Nyt täytyy kysyä kun ootte puolet minua vanhempia mitä vielä elämässä tapahtuu?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 96
Vanhimmat
Kuka sen etukäteen voisi sanoa.
Elämän kokemukset. Mikä polku vie minnekin ja miten mennyt?
Hyvin on mennyt ja väliin huonommin vaan ei se tulevaisuudesta mitään kerro.
Aivan satumaiset seikkailut ja utulinnat orottaa ihan nurkan takana kun vaan kattelee kanssakulkijoitaan.
Haluan olla pää pilvissä, asua pilvilinassa ja ystävien kanssa tehdä pilvienkeleitä, tukea suossa räpeviä heittämällä heille turvaköyden.
Todennäköisesti opit ymmärtämään et.mitä vielä tapahtuu ti voi tapahtua. Kokemus kasvattaa ymmärrystä laps rukka.
Olisi varmaan viisainta kysellä omilta vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan ja yleensäkin sellaisilta, jotka tuntevat sinut.
"Kurkkaus menneisyyteen."
Ei ole isovanhempia ja äitini kokee etten pärjää missään eihän se ole elättänyt ja isä soittelee kuulumisia, huoli iskee mutta kysyn minkälainen olen ollut pienenä mutta eihän se muista ja lisäksi työ narkomaani lapsuuteni ollut.
Eli kysyn teiltä kokemuksia ja elämäntarinoita se on jotain vai pelkäättekö minua?
Aiheuttaako ihmisten epäluottamus pelkoa loppu elämän? Pääseekö luottamukseen jotain kautta miten olette selvinnyt vai ette selvinnyt tilanteista?
Itseasiassa toivon vastauksia joita ei ole vielä ja on olemassa josta en tiedä X)
Aika laajat on laulujen aiheet :D. Johtunee kokemattomuudesta .
Edelleen, ja nyt painokkaammin, neuvon kääntymään lähellä olevien sekä sinut ja historiasi tuntuvien puoleen.
Ellei sinulla jo ole, niin etsi vertaisryhmä ja 'oma' yhteisö. Monilla on myös hyvin valvottu ja siksi turvallinen nettifoorumi. Tässä kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä vertaistuki voi myös tukea haitallista ja ongelmia aiheuttavaa käyttäytymistä.
Kirjojen maailmasta voit ammentaa kokemuksia, elämäntarinoita, luottamusta ihmisiin ja tulevaisuuteen, kauneutta, voimaa jne. loputtomiin.
Kenen elämässä? Sinun vai minun?
Ajattelin kuunnella kokeneita, yrittää vältellä elämän rasitteita ja elää onnellisena ja oppia uutta kokemuksesta. Haluan ehkäistä tulevaa, joka voisi olla onnelinen ja olla ylpeä itsestäni ja lapsistani.
Ehkä suuret haaveet
Jokaisen elämällä on yksilölliset onnenhippunsa ja rasitteensa. Sen tulet nuor ihminen huomaamaan jos saat elää sillä elämä itsessäänkään ei ole itsestään selvyys.
Elämä toistaa itseään ihmisiä monia jotka lankee vääriin ansoihin. Ihmisillä on vertaistukijoita miten ihmeessä minä löytäisin omani?
Ainiin. Ja kysyppäs tuolta 80
"goldrose"
Osta haukkuva koira.
H.
Siinäpä sitä onkin tikanpoika opissa tuulessa. Elämälle kun ei ole käsikirjoitusta. Toisten virheistä voi koittaa ottaa opiki mutta sekään ei estä tekemästä virheitä tai toisaalta matkimalla et välttämättä pääse onnesi huipullekkaan.
En välitä eläimistä kun muutenkin on rasitteeksi.
Matkimalla eipä tässä ketään matkita. Vaan yritetään estää elämän virheitä.
Ei ole virheetöntä elämää olemassakaan. Virheistä voi koittaa ottaa opiksi.
Kuten huomaat, pääset juupas-eipäs tasolle olipa ihminen sitten 60 tai jotain muuta.
Mitä tuota nyt muilta kyselemään varsinkaan kuuntelemaan, elä, elä ja vielä kerran elä ja elä just niin kuin itse parhaaksi katsot.
Minä en tiedä kuuluuko minun auttaa muita vaan pysyä erossa muista koska kuitenkin henkisesti on raskasta vai keskittyä perheeseeni pärjäämään. Mutta kuitenki netti väliin antaa jos tapaa oikeanlaisia ihmisiä tuo vahvuutta mukana. Sen vuoksi haluan myös jakaa vahvuutta mitä itse tarvitsen.
Opetan lapsia muita auttamaan ja olemaan myös itsekin parhaita joten olemme voittajia kaikki.
Mutta itse koen väliin jatkuvaa epävarmuutta
Opetanko lapsia edes oikein vai laitanko yhteisön syötiksi.
