Koira ei itse tiedä onko sillä paperit vai ei ja mitä se on maksanut. No voihan tietysti olla että minun seropini on niin tyhmä eikä ymmärrä, mutta jonkun hieno rotukoira sen käsittää, mutta ainakin minun koirani on ihan pihalla tästä eikä ymmärrä olevansa mitenkään vähempi arvoinen kuin kallis rotu yksilö. Itse pidän seropeista enemmän, mutta ei rotukoirassakaan mitään vikaa ole, se vika löytyy hihnan siitä päästä mikä kävelee kahdella jalalla.
Valitettavan usein rotukoira on seropia huonommassa asemassa koska sen oletetaan olevan tietynlainen. Ellei se sitten olekaan niin se menee kiertoon, kaikki kun eivät voi olla rotunsa parhaita. Olen nähnyt lukuisia ilmoituksia joissa kasvattaja myy siitokseen ja kehiin liian vanhaa koiraa kotikoiraksi. Miltä se mahtaa siitä tuntua?
Seropit eivät ole koskaan liian vanhoja perheenjäseniksi... Toki on rotukoiran omistajia jotka huolehtii lemmikeistään loppuun asti, mutta valitettavan usein nämä "kasvattajat" vain pyrkivät hyötymään koiristaan ja jotkuthan saavat siitä kasvatustyöstä leipänsä... Toki seropin omistajiakin on myös siellä toisessa laidassa, eli seropi lopetetaan tai hylätään kun aikuisena ei ehkä olekaan niin kaunis vaan persoonallinen ja tätä ei aina osata arvostaa... Tässä nyt ei ole tarkoitus parjata ketään, oli tällä millainen koira tahansa, koiriahan nuo lienevät kaikki! Ja arvoltaan saman veroisia oli niillä paperit tai ei. Me ihmiset niitä V päitä olemme kun erittelemme, kertaakaan ei nimittäin ole ainakaan minun koirani kysynyt lenkillä toiselta että mitä rotua olet ja onko sinulla paperit, miksi me teemme niin?
Molemmissa, rotukoirissa ja seropeissa, on puolensa. Rotukoiran ottaessaan voi tuurilla löytää hyvänkin kasvattajan joka tosiaan tukee ja on läsnä kasvattinsa elämässä ja ensimmäiseksi koiraksi rotukoira ehkä juuri siksi parempikin vaihtoehto. Seropin kanssa on omillaan mutta sen verran noita palstoja, eläinlääkäreitä ja terapeutteja on että neuvoja saa aina. Luonteessa tosin voi yllätyksiä. Silti sekarotuinen on varmasti hyvä koira ellei etsi jotain tiettyä piirrettä. Jokainen ottaa koiran itselleen, toivottavasti ja käy läpi sen että mitä koiralta toivoo... Onnea koirienne kanssa kumpaan vaihtoehtoon olettekin päätyneet!!!!
Valitettavan usein rotukoira on seropia huonommassa asemassa koska sen oletetaan olevan tietynlainen. Ellei se sitten olekaan niin se menee kiertoon, kaikki kun eivät voi olla rotunsa parhaita. Olen nähnyt lukuisia ilmoituksia joissa kasvattaja myy siitokseen ja kehiin liian vanhaa koiraa kotikoiraksi. Miltä se mahtaa siitä tuntua?
Seropit eivät ole koskaan liian vanhoja perheenjäseniksi... Toki on rotukoiran omistajia jotka huolehtii lemmikeistään loppuun asti, mutta valitettavan usein nämä "kasvattajat" vain pyrkivät hyötymään koiristaan ja jotkuthan saavat siitä kasvatustyöstä leipänsä... Toki seropin omistajiakin on myös siellä toisessa laidassa, eli seropi lopetetaan tai hylätään kun aikuisena ei ehkä olekaan niin kaunis vaan persoonallinen ja tätä ei aina osata arvostaa... Tässä nyt ei ole tarkoitus parjata ketään, oli tällä millainen koira tahansa, koiriahan nuo lienevät kaikki! Ja arvoltaan saman veroisia oli niillä paperit tai ei. Me ihmiset niitä V päitä olemme kun erittelemme, kertaakaan ei nimittäin ole ainakaan minun koirani kysynyt lenkillä toiselta että mitä rotua olet ja onko sinulla paperit, miksi me teemme niin?
