toimit tai mitä ajattelet, että saat tsempattua itsesi pitämään sanasi ja näppisi erossa ihastuksestasi? Kun ihastut ja oikeasti lujasti, vaikka olisit parisuhteessa, josta et aio lähteä vaikkapa velvollisuudentunnosta tai mistä tahansa syystä, niin millä ihmeellä onnistut? Vaikka olisit onneton liitossasi? Eikö sinun ole paha olla? Miten jatkuvasti jaksat kieltää kaiken itseltäsi? Kun katselet ihastustasi, seuraat tekemisiään, työskentelyä tms. ja ihailet häntä, haaveilet ja haluaisit hänet, miten ihmeessä jaksat odottaa ja vaieta? Vai etkö oikeasti haluakaan mitään, ajattele mitään? Miten ihmeessä sellainen "ihastus" voi tuottaa mitään mielihyvää, jos suostuu vain hiljaa taustalla ihastelemaan? Entä, jos kuitenkin tiedätte että saisitte vastakaikua, miksi sittenkään ette toimi? Voi kertokaa???
Kertokaa aikuisen miehen ajatuksenne tällaisesta?
Kertokaa aikuisen miehen ajatuksenne tällaisesta?
Vastaukset 54
Vanhimmat
Kyllä vaimo voiton vie. Ei se nyt niin onnetonta ole hänenkään kanssa! Tottahan eroaisin jos ei olisi näitä tunteita vaimoon! Et niin ihmeellinen ole sulla hyvät luulot?
kommentoijana vaimo jonka mies on ihastunut toiseen. Ei sulta sori nyt vaan kysytty mitään.
Niin.. ja kuka itse olet? Parempi vaimolle päästä pettäjästä eroon.. miehen "inhokki" on toisen ihastus..nainen selviää kyllä kun lakkaa pesemästä toisen "rusketus Raitoi ".
Naiset kyllä selviää,ne uskottomat petturi-50v-siat jää eron yllättäessä itkemään ja röhkimään.
Ymmärtääkseni tämän sama kysymyksen voi esittää myös naisille. Ihastus pitää vain unohtaa (sulkea mielestä), jos homma menee liian vakavaksi. Se koskee jonkun aikaa, mutta menee kyllä sitten ohi. Voihan se olla niinkin, että joku ihastuu sinuun, kun olet varattu. Hänet pitää vain unohtaa, jos aikoo pitää kiinni omastaan. Pakkohan se on, jos vielä rakastaa sitä omaa. Monet varatut naiset flirttailevat ihan työkseen. Kun se tosipaikka tulee, sitten luikitaan sen oman kainaloon. Tämä on ihan yleistä pelleilyä.
Kiitos asiallisesta kommentistasi sinulle joka vielä ymmärsit kysymyksen pointinkin. Näin ajattelinkin, että suljetaan mielestä, vaikka kuinka koskee. Ystävien tukea tässä tarvii joku ja sellainen aion olla. Aika parantaa.
Niin onko tosiaan miehelle tuo velvollisuuden tunne isompi kuin kärsimys? No kukin tekee päätökset ihan itse. Aloittaja voi miettiä mikä vika itsessä sitten on jos mies vaan velvollisuuksia hoitaa eikä toimi kuten toinen haluaa. Toisaalta kärsimys voi tehdä hyvää itsekullekin aina joskus. On selvää että kysyjä on narsisti nainen joka kuvittelee kaikenlaista. Ja eiköhän mies kerro ne syyt miksi jatkaa aviossa eikä suostu eroamaan ihan suomenkielellä. Mutta jos sinulla on asia jäänyt noin epäselväksi ja tuollaista pitää miehiltä ihan kysyä täällä niin hohhoijjaa. Tokihan et halua vaimolla kysyä noita syitä miksi? Olet tosiaan ukkomiesten hämmentäjä joka tarjoilee päiväkahveja silloin tällöin? Hyvä vaihtoehto silloin olet olisiko tässä se todellinen syy? Nuo salasuhteet ei toimi! Yrithän keskittyä ihan Sinkkuihin.
Kärsimys on sepitetty tarina, jolla aloittajan kaltainen yksilö saadaan tekemään niitä temppuja, joita halutaan.
Kun näet miehen tyytyväisen ja iloisen vaimon, niin luulisi jo tajuavan, että hölmönä leikkiin ryhdyit, kun uskoit kärsimyssepityksiin. Naurettavin rakastajatar on sellainen, joka alkaa jälkikäteen avautumaan petetylle ja kiusaamaan petettyä, jos tämä ei halua kuunnella vaikerrusta.