Omassa elämässäni olen kokenut, ettei elämän samanlaisena jatkuvaan varmuuteen kannata tuudittautua, se on vain silmänräpäys ja koko paletti voi mennä uusiksi. Toisaalta ennakkoon ei voi elämäänsä elää tai pelätä tulevaisuutta, päivä kerrallaan se tulee niin kolmekymppiselle kuin kuusikymppisellekin se elämä eteen.
Vertaistukea olen täältä netistä monesti saanut, ja se on metka juttu, että se vahvistaa niin saajaa kuin antajaakin, itse olen useasti ollut sillä avun tarvitsijan paikalla ja saanut juuri oikeaa tukea juuri siihen hetkeen, josta ei ole voinut olla kuin vain kiitollinen. Täällä netissäkin voi saada osakseen pyyteetöntä apua ja se on jotenkin tuntunut niin lohdulliselta kun kuitenkin kyseessä on tuntemattomat ihmiset nimimerkkien takana.
Vaikea sanoa kun en tiedä millaisesta yhteisöstä puhut, mutta eihän se jos on esimerkkinä lapsilleen siitä, että avuntarvitsijoita on hyvä auttaa voi lapsellekaan tehdä pahaa.
Itse tarkotan yhteisöllä ihan, meitä ympärillä olevia.lapsen omaa kaveripiiriä ja tulevia ja meneviä ystäviä. Tuleeko lapsista sinisilmäisiä kuin itsekin olen ollut kun väliin tuntuu että luottamukseni ihmisiin on revitty mutta uskon että itseni kaltaisia on paljon mutta väärin ymmärrettyjä mutta olen aina se väliin tippuja yhteiskunnassa
epävarmuus johtuu että ettei pystynyt apua samaan kun tarvitsi vaan päinvastoin uskottiin valehtelevaa osapuolta. Itselläni on taas hyljeksitty lapsuus, teineys ja varhaisaikuisuus, jonka vuoksi epävarmuus seuraa eikä tiedä onko ihmiset kaikki sellaisia. "Uskoo joka vähiten pitää yhteyttä on epäluotettava."
Olen kova puhumaan koska lapsena en puhunut ja olin yksin ,ei ystäviä vasta teini-iässä muutama ja suhteen kautta nekin hävinnyt. Eikä jaksa pitää säännöllisesti kiinni koska tuntuu ,että olen ainut joka pitää yhteyttä.
Välttelen ihmisiä koska en luota mutta kaipaan ja en tie, miten voitan pelkoni ja tartutanko pelkoni lapsiin.
Kyllä kolmekymppisen pitäisi jo ymmärtää olevansa itse oman elämänsä seppä. Niin monta on kohtaloa kuin on ihmistä.
Kennekö muun eläisin haluan vain estää itseäni tekemästä samoja virheitä.
Eräänlainen lievä apatia tässä vastauksissa kuvastuu. Itse olen kohta 70 ja siirryn palstalla ylemmäs; harvenevien rivien joukkoon... :-).
Uskon että ikätoverini kokee niinkuin minä; elämänlaatu menee koko ajan huonompaan suuntaan vaikka olemme tehneet koko ikämme työtä paremman tulevaisuuden puolesta. Tiedämme ettei yksilöllä vaikutusmahdollisuuksia ole. Nyt istumme kiikkustuolissa ja päivittelemme maailman menoa. Onneksi on pieni eläke ja katto pään päällä.
Olet oikeassa ihmiset harvenee iässäsi, sairaalakin tekee liian monta virhettä. Hoitoa et saa jota tarvitset pitäisi itse tietää,mikä vaivaa ja jos tiedät sinua ei oteta tosissaan tai pidetään peräti hulluna jos hermostut.
Oletko ikinä tehnyt päivääkään töitä vai pukertanut lapsia ja lintsannut?
Ukkosenikin sanoi "ei saa sairastua". Kun lapsemme oli helmikuussa leikkauksessa. Verihyytyvät olivat tukkeneet pissaletkun lapsella venytty rakko ja hyytyvät olivat tukkeneet lisää uudestaan, ei kukaan kuunnellut.se oli ihan kamalaa.
jatkuva hoitaja vaihdos lisää riskiä ettei tiedetä mikä vaivaa pitää itsellä olla lääkärin taidot ettei komplikaatioita tule.
Lapsia hoitanut kun" litsasin" annettiin se mahdollisuus hoitaa lapsia kun en halunnut kouluun mennä kun sijainen kiusasi minua.
5kk vain työharjoittelussa(päiväkodissa)kuntouksessa (siivoomassa yritystiloja en montaa kk)elämästä meni hukkaan vakavaan masennukseen n.5vuotta kun sain elämän liekkini raskaana ollessa kun odotin esikoistani.
työni on lapsieni kasvatus tai joku tekee sen puolestani jos kouluun istun päiväksi opettelemaan lapsien kasvatuksesta.
