hyviä neuvoja

Jos hommat ovat kotona ihan sekaisin,mikään ei enää suju, niin ensinnäkin juttelisin puolisoni kanssa siitä, mikä mättää. Vaikka riitelisinkin, jos se puhdistais ilmaa. 21vuotta on pitkä aika, jota ei kannata heittää hukkaan. Uuden suhteen etsiminen ja löytäminen vaan tekee lisähommia teille kumpaisellekin, miksi sotkea siihen kolmas, joka on viaton teidän tilanteeseenne? Nyt täytyy kyll tapahtua jotain, että saatte suhteenne pysymään koossa.En kyllä usko että kukaan ulkopuolinen siihen apua tois. Vastaus löytyy teistä kahdesta, jutelkaa toisillenne.

Neuvoja voi antaa, mutta mikä sitten on ratkaisu, onkin eri asia. Lähtisin rajaamaan ongelmaa poissulkemalla fysiologiset syyt ja sen jälkeen psykologiset syyt. Fysiologisista syistä aloittaisin miehen kohdalla terveydentilan tarkastamisella.

Sopiva setti voisi olla:
a) Laboratoriotestit HB1AC, TSH, T4V, T3V, PVK, Lipidisetti, Testosteroni, vapaa testosteroni, LH (lutenisoiva hormoni), SHBG (seksuaalihormoneita kuljettava proteiini), PSA ja eturauhasen palpointi. Usein haluttomuuden syy on madaltunut testosteroni. Myös hypotyreoosi voi aiheuttaa monia häiriöitä. Mikäli näistä ei löydy, mutta tunnistetaan stressi, niin glukokortikoideista kortisoli olisi viisasta mitata.
b) Psyykkiset tekijät: istukaa alas, keskustelkaa ongelmistanne ja pyrkikää löytämään ongelmakohdat. Hyviä keinoja on käyttää jotain perinteistä menetelmää, kuten ranskalaisin viivoin hyvät ja huonot asiat, niistä valitsee joitain kohteita, joita yrittää muuttaa. Tärkeää on tiedostaa ongelma ja antaa aikaa ongelman korjaamiselle.

Suhteiden hakeminen on meidän oloissa normaalia, sillä olemmehan promiskuiteetissa ykkösmaa. En kuitenkaan näe sitä oikeana ratkaisuna, sillä tuolloin menettää kaiken sen historiallisen pääoman, jota pitkässä suhteessa on saavutettu. Voihan uusi suhde olla energisoiva ja jännä, etenkin, jos rakastuu, mutta yleensä se alkuhekuma hyytyy noin kahden vuoden sisällä ja mitä todennäköisimmin ne samat ongelmat tulevat uudelleen ajankohtaiseksi.

Onko sitten järkevää tähdätä pitkään tai useisiin lyhyisiin suhteisiin on enempi arvokysymys. Meistä jää jäljelle vain muistot ja toiset voivat pitää pitkiin suhteisiin sitoutunutta parempana ihmisenä, kuin ihmistä, joka on ollut kyvytön tai haluton sitoutumaan.

Itseään on myös hyvä hieman tunnistella, sillä jos olet järki-ihminen, tulee sinun löytää jokin järjellinen syy tunteiden mielettömyydelle. Tai sitten sinun pitää hyväksyä, että tunteidenkin mukaan voi elää, mutta tuolloin voi aiheuttaa hyvin paljon pahaa muille.

Se, mikä jonkun mielestä on oikein tässä hetkessä, voi olla täysin väärin tulevaisuudessa - ja toisin päin. Eli käsittele asiat, tee valinta ja elä sen mukaan. Menneitä et voi ilman aikakonetta muuttaa.

Valitsitpa miten hyvänsä, toivotan kaikkea hyvää.

Bio antoi mielestäni erinomaisia vinkkejä, joita kannattaa noudattaa. Lisäisin vielä, että parisuhdetta pitää hoitaa.
Useilla pariskunnilla puhutaan lasten kautta ja heidän lennettyä pesästä onkin vain tyhjää jäljellä.
Kysy mitä sinulle kuuluu ja kuuntele keskeyttämättä ja vähättelemättä, mitä hänellä on kerrottavaa!

Ellei sitten vaimollasi ole jo uusi ja jännittävä mies kierroksessa? Pettäjät ovat usein kiukkuisia, ärtyneitä ja haluttomia, koska se syyllisyys painaa ja omaatuntoa kolkuttaa ja kovaa. Tämä ei siis ole kettuilua.

Ja mistäkö sitten päättelin tuon? Oman kokemukseni kautta, minä, nainen pettäjänä ja hyvinkin paljon ärsyynnyin kaikesta keskustelun yrityksestäkin silloisen miesystäväni kanssa (vuosia vuosia sitten). Eroonhan se suhde päätyi, onneksi. Hän ei ollut elämäni rakkaus, vain välipysäkki matkalla kohti jotain muuta.

Tai sitten te olette vain käyttäneet toisenne loppuun, niinkin voi käydä, niin hassua kuin se onkin. Keskustelua toki kannattaa yrittää, haluttomuus siihen kielii kyllä jostakin, luovuttamisesta nyt ainakin.

Yrittää kannattaa aina, jos on valmis panostamaan vanhaan, tuttuun ja turvalliseen. Jos ei, ei mahdollista eroakaan kannata pitkittää, se ei ole oikein kummallekaan teistä. :)