Voiko kosteus nousta maasta lattialaattaan, kun lattian alapohjarakenne on seuraava:
-Sora
-Muovi
-Styroksi
-Lattialaatta
-Sora
-Muovi
-Styroksi
-Lattialaatta
Lattialaatan kosteus
huolettaa
11479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mites salaojat?,laatan korkeus maanpinnasta?,kapillaarikatko?
Miten vanha talo
-Salaojat on kunnossa
-Laatan korkeus maanpinnasta 20-25cm
-Ei valesokkeli
-Ei kapiilaari katkosta
-Styroksin paksuus 10cm
Voiko maakosteuskosteus tulla laattaan ja sitäkautta lattiapintaan/sisäilmaan?
En näe ongelmaa, talon pitäisi sijaita montussa, että laatan alapuoli olisi niin kostea, että se kapilaarisesti imeytyisi sisälle. Ei ihan kaikkee tartte pelätä, ja kauhistella!
Kiitos tiedosta --sitten vielä tällainen kysymys, voiko asuintiloissa laittaa kosteussulun lattialaatan päälle? - Mikä hyöty mikä haitta siitä olisi?
Jos lattiasta nousee kosteutta kuten epäilet ja vedät muovin betonilaatan päälle, on se varma keino saada muodostumaan hometta. Vaikka kosteutta tulisikin lattilaatasta, mutta se pääsee kuivumaan sisäilmaan, ei silloin hometta muodostu!
Muovikalvo on se vaarallisin rakenne, sen päälle lätäköityy kosteutta helposti. Sieltä sitten mukavasti imeytyy kapillaarisesti rakenteisiin.
Anturat ilmeisesti myös ilman kapillaarikatkoa, taitavat sokkelit kesiä ulospäin ?
100 mm eristettä, olet maalämmittäjä ja sillä mahdollisesti omat ongelmansa.
Sokkelit ei kesi.
" 100 mm eristettä" Se nyt on sillä lailla, että on olemassa rakennusmääräykset.
On jopa sellaisiakin, samaan aikaan rakennettuja omakotitaloja, että alapohjan reunoilla styroksia on 10 mm ja muualla 5 mm, -tuolla on muuten, sika kylmä lattia.
Mitä ongelmia voi tulla kun alapohjassa on esim. tuo vähäinen 10 mm styroksia?
Olen kuullut, että Ruotsissa asuintiloissa lattialaatan päälle laitetaan kosteussulkuja, en tiedä pitääkö paikkaansa.
Hommaa jostain kosteusmittari ja laserlämpömittari ja määritä mittauspisteet. Jos laatta on asiallisesti eristetty, ongelmaa ei pitäisi olla mutta jos kosteusarvot ovat jossain kohtaa korkeammat, siellä voi olla jotain ongelmaa. Samaten jos pakkasilla nurkat vuotavat (selviää lämpömittarilla), silloin pinnoille voi kondensoitua kosteutta ja jossain tapauksissa hometta. Pelkkään pintakosteusmittariin ei kannata 100% luottaa vaan jos epäilyjä kosteusongelmista omien mittausten perusteella syntyy, kannattaa paikalle kutsua ammattilainen mittareineen.
Oikea ajatustapa rakennetta suunnitellessa on aina tiivis sisältä ulospäin harveneva, muovikalvosi on turha ja höyrynsulkuna ulkopinnassa.
Ongelman huonot kuivumisominaisuudet, jos jostain syystä kastuu. Eps eristeen kummallekkaan puolelle ei enää suositella muovikalvoja, jotka saattavat aiheuttaa eristeen vettymistä.
Jos ei kerran ole mitään vikaa ja toiminut kymmeniä vuosia, niin anna olla ja jatka elämää, maksat vain hieman suurempia energialaskuja.
Kosteus voi nousta laatan pintaan asti, jos esim. pohjavesi on liian korkealla. Eristeen ja muovin alla voi olla hienojakoista maaainesta joka nostaa kosteutta piontaan.
Salaojilla täytyy pohjavesi saada anturan alapuolelle, ja tasarakeisella karkealla soralla eristeen alla, estetään kosteuden nousu eristeeseen.
Nämä voidaan tehdä oikein kun rakennetaan uutta taloa. Salaojia voidaan kaivella myöhemminkin vielä.
Voihan vihtori tätä sisäsilmasirkusta. Ei mitään järkee. Veikkaan, että homma kusee ja veronmaksajat maksaa vielä kaiken. Ei helevetti tätä paskaa.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1459916239110?jako=83511c0eed66956ec7c0e36598b8cc86