Eli kasvatan vain lapsia. Omasta varhaisteineydestä tähän ikään, en muuta osaa. Kotirouva, piika ja hoitajatäti.
Enkä edes muuhun pyri kuin antamaan lapsille hyvän alustan kasvatukselle auttamalla muita vanhempia myöhemmin työkseni kun olen opiskellut ja tutkinut.
Se on minun juttuni enkä muuta tarvi mutta henkinen tuki puuttuu kun epävarmuus iskee. Lapsien kasvatus on tärkeää että saavat hyvän alun ja toimivat elämässä oikein. Tarvin vain myös varmuutta joka on alistettu ja paljon. Ehkä joskus löydän sen jostain simpukkakuoresta meren rannalta.
No olenhan tässä jo 10 vuotta vuoroin raskaana vuoroin imettänyt putkeen, että vähän on kulunut olo. 5lasta siunautunut. Joten vanhin 9 ja nuorin 1v(vieläkin imetän nuorimaista)
Ukko kävi yliopiston kokeissa että uskon että pääsee sisään. X)
Ett
Että alku näyttää hyvältä mutta itseni kannalta huonolta.
Se tapahtuu, minkä pistät tapahtumaan.
Valinta ja vastuu on oma.
Suuntansa jokainen etsii itse, kuuntele sisintääsi.
Voi kuule tapahtuu vaikka ja mitä. Tulee eteesi niin ruusuisia kuin ohdakkeisia aikoja. Terveyttä ja sairautta. Jos lapsia sinulla, heistä huolia ja iloa. Jos vierelläsi käyskentelee rakas ihminen niin pidä hänestä huolta ja luota itseesi. Rakasta myös itsestäsi. Jos elämänpolullasi tapahtuu niin vaikeita asioita ettei mielestäsi niistä ole ylipääsyä niin se ei ole totta. Ota vastaan kaikki apu oli se sitten pientä tai suurta ja anna myöskin apua voimiesi mukaan.
Jokaisessa elämäsi päivässä on uusi mahdollisuus, käytä hyväksesi lahjoja joita olet saanut , esim. taiteellisuutta, lauluääntä, ym.
tarkoitin rakasta myös itseäsi.
Hei kiitos sinulle
Kun olin kolmekymppine, pienen pojan äiti kuten ystävättäreni. Ikävä, hän joutui lähtemään ja jättämään pienen pojan. Hän kuoli liikenneonnettomuudessa. Mietin usein teitä nuoria ja uteliaita oletteko koskaan ajatelleet, että elämä on venäläistä rulettia. Koettakaa pysyä hengissä seitenkymppisiksi, minäkin yritän vaikka lähtö on ollut usein lähellä.
Emme käy missään, emme matkustele ja todennäköisesti elämme pitkää ja siihen pyrimme. Pienet nopeudet autolla, emme juo mutta ystäviä minulla olematon määrä. 0 ei ole missä lapset kävisi.
Tukiperheeseen ollaan jonotettu vuoden kun edelliselle tukiperheelle tuli sijoitettuja joten jäi lyhyeksi. Itse en halunnut että vanhimmat lapset jää yöksi joten kävi päivän oleilemassa, n.5 kertaa kerkesi käymään. Ja jonotettu taas vuoden ja itse etsimme vähän kuin varamummoa ja -pappaa
Ei ole miehen sukuun yhteyksiä yhtään ja omaani heikosti.
Heikot sosiaaliset suhteet noh, parempia odotellessa.
Mutta itselleni etsin taas ystäviä jotka ovat vain täällä en netin kautta niitä lähelleni ota.
Ette käy missään ja uskot, että elät pitkään. Itse olen matkustellut keskivertoa enempi, mutta kotona kävi huonosti reipas pari kuukautta siten Koti altistaa tapaturmille.
KotiTapaturmia voi ehkäistä ja minimoida.
Kuinka paljon keskiverto on matkustellut?
Tein testin olenko keskiverto suomalainen.
Sain tuloksen:
Yritys oli hyvä, mutta et kelpaa keskivertosuomalaiseksi. Sosiodemografinen profiilisi poikkeaa normaalista epätyypillisten elämänvalintojesi vuoksi. Tilastoja opiskelemalla ehdit vielä korjata kurssin ja sovittautua normaali-ihmisen elämäntapaan. Suositellut toimenpiteet: luovu korkeakoulututkinnosta, raakamaidon juonnista ja muuta hotelliin asumaan. ; ))
En nyt ole täysin uniikkikaan vaan vain 30 %. Ehkäpä tulos olisi ollut erilainen jos siinä olisi mitattu eläkeläisten olosuhteita, testi käsitteli työikäisiä. Olisin varmasti saavuttanut isomman uniikkiprosentin jos testi olisi koskenut ikäihmisiä.
