Miten näet menneisyyden ikävöivän itsesi...

Kyllähän sitä ikävöi jos on menettänyt jotain erityistä, ja ikävöintivaihe on osaltaan tärkeä osa menetysprosessia. Uskon että olo olisi ontto ja irrallinen jos ikävöinti olisi jäänyt kokonaan välistä tai sitten roikkuisin jossain kuvitelmissa että yhä olen suhteessa :D Sinä päivänä kun huomasin että en enää halua henkilöä elämääni, niin tuntui kun olisin syntynyt uudelleen.

Mutta toinen menetys onkin sitten paljon pahempi :( Siitä on kohta jo 2 vuotta mutta yhä tuntuu pahalta. Ei ole kyse ihmisestä.

Näen sen ikävöineen itseni hyvin ymmärtäväisesti ja myötätuntoisesti, samalla toivoen, etten koskaan enää joudu kokemaan samaa. "Positiivisen" ikävän vaiheessa pursusin iloa ja energiaa, mutta kun tunteet kasvoivat ja ikävä muuttui raastavaksi, se tuntui melkein fyysisenä se ikävä. Ajatukset olivat koko ajan hänessä. Taukoa hänen ajattelustaan sain melkein pelkästään töissä, koska siellä oli pakko olla ajatus mukana siinä mitä tekee.

Jos tuota vaihetta ei olisi ollut, oletan, ettei olisi ollut myöskään niitä asioita, jotka johtivat siihen. Kaikkinensa olen oppinut tuntemaan itseni paremmin ja kliseisesti mutta totuudenmukaisesti, kasvanut ihmisenä. Ymmärrykseni muita kohtaan on myös kasvanut.

Palstalla käyn välillä vanhasta tavasta, ja koen, että minulla on joskus jopa jotain annettavaa täällä omien kokemusteni kautta.

Se hyvä puoli tässä ihastumisessa ja ikävöimisessä oli, että ylitin itseni. Tulin paljon rohkeammaksi. Opin, että jos jotain todella haluaa, sen eteen kyllä uskaltaa tehdä jotain. Kerroin tunteistani. Sain itsevarmuutta paljon tästä kokemuksesta, vaikka sain pakit ja olen nainen. Olen varma, että jos joskus tunnen samoin jotain ihmistä kohtaan, uskallan toimia heti ja tehdä aloitteen.
Tällä hetkellä on ihan hyvä olla. Nautin elämästä ja odotan innolla tulevaa. En etsimällä etsi ketään elämääni. Viihdyn hyvin yksinkin. Mutta jos jonkun tärkeän kohtaan, olen valmis toimimaan. Eihän sitä tiedä, jos kesä tuo jo jonkun kiinnostavan ihmisen elämään.
Miksi täällä kirjoitan? Aika harvoin täällä käyn nykyään. Yleensä silloin kun on tosi tylsää. Voisi lopettaa tämän kokonaan.

Ei meneisyyttä pidä pohtia. Ainakaan paljon.