Vaimokulta voittaa. Sinä olet seikkailu joka unohtuu.
Ihastumiset on perkeleellistä paskaa, niin paljon tuskaa aiheuttaa.
Ihan jeesusteluä täällä nää vastaukset että "vaimokulta" voittaa...petettynä ja jätettynä ja useita saman läpikäyneitä tuntevana voin sanoa että äijä lähtee kun ihastus vie! Ihan sama onko omaisuutta ja lapsia, ero tulee !
Näen joka päivä töissä kauneimman naisen. Hän tietää, mitä ajattelen. On onnellista ja on surullista. Kontrolli on vaikeaa. Mietin usein, että onnellisia hetkiä on luultavasti enemmän.
Joskus haluaisin, että olisi toisin. Tunteita ei voi kuitenkaan vaihtaa kuin sukkia.
Ei ne naiset kuitenkaan ole tosissaan. Flirttailee vain. Satunnaisiin suhteisiin en ala mutta koska Suomalaisten syntyvyys on alhaisella tasolla niin lapsia voisin kyllä laittaa vieraillekkin.
En toimi, koska en usko saavani vastakaikua,.. On sitä jo kauan yritetty. Välillä tulee jotain positiivista mutta sitten ei mitään. Se tarkoittaa vedätystä, ei ehkä tarkoituksellista mutta ...
JOSKUS oveen on koputettava MONTA KERTAA ennenkuin se aukeaa.
Vaikeaa se on,jos vastapuoli antaa vastakaikua ja välillä ei. Se on vaan pakko työntää sivuun.Naiset testaa omaa viehätysvoimaa.
Niin mulle kävi.Nainen on ihana.ehkä joskus.suutelin otsalle ja halasin.ja se on siinä mitään en enää tee.Naisen liitto on kiikunkaakun.
Jos toisen liitto on hajonnut ja hän on vapaa niin miksi et tee, jos olet kiinnostunut. En oikein
Liitto ei ole hajonnut vaan hiipunut.
Jos liitto hiipunut mikseivät sitten eroa? Salapanotko pönkittää avion uuteen nousuun? Kakkonen selittää itselleen näin suhteen hiipumisesta että saa oikeuden aloittaa suhteen ukkomieheheen siltä vaikuttaisi. Pitäähän se olla hyvä syy suhteiluun varatun kanssa. Naurettavaksi toki voi alkaa itsekukin kunhan olisitte sen verran järkeviä ettette loukkaisi puolisoa. Onko liikaa pyydetty?
Kumpikaan ei tee asialle mitään,on kyse enemmästä kuin pano ja se on koko paketti.jo lapsen takia saa olla
Hän on parisuhteessa, joten olen hiljaa ja ihailen häntä etäältä. Oma suhteeni on loppumetreillä ja kaikki tietää sen.
No 50 v pystyy hallitsemaan tilanteet vaan voi järjettömyys millaiset tunteet iskee jälkikäteen ja uudelleen ja uudelleen tapaamisissa ihastukseen kaiho kaivattuun kovenee sydäntä repiväksi.
Mäkin mietin tätä samaa ja koska kun nälkä kasvaa syödessä niin kuinka kauan ne pelkät kuumat katseet ja satunnaiset keskustelut riittää sulle n.50-v mies?? Koska et oo tunteitasi saanut tapettua kun mä vedän sua ja sun katsettas puoleesi vaan päivä päivältä enemmän !
Kyllä 50 ukkomiehllä näkyy olevan vientiä. Salasuhteisiin moni lankeaa juuri tässä iässä. Naurettavaa hommaa. Eikö itsetuntoa hivele kun salapano antaa ja jaksaa mieskuntoaan kasvattaa. Säälin kovasti tuon miehen vaimoa mitä saa kärsiä. Antanut parhaimmat vuodet kuolleen ja näin kiitetään. Toivottavasti mies on ylpeä saavutuksestaan. Sitten vielä ihmetellään ihmisten arvostelua miestä kohtaan. Kyllä tuossa iässä voisi hieman ajatella mainettaan. Ja varsinkin puolisoaan. Jos pitää saada ruveta paneskelemaan silloin ensin eroaa ja sinkkuilee. Ei tule loukattua puolisoa joka on pitkään ollut rinnalla. Ryhdistäytykää 50 ukkomiehet tämänasian suhteen. Sitten saa olla niin naurettava sinkkuna kuin haluaa. Ja kakkosille toivon parempaa itsetuntoa ettei ala salapanoon Ukkomiehen kanssa. Aika löysä maine tulee naiselle herkästi. Sinkkuilkaa rauhassa!