Facebookissa matkakarttani yhteyteen on maininta, että olet matkustellut keskimääräistä enempi. Facebook nyt on kansainvälinen yhteisö, joten en tiedä vertailukohdetta. Suomalaisethan ovat tunnetusti kovia reissaamaan.
Miten itse koet oletko keskiverto matkailija ja miten sen lasket?
Kukaan ei voi tietää tulevaa.En tiennyt minäkään.Elämässä voi olla pitkiä ei niin mukavia jaksoja,jolloin odottaa eikö tämä tällainen jo lopu.Sitten tulee taas hyviä kausia,pitkiäkin.Itse olen ollut pienestä saakka positiivisesti elämään suhtautuva,lapsuus oli ok.Isä kuoli sairaskohtaukseen ollessani 19v,olin jo silloin opiskelemassa ammattiin,tuntui luonnolliselta.äidillä loppui sydän sitten 15v myöhemmin.Elämä ja kuolema on luonnollista.Minulla oli mukava työ ,mieluisa yli 40v ,puolisolla vakava sairaus,kun lapset pieniä,myöhemminkin hankalia sairauksia.On ollut aivan ihania hyviä pitkiä aikoja ,kuin myöskin ikäviä.Muttei mitään kauheita onnettomuuksia.
Sitä elämä on ,,nyt olemme puolison kanssa viettänneet hyvää elämää.
No,miten olen kokenut elämän kuitenkin niin hyvänä.Siinä on ollut huonoina aikoina apuna rukoukset,paljon paljon, ja Jumala on ihmeelisesti vastannut rukouksiin.Jo pienenä opin.Mun mummuni sanoi aina ,että jokaisen on ristinsä kannettava.Olen oppinut sen ymmärtämään ja näkemään ,ettei kukaan elämässä selviä ,etteikö tulisi niitä ikäviäkin asioita matkan varrella.Tänään olen kiitollinen ja onnellinen jokaisesta päivästä ja hetkestä,kun elämä on ok.ELÄ HETKESSÄ.
Ei ihan noinkaan. Jokainen meistä voi päättää, mitä tulevaisuuteensa vie, ei se tulevaisuus ihan musta aukko ole.
Ja tässä onkin se iso pointti ja ero ihmisissä: toiset tosiaan pitävät tulevaisuutta arvaamattomana, sellaisena johon ei itse voi vaikuttaa vaan antaa vain virran viedä, kun taas toiset ottavat vastuun tulevaisuudestaan niin, kuin se on mahdollista eli suunnittelevat ja toimivat, oppivat ja ymmärtävät sen, että itse voi loppupelissä vaikuttaa aika moneen asiaan.
Hetkessä eläminen on muotia. Mitä liene tarkoittanee, se jäänee jokaisen itsensä päätettäväksi.
Määräät itse mitä elämässä tapahtuu - rakastut vaikka ruokakaupan jonossa kuitenkin sinä määräät.
Ennustajiako olemme?
Saat lottovoiton ja elämä palkitsee sinua ansioittesi mukaan.
Ajattelin jos joku on elämän polkua kävellyt mitä minäkn.
Jokaisella on oma polkunsa, omien valintojensa viitoittama. Me kaikki seuraamme omaa tähteämme.
Lapsen syntymä , auto tai omakoti ovat monelle samoja kokemuksia mutta miten reagoimme kokemukseen (menneisyys vaikuttaa nykyisyyteen)joten polkuja on saman tyylisiä.
Miten siitä selvitä on monia keinoja olemassa ja joitakin mistä en edes vielä tiedä.
haluan varmistaa elämän helppoiman tien, tarviiko se aina kynsin repiä itseänsä eteenpäin. Koen vain ajan puutosta. Olen kahteen kertaan yrittänyt lukiota ja syksyllä vielä kolmaskerta. Tuntuu enemmänkin siltä etten pysty luottamaan itseenikään osaamisena ja pelkään epäonnistumista.
En kirjoita selkeästi ja ymmärrän väärin kysymyksen ja selittäminen selkeästi on erittäin vaikeaa kieliopillisesti.
"goldrose"
"En kirjoita selkeästi ja ymmärrän väärin kysymyksen ja selittäminen selkeästi on
erittäin vaikeaa kieliopillisesti."
-
Älä sure.
Et ole ensimmäinen, joka kehittää uuden nimmarin ja yrittää epä-toivoisesti
näyttää minulta.
Et varmaan ole viimeinenkään.
H.
Tänne on nykyjään melkein kuin pääsyvaatimus että kirjoittaa mahdollisimman epäselvästi ja kieliopillisesti väärin.
Katso vaikka hunkszin textejä. Niistä ei ota erkkikään selvää.
***
@goldrose: taisit osua villakoiran ytimeen täällä lauseella:
"haluan varmistaa elämän helppoiman tien"
Helpoin on useasti se huonoin vaihtoehto, Johtaa suohon.
"Paloma.se.co"
Är jag då nu i hetta eller heta?
En att skära eller kära?
Susa du för mig, eller förbi?
.
I alla fall, minä tulen kuin sade
Jos jumalat kuuntelevat kuin Kotkat.
Hugga, hugga...
H.
jos et tajua etten edes koskaan aikaisemmin nähnyt nimimerkkiäsi. Ole rose18, moraalinvartija ,ex-morkkis ja nyt goldrose.
Turhaa yrität herjata minua sinuksi. Minulle se on herjaus ja yrität varastaa näin ollen identtiteettiäni. en todellakaan esitä sinua eikä edes ole aikomukseni. Luuletko että olet ainoa jolla on vaikeuksia kieliopissa.
Etkö ole ymmärtänyt luonto kompensoi puuttuvia aisteja syntymästä lähtien .vastaavasti.
-jos et kuule. Niin näet ja maistat paremmin.
Tiedän että helpoin on huonoin, en yritä väistää vastuuta vaan helpottaa elämää.
"Nikseillä"
"goldrose"
En minä kutsunut sinua minuksi.
Kuvasin sinut kopioksi.
Miten ihmeessä olet oppinut tietämään minun kieli-oppini?
Saanut kommentoijaksesi Palomani :)
H.
En ole valokopiosi sinä se väität itseäsi kopiokseni.
En oikein ymmärrä mitä tarkoitat samankaltaista ihmistäkö? Tiedät varmasti, en tiedä yrität olla ystäväni vai kiusaajani epäilen viimeistä.
olen joutunut melkein 3vuotta itseäni oppimaan tuntemaan oppijana.
En tiedä minkälainen sinä olet mutta väität että kopioin, jota en tee. todennäköisesti olemme vaan itseämme oppinut tuntemaan ja todenneet samoin.
Itse yritän taas syksyllä paremmin opiskelun avuin olen ottanut käyttöön opiskelutekniikoita.
Sä löydät Onnen. Ei sitä, joka on sidottu toiseen ihmiseen, vaan sen sisäisen intohimon, se syy miksi elät.
Olen kiitollinen jokaisesta sanastasi. Todella kiitollinen. Minä haluan luoda lapsille hyvät oltavat. Haluan lapsien saavan paremman elämän kuin minä sain,haluan auttaa heitä ja kaikkia vanhempia kasvatuksessa että kehitymme parhaimmaksi kaikki. X)
Lapsien kasvatus on tärkeä ihmiselämälle alunalkaen saavat parhaimmat kyvyt käyttöön aikuisena joka takaa paremmat oltavat vanhuksille.
Kaikki olemme hyviä ja tuemme parhaiten toisia. Elinikä paranee eikä pelkät työläiset kuole ensimmäisenä. 10 000 askelta pitää peruskunnon kestävänä hyvänä terveellisenä pohjana itsellemme se 6.8 km on minulle 10 ooo askelta.
Elinikä on noussut mutta todennäisesti ne rikkaat nostaa elin ikää.työläiset menehtyy aiemmin huonon perusterveyden tiedon nojalla. Rikkalla on varaa terveyteen panostaa mutta köyhillä ei ole varaa.
Meidänkin varat menee terveyden ylläpitämiseen hyvät kengät kannattaa aina.
Kysymyksesi kuului: "Nyt täytyy kysyä kun ootte puolet minua vanhempia mitä vielä elämässä tapahtuu?"
En osaa sanoa mihin tiesi vie, mutta ei hyvältä näytä kun lukee jokaisen kommenttisi huolella. Istuntosi kesti eilen yli puolen yön.
Yhteenvetoni, taisi jäädä pikkuinen imettämättä ja muiden lapsiesi iltatoimet äidiltä hoitamatta. Sinulla on ollut monta nimimerkkiä. Kerroit, että tarvitsette tukiperhettä. Et kuitenkaa jätä lapsia tukiperheiden luokse yöksi. Miksi?
Kerroit, "Emme käy missään, emme matkustele ja todennäköisesti elämme pitkää ja siihen pyrimme. Pienet nopeudet autolla, emme juo mutta ystäviä minulla olematon määrä. 0 ei ole missä lapset kävisi.
Suojatiellä vihreissä valoissa kävellessä voi tulla yliajetuksi kuten ystävättärelleni kävi.
Ystäviä sinulla ei ole......Miksi?
No kirjoitit toki ongelmistasi, masennuksesta ja koulun keskeytyksistä. Kuitenkin sinulla riittää aikaa lapsikatraan huoltajana istua koneelle tuntikausia.
Kun olin ikäisesi ostin esikoiselle tietokoneen. Hän opetteli sen käytön ja on nyt median ammattilainen. Itse en siihen aikaan joutanut edes perehtymään miten kone avataan tai suljetaan. Tietokone astui elämääni yritykseni perustamisen aikoihin vuonna 1993 - 1995 ja se toimi lähinnä yrityskirjeenvaihdon välineenä.
Ruuhkavuodet (sinun iässäsi) menivät opiskellessa, perheen perustamisessa, työurassa etenemisessä, lasten kasvatuksessa ja yrityksen perustamisessa, vapaa-ajalla matkustellessa ja ihmissuhdekontaktien ylläpitämisessä.
Kerroit, miehesi on hakenut yliopistoon opiskelemaan. Miten olette ajatelleet järjestää elämänne ja raha-asianne. Sukuhan ei tule kysymykseen näin ymmärsin teksteistäsi.
Olet kaiketi tietoinen, että yliopisto-opiskelu ei aina johda työllistymiseen. Maistereista on ylitarjontaa.
Sinulla on paljon haasteita tulevaisuutesi, ristiriita velloo sisälläsi, etkä saa otetta mihinkään.
Oletko ajatellut mahdollista avioeroa sekin kun tulee yllättäen kuin kotitapaturmatkin vaikka niihinkin olisi varautunut.
Joko teillä on velaton talo ja auto? No, ei tietenkään, kuhan kysyin ;))
Kiusaaja
Voihan asian noinkin ilmaista.
Päivä putkessa, olen onnellinen, puuhastelen mökillä järven rannalla ja näkisitpä mitä saan aikaan käden taidoillani. Kaupunkiasuntoni parveke saa huomenna ritilikön, joka suojaa katseilta ja toimii kukkain kiipeämispuina.
Saunoin yritin mennä järveen, mutta vesi oli liian kylmää, nyt unittaa, hyvää yötä ; ))
Henkistä kiusaamista on herjaaminen eli mikä ei ole tapahtunut.
On tapahtunut ,tämä syötti väär
@goldrose:
mihin sinä tukiperhettä tarvitset?
Tukiperhettä laajentaakseen tukiverkostoa jota ei ole paljoa. tahdon lapsille varamummolan joskus olen miettinyt itse olla tukiperheenä mutta en ole vielä tarpeeksi vahva vielä ylimääräistä kun ei edes jaksa ylimäärästä kun juhlatkin muuttunut päinvastoin arjeksi.
Yritän päästä lapsien kanssa päivittäin ulos puistoihin ja kiitos ukkoni ettei lapsilta puutu mitään(mitä me pystytään omilla taidoilla antamaa) ja pyrin samaan päivittäin 10 000 askelta.
Ukko että tukee arkeamme mutta hänkin on väsynyt väliin.
Itselläni on todettu keskivaikea uniapnea. polvet meni huonoksi (vuosi sitten)kun lähdin liian nopeaan liikkumaan ja rajusti.Raskaudet syönyt selkääni.
Yritän itseni saada kuntoon mutta fyysinen terveys on Kinectissä(yhteydessä) mielenterveyteen kuin myös päinvastoin.
Olen kohta romuttamolla ja mihin tarvin ystäviä? Voisi rinnastaa mihin tarvitaan isovanhempia lapsille,korvaamaan se puutuva yhteys. Ajatella muutakin saada rakastavia ihmisiä ympärille, ne on elämämme lähde kokea olla voimakkaita ja pyrkiä auttamaan rakkaita.
Ihmisten erilaisuus, tekee erilaiset tarpeet elämään.
Erilaisuus on rikkaus, mitä lapselle on rikkaus ymmärtää ympärillä olevia ja huomioida paremmin
Itse kävin yläkerran mummun luona välillä olin ihmettelemässä kun odotin oven takana isääni tai sisareeni kun ei ollut avaimia.
Ihmettelin lyhyitä yö unia mutta hänessä oli elin voimaa, hän oli erilainen tuoksui erilaiselle hän oli merkittävä ystävä jonka puheita oli mukava kuunnella ja rauhoittava ympäristö.
Isäni tuskin tietoinen yläkerran mummosta mutta koin sen tärkeäksi siihen yksinäisyyteen X) rakkaat muistot hänestä vaikka olimme ventovieraita.
No mihin tarvitsee tukiperhettä viiden pikkulapsen äiti, joka roikkuu päivät pääksytysten netillä.
Netissä en roiku päivää.
Onko ystävän pitäminen kun avaan selaimen näen vain tämän palstat. En lue paljoa lehtiä paitsi joskus iltasin kun lapset nukkuu.
Tarkoitatko lapset jää heitteelle. Onko lapset heitteellä kun ystävät istuu puiston penkillä keskenään jutellen? Lapset leikkii tai keskustelet mummolle keskenään pihalla lapset leikkii. Onko lapset heitteellä kun keskustelet yhden lapsen kanssa mitä tuhmaa tehnyt kun muut leikkii ympärillä. Oletko jättänyt lapsesi heitteelle. Te ylireagoitte.