Molemmissa, rotukoirissa ja seropeissa, on puolensa. Rotukoiran ottaessaan voi tuurilla löytää hyvänkin kasvattajan joka tosiaan tukee ja on läsnä kasvattinsa elämässä ja ensimmäiseksi koiraksi rotukoira ehkä juuri siksi parempikin vaihtoehto. Seropin kanssa on omillaan mutta sen verran noita palstoja, eläinlääkäreitä ja terapeutteja on että neuvoja saa aina. Luonteessa tosin voi yllätyksiä. Silti sekarotuinen on varmasti hyvä koira ellei etsi jotain tiettyä piirrettä. Jokainen ottaa koiran itselleen, toivottavasti ja käy läpi sen että mitä koiralta toivoo... Onnea koirienne kanssa kumpaan vaihtoehtoon olettekin päätyneet!!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuskimpa ne rotukoiratkaan katsoo, minkä rotuinen koira on hihnanpäässä.
Se miksi itselläni on puhdasrotuinen, johtuu muutamasta seikasta...
A) Tiedän paremmin millainen koirasta tulee isona.
B) harrastan palveluskoiralajeja ja haluan kisata. Seropilla ei voi ko. kokeissa kilpailla.
En todellakaan vihaa tai inhoa seropeja. Voisin ottaa joskus itsekin seropin. Tosin tarkistaisin taustat todella tarkasti. En hyväksy joka juoksusta pennuttamista, enkä sitä että tutkimatonta koiraa pennutellaan. Useinhan seropit ovat puhtaiden jälkeläisiä ja miksi sitten on päädytty pennuttamaan paperiton tai risteytys pentu? Täälläpäin tiedän yleisen syyn olevan se, ettei emon pentuja voisi rekisteröidä puutteellisen terveyden takia.
Mutta, eipä se koiran olemassa olo ole koiran vika. Tykkään ihan yhtä paljon kivoista koirista, olipa se puhdas tai seropi.
Muuten ok, mutta ei tuollainen rotukoiranomistajien ja -kasvattajien haukkuminen aiheuta muuta kuin närää. Rotukoira ostetaan perheenjäseneksi varmasti ihan yhtä usein kuin seropi, ne muutamat idiootit sitten hylkäävät koiransa eri syistä. Harrastukseen hankittu rotukoira: jos tule 'kelvoton, ja kotikoiraksi hankittu rotukoira/seropi: tuli liian iso/"vihainen"/eiooaikaa/se on raskaana/se karkaa/pitkä karva/lyhyt karva, whatever.
Kasvattajat nyt eivät useimmissa roduissa ole lähelläkään esittelemääsi tyyppiä, vaan koirat ovat perheenjäseniä. Esim. oman koirani kasvattajalla kotona 13 v narttu, 5 v narttu(tuskin jalostukseen), 4 v narttu(ehkä joskus) ja 2 v kotiinjäänyt myymätön pentu, ei jalostukseen. Vai eikös hänen pitänyt myydä ahneena kasvattajana nämä hyödyttömät koira pois ja hankkia pentukonetta kenneliin?
Yleensä, mitä enemmän koiria, sen epäilyttävämpää. Vaikka vähemmänhän niitä Suomessa on, mutta just ulkomailla on ihan arvostettuja ja todella kuuluisia kasvattajia joilla kotona 25 koiraa. Paljonko liikenee aikaa kullekin? Itse en sellaiselta kasvattajalta ostaisi.
Olet oikeassa kasvattajien suhteen. Itse olen joskus nuorempana ollut kehissä ja niitten laidoilla. Mielipidettäni leimaa ehkä virheellisesti se että tunsin silloin "kasvattajan" jolla oli 4 eri rotua ja koiria mainitsematon määrä.. Kuitenkin niin paljon että tuskin ehti edes nähdä kaikki yhden päivän aikana. En halunnut tosiaan haukkua ketään. koira on koira rotujen lukumäärään katsomatta, se oli tekstin idea :)...
Itse haaveilen vielä joskus ostavani rottweilerin koska pidän rodun ominaisuuksista. Ja harrastus koiraksi nimenomaan. Ellei olisi meitä erilaisista koirista pitäviä ihmisiä niin miten paljon köyhempi olisi koira kanta...
Karkeasti sanottu mutta eihän kaikki halua ostaa esim. volvoa... toiset haluaa opelin. Hyvä että meitä on niin voimme lenkillä tutustua erilaisiin ihmisiin ja ennenkaikkea erilaisiin koiriin!!! Mukavaa vuoden alkua kaikille! (karvoihin katsomatta :) )