Ja sä olit alle 20-v kommentistasi päätellen.
Sorry, kommentti meni väärään paikkaan. Piti mennä yhtä alemmas. Hyhhyh:lle
Ette te sitten yhtään vanhempia miehiä tähän voineet ottaa. Viisikymppiset miehethän ovat jo lapsensa tehneet, ovat jo vanhuuden ja erektio-ongelmiensa kierteessä, toinen jalka haudassa.
Pentu hiljaa. Sä olet kommentistasi päätellen alle 20-v.
Hahahaaaahhhaaahhaaahahahhhhhhhhaaaaaaaaaaaaa
Jos ei ole aikomustakaan lähteä suhteesta niin silloin kannattaa tietenkin pysyä mahdollisimman kaukana siitä ihastuksestaan, on tämä sitten varattu tai sinkku.
Mutta, mutta erojuttuja ja tämän palstan juttuja lukeneena olen huomannut kuinka erityisesti ne, jotka oikeasti eroavat ja lähtevät suhteesta jonkun toisen luo, vaikka eivät olisi edes pettäneet tuomitaan hyvin rankasti. Puhutaan selän takana toimimisesta ym. Ymmärrän, että tämä on ikävää ja osin tuomittavaa jos näin on tosiaan ollut. Mutta jos liitto on ollut toimimaton, sitä on yritetty korjata ja toinen osapuolikin on tiennyt ainakin osittain missä mennään niin toinen on saanut mahdollisuuden toimia ja pelastaa liitto, mutta ei ole näin tehnyt. Tästä toinen osapuoli on voinut oikeasti kärsiä kovastikin ja sitten jos jostain sattumanoikusta hän sattuisi tapaamaan jonkun kiinnostavan niin ei hän saisi sellaisesta olla kiinnostunut, sillä hänen on erottava ja kärsittävä eron seuraukset yksin ihan samalla lailla kun tuon toisen, joka ei edes ole halunnut tai kyennyt liittoaan pelastamaan.
Ero on raskaudessaan toiseksi rankin kokemus heti läheisen kuoleman jälkeen ja kun samaan syssyyn lisätään mahdollinen ihastuminen johonkin ihmiseen ja tämänkin menettäminen niin siinä on sitten kaksinkertainen menetys ja sen raskaus. Anteeksi, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miksi ihmisten pitää olla onnettomia, jos kuitenkin asioissa pyrkivät rehellisyyteen.
Niin ja tsempit kaikille, joiden liitto on ajanut karille ja jotka silti rakkauden ja ihastumisen olkoon se ajallisesti miten on, ovat saaneet kokea
Eli ajatuksena vain, että katsokaa tarkaan millaiseen ihmiseen ihastutte.
Kyllä se kakkonen jaksaa odottaa et ukkomies eroaa. Sitten voi hyvillämielin paneskella loukkaamatta ketään. Tämä ratkaisu olisi kaikkien kannalta paras eikö totta? Ensin ero ja sitten vasta. Silloin myös taataan uuden suhteen pysyminen. Kaikilla puhtaat tarkoitukset. En toivo kenenkään kohtaavan petollisesti toimivaa salapanoa. Ajatelkaa kaikki osapuolet mitä teette varattujen kanssa.
50 v mies ymmäetää jo sen tosiasian että useimmiten mielikuva on parempaa kuin todellisuus =) Kokemusta on karrttunut jo sen verran ja ihastumisia ollut. Ihastumisesta tulee rakastuminen vasta kun päästää toisen liian lähelle ja tekee asioita yhdessä. Puhuu kaikesta. Rakastumisen voi välttää sillä että ei päästä toista naista niin lähelle ja nauttii siitä mielikuvasta jos niin haluaa. Vaimo on jo päästetty eli se läheisyys on jo olemassa sitä ei ehkä kuitenkaan halua rikkoa ja vanha sanonta että ei se ruoho ole vihreämpää aidan takana pitänee lopulta paikkansa. Kauniita ihmisiä on maailma pullollaan ja monissa pitkissä parisuhteissa mies ja vaimo ihastuvat ulkopuolisiin mutta so? Sen voi jättää siihenkin.
Jos alkaa ihastua toiseen, tarkoittaa se liiton hiipuneen. Hyvin menevä liitto ei anna tilaa tuommoiselle, eikä siihen ole tarvetta. Lähtö siis tulee onnettomasta liitosta. Ero ei ole helppo. Ihastus tuskastuu siihen ja kaikki jäävät yksin.