Tämä vahdinta menee naurettavaksi nytkin imetän lasta joo en ole koneella. känny seuraa mukana mutta pihalla en nettii käytä. Vaikka joskus tuntunut tarpeelliselle mutta ei ole kännykässä.X) sen vuoksi herjaamiset katson kiusaamisena. Ovathan ne henkistä väkivaltaa.
en pysty mihinkään chattiin menee koska sitä ei voi jättää niin vaan kesken, tämän voi tai en pelaa mitää. Enkä käytä edes muita palveluja. Äiditkin syrjitään kun nettistä nykyään haetaan apua nähdään punaisena vaatteena.
Ehkä tämä on vai tapa kiusata jo valmiiksi.
Todella huonoa käytöstä todella huonoa käytöstä. Varmaan te ilkeät, työpäivänne tutkitte muiden virheitä korjatkaa ensin omanne kun yritätte auttaa. Niin kuin äitillekkin sanoi kun äitini soitti oletko kaiken pakannut ja pitää etukäteen pakatata. Kk aikaa oli pakata ja turhauduin ja sanoin.
- voi sitä aina helpottaa auttamalla vai tarviiko kaiken tehdä yksin.
Te Hävyttömät herjaajat ajoistani, saa hävetä silmät päästä kun katsoo tunteettomia ihmisiä, eikö kukaan teistä ole hoitanut lapsiaan oon nähnyt niitä jotka keskustelee keskenään eikä katso lapsensa perää. jätin ne kerhot käymättä koska en jaksa juosta muiden lapsien perässä.
Jos olisi yksi ystävä tätäkää, ei tarvisi. Missä tukiystävät. Tukiperheitä ymmärrättekö tukiperhe
voi antaa kahden välistä esim
Lisäksi jos joku päivä ukko katsoo lapsien perää enemmän se ei tarkoita että lapset on heitteellä vai onko mies kykenemätön hoitamaan.
Tänään ollut pirun kuuma päivä nuorin on syönyt rintaa jatkuvalla tahdilla, eikä huoli maitoa mukista
Kiusasta pientenlapsien äitiä no huhu huh en ole kuin toiset tai joilla on sellaista kokemusta.
Kerkesin tässä laittaan lapsen sänkyy kun en pysty toimimaan ihan ajallaan viestin mukaan kun pitää välillä tehdä muutakin.
En tiedä kuinka usein tämä päivittää mutta helposti pystyn monta tuntia yhtä viestiä väsätä, eikä tarvi olla katsomassa kun se on monta tuntia väsättynä.
Ärsyttävintä on jos joudun aloittaa alusta ja viestiä jota kirjoittanut pitkän rivin.
Et ole kuullut ehkäisystä koskaan?
Lapsia pitäisi tehdä se määrä, minkä pystyy itse hoitamaan ilman tukiperheitä.
Et ole ajatellut sijaiskotia lapsillesi?
Sanon viimeisen kerran helpompaa olisi olla lestadiolainen. Heillä sentään autetaan kun ymmäretään yhteisöllisyyden tärkeys.
Noh minä tarvitsen henkistä tukee ja se on näköään ihmisten ongelma.
Olen ajatellut 6 lasta mutta vasta kun olen saanut itseni kuntoon ja lapset on isompia että pystyy itsenäisesti toimimaan. En mitään sijaisperheellä tee kun se apu ei ole edes mitä tarvitsen.
Jos vapaa aikani palstalla,käyn mikä on ongelmasi.olen ajatellut lopettaa ja siirtyväni kirjoihin niin kuin ukkoseni. Koska hän pitää muita erittäin epäkypsänä ja raakamais käytöksenä mutta hänellähän on taustana koulukiusaaminen ja koti turvaton.
Mutta nyt hän on onnellinen. Tulisinkohan minäkin.
Ihmetellään miksi syrjännyttään koska on kiusaajia.
Kaikenlaiset ne pentuja puskee maailmaan jos ei kaksi aikuista ihmistä saa hoidettua viittä kakaraansa niin steriloida olisi pitänyt tuollaiset vajakit.
mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-elämäntilanteet/väkivalta/henkinen-väkivalta-satuttaa-sisältäpäin
huhhuh, tarvii kiittää kohtaloa ja olla iloinen että olen näinkin tolkuissani kaikista vastoinkäymisistä huolimatta, kiitos aloittajalle taas muistutuksesta
On rentouttavaa lukea tyhmän tilitysta.
Olet
Mitä vaan ikinä elämä tuo sulle, Goldrose, pidä sydän rinnassasi. Älä rupea tällaiseksi kylmäksi kantturaksi kuin nämä jotkut tässä ketjussa.
