin henkilökohtaisten tietojen, taitojen ja asenteiden perusteella, myös potilaan ja lääkärin onnistunut vuorovaikutus on tärkeää.
Kirjallisuusviitteet
http://clinicalevidence.bmj.com/ceweb/about/knowledge.jsp"
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sitä oikeaa, tehokasta hoitoa sai tämäkin potilas vuosikymmeniä!
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010051011636623_ul.shtml
Voihan Pyhä Neitsyt Maaria!!!
Mitä siellä lääketieteellisessä oikein opetetaan???
Ei ilmeisesti mitään, koska 30 vuotta ei riittänyt diagnoosin tekoon!!!
Veli, jolla ei ollut mitään lääketieteellistä koulutusta, löysi heti netistä diagnoosin , kun alkoi hakea!!!
Eikö lääketieteellisessä opeteta edes nettidiagnoosin tekoa???
Mitä tästä opimme???
Kannattaa heti itse hakea diagnoosinsa netistä!!!
> Mitä siellä lääketieteellisessä oikein opetetaan???....
Sitä on moni joutunut kysymään ja miettimään.
Vuosien kalliden opetusten jälkeenkin kun ns. asiantuntijan lausunnot on tasoa, että paljon on kipuja joita ei saada selville. Nämä on niin vaikeita asioita, ym. ym. samaa tasoa, kun potilas valittaa jo sietämättömiksi kehittyneitä kipujaan!
Olisikohan se kollegiaalisuuden opettaminen kuitenkin tärkein opetuksen aihe siellä?
parempaa kuin joku vatkattu vesi!
Uskot , että nettidiagnoosin teko veljen avulla on parempi vaihtoehto , kuin sinun vatkattu vetesi!
Vaikka joutuisi odottamaan 30 vuotta?
Miten niin "vatkattu vetesi?" Missä olen mainostanut nettidiagnooseja, lisäksi?
Lääkkeiden vaikutus tulee jollakin todennäköisyydellä. Eivät ne ole automaatteja. Lääkäri tekee parhaansa diagnosoidakseen sairauden oikein ja valitakseen (suositellakseen, ei ketään pakoteta) siihen hoidon.
Tiijättekö vatkospapat, mitä tarkoittaa "todennäköisyys"?
Jos lottoatte viikoittain, niin miksette laita samantien niitä oikeita numeroita, jos kerran "tiedätte" ne?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyys
Mutta lääkintä ei ole täysin arpapeliä eikä edes lähes: 13% on varsin hyvä tulos. Papparainen: Laittaisitko siteen silmille ja tulpat korviin ja kävelisit Jormakkavaaran tasoristeyksen yli, jos junan alle jäämisen todennäköisyys olisi 13%? Tai jos lentokoneen vikaantumisen todennäköisyys ilmassa olisi 13%, lähtisitkö kyytiin? Onneksi kumpikaan ei ole täysin satunnaisilmiö eikä todennäköisyydet ole tuota luokkaa. Silti junan alle jää todennäköisemmin kuin voittaa lotossa.
"Tiijättekö vatkospapat, mitä tarkoittaa "todennäköisyys"?"
Kyllä tiijetään!
Olet "todennäköisesti" vajaaälyinen.
Opettele käyttämään lainausmerkkejä oikein.
Opettele käyttämään nettiä oikein!
Miten meiän terveynhuolto voip olla noi retuprääl!
Tarvitaanko kansalaisten suurempaa aktivismia, että heidän terveytensä ja hoitonsa tulisi paremmin esille ja huomioiduksi?
http://turpaduunari.fi/kansalaisaktivismia/