Ei se noin mustavalkoista ole. Joku voi saada haalenneen liittonsa kuntoon, joku voi aloittaa sen ihastuksen kanssa tai löytää ihan uuden ihastuksen.
Oma kokemus. Muttei se ole niin mustavalkoista. Hankaliajuttuja.
Siis niinhän sitä pelkää vaan, että kohta on yksin, "menettää" vaimon ja epäonnistuu ihastuksen kanssa. Noh on elämässä riskinsä ja aina ei voi voittaa, mutta aina ei tarvitse hävitä, vaan ilman että ei uskalla elää häviää varmasti ja aina kun uskaltaa elää, niin voittaa aika lailla ainakin jotain. Ei 50v enää taivaita tavoittele on siinä se hyvä puoli.
Uskaltaa elää, hyvä !
Naisena samaa mieltä, vaikkei ihan taivaisiin tavoittelisikaan.
Samaa mieltä, entiedäläh...
Siksi lähdinkin. Eikä siihen elämä kaatunut.
Olisi kiva saada vielä lapsi. Tätä pohtii 55-vuotias mies. Löytyisikö halukas naista? Oma vaimo liian vanha..
Just tuota ihmettelen että jumankekka kun olisi mahdollista jo muijan kanssa tehdä, matkustaa ja seurustella eikun uutta vauvarumbaa??? Vaikka yli 50 v nainen on vanha lasten tekoon niin se on oikeesti hieno asia sillä en usko kenekään eronneen yli 50 v naisen edes ajattelevan lähtemistä vauvarumbaan kuin korkeintaan silloin tällöin lastenlasten kanssa. Eikun salille, matkoille ja kerrankin on aikaa sekstailla niin paljon kuin haluaa ja ei tarvitse miettiä muiden kuin itsensä tarpeita. Miksi mies ei halua elää jo toisenlaista elämää siinä vaiheessa kun siihen olisi mahdollista? Kun lapset on jo pois jaloista ja voisi harrastaa ja tehdä vaikka mitä? En käsitä?
En minäkään. Ihan hullua, roppa reistaa jo tuolla iällä, niin vielä siihen lapsirumbaa.
Silläkö sitä nuoruutta haetaan, että ollaan vielä sylilapsen kanssa ?
Tietenkin uusi nuorikko voisi olla aikansa nuorentava tekijä siinä, mutta miten kauan.
En miehenäkään ymmärrä tuota. Esimerkkejä löytyy nuorempaan vaihtaneista ja sitten tehdään toisen kierroksen lapsi. Juuri kun olisi aikaa seurusteluun ja toisen huomioimiseen. Ei se välttämättä onnistu enää vanhan kumppanin kanssa, missä suhde on jäänyt lasten jalkoihin, mutta miksi haaveilla lapsesta, kun voi haaveilla laatuajasta naisen kanssa.
Minä naisena ymmärrän tuota, vaikka itse en niin haluaisikaan tehdä (vannomatta kuitenkin paras). Naisille ja miksei yhtälailla miehillekin voi olla hankalakin vaihe se, kun huomaa että lapset ovat jo isompia, eivät enää niin tarvitse sitä äitiä ja isää. Siitä tulee haikea fiilis, hieman tarpeetonkin fiilis, että mikä minun tehtäväni nyt on. Itsekin koin tuon joitakin, yli 4 vuotta sitten. Kunnes joitakin vuosia sitten huomasin, että elämänihän on ihanaa, kun joku ei roiku lahkeessa koko ajan, lapsista varttuu fiksuja (joskus vähemmän fiksuja) nuoria. On enemmän omaa aikaa ja aikaa tehdä eri juttuja, nastaa siis. Varjopuolena oli, että parisuhteen toimimattomuus ym.ongelmat nousi entistä suuremmin esiin.
Ehkä haikea, mutta elämä etenee uuteen hienoon vaiheeseen. Vaikkei pitäisi luokitella ihmisiä, sallittakoon se tässä. Parisuhteet voisi jakaa lasten kasvaessa kolmeen: niihin, jotka ovat unelmoineet lisääntyvästä yhdessäoloajasta, toiset alkavat harrastaa omilla tahoillaan ilman isompaa paloa ja tarvettakaan. Kolmannet eroavat, kun yhteinen kipinä on hiipunut aikaa sitten, eikä haluta jäädä sammuneeseen suhteeseen, eikö vetäytyä autotalliinkaan. Kolmas kategoria vie ihmisen yksineläjäksi, seuraavan pesueen tekijäksi ja uuden kumppanin kanssa laatuaikaa viettäväksi.
Siis elän ihanaa elämää, vielä pari vuotta sitten petettynä en