Että mua joskus ottaa päähän ihmisten tunteettomuus. Näin virtuaalisesti lasken pannuni täällä joidenkin päähän. Noin. Ollos pannutettuja.
Kiitos pannutuksesta. Oletko lukenut ketjua käyttäen järkeä vai ihanko olet tunteella mukaan ryöpsähtänyt. Pidä sydän rinnassasi, joo ilman sitä elintä ei pärjää kantturatkaan.
Ruvetkaatte tukemaan toisianne.
Sä et ollut edes pahemmasta päästä. Minkälaista järkeä tässä pitää käyttää??
"korppis"
Et sitten ala tukea moni-nikkisten yksin-puheluja.
H.
Yksinikkisempi mä oon kuin korppis.
Tai gold.rose ;)))))))
Joo, mä en viitti, joutavia jauhaa yhtä ja samaa, ei persoonani jaksa ; )
Kiitos . Ei se tipu rinnasta, en alistu hölmöihin tekoihin , katkeruus,kateellisuus ,kosto erittäin typerää ja epäkypsää eikä kukaan ole ansainut sitä.(tappavat sitten toisensa)
En tykkää kostaa mutta puolustaa osaan lastenkotiin pääse jotka eivät pysy järjissään lakisääntöjen sisällä kotona kun lopetan tuon yhden nikittömänä vinoilijan koska itselleen vaaraksi ja muille vaaraksi toinen mihin päätyy jos täysikäinen joutuu maksamaan henkisistä korvauksia . Lapsia ei oteta huostaa jos lapset katsotaan henkisesti terveeksi mutta tervettä ei ole huudella vieraisiin pöytään, henkistä väkivaltaa.
X)
Minä opiskelen ja minua ei kiinnosta mikä työ tilanne kun on paras saa töitä. Tutkijan palkkakaa ei ole mitenkään hurjia summia mutta kyllä sitä myös juuri viimeisten uutisten mukaan mitä muistan, tuetaan heidän opiskelua erikseen,mikä on kehityksen ja opiskelun kannalta erittäin merkittävää. Muutenkin tutkijaksi ei kukaan palkan takia halua vaan sen vuoksi koska kokee siihen intohimoa.
Jos 60 ei osaa elää on aika jättää vai onko täällä lapset alkaneet kirjoittaa.
No toiset on ottanut liian isot saappaat täytetyksi kuin tietäisi paremmin. Yleensä kokemus luo paremmat mahdollisuudet selviytyä paremmin joskus se toinenkin väärä tapa. Lapsenkasvatus on juuri samankaltaista,yksi ainut esimerkki ei ole oikea kuin myös ei elämässäkään.
Toiset vanhemmat eivät kestä henkistä painostusta mutta minä kun tulen vihaiseksi joutuu vastuuseen teoistaan joka kiusaa oikeusteitse.
totuus on jotkut täysi-ikäiset eivät koskaan opi vaan tajuaa lopulta viimemetreillä kaikki virheensä jolloin on liian myöhäistä.
Ehkä se on evoluution tulosta pyyhkiä heikot.
Siis puolustan oikeusteitse itseäni,
Ne jotka kiusaa.
Miten ihmeessä nää sanat vääntyy,miten tykkää.
Inhoan tätä selontekoa.
Voiko olla ärsyttävämpää kun viesti muuttuu loogisesta epäloogiseksi ehkä juuri ärsytykseni prosenttini on huikea 5% koska ärsyttää omat virheet enemmän nykyään.
Olen todella pohtinut lopettavan saa vähän muuta tekemistä kun korjailla omaa virheellistä kirjoitusta.
Hmm...olen vielä työelämässä, itseasiassa luultavasti urani huipulla, tästä tuskin palkkani enää nousee tai työtehtävät muuttuvat vaativammiksi. Tykkään työstäni ja jos terveyttä riittää, olen varmaankin lähemmäs 7-kymppiseksi mukana työelämässä, tavalla tai toisella.
Olen naimisissa, yhteisiä vuosia takana noin 40 ja tykkäämme edelleen toisistamme ja seksikin maistuu vielä. Matkustelemme ja vietämme hyvin vilkasta sosiaalista elämää muiden samanikäisten pariskuntien kanssa.
Lapsemme ovat kaikki aikuisia ja tuovat olemassa olollaan yhä iloa ja merkitystä elämäämme.
On hienoa olla 6-kymppinen elämäniloinen aikuinen nainen, ilman joutavan päiväisiä kotkotuksia tai epävarmuuksia.
Olen kiitollinen että päivät olla tasapainoisia ja toivoisin sitä itsellenikin. Minulla on jo tulevaisuuteni kuva synkkä itsestäni terveyteni puolesta. Lääkärit ei hoida kun olen nuori heidän mittapuun mukaan ja kohta liian vanha ettei kannata hoitaa. Elämänhiekka juoksee sormien välistä et saa pysäytettyä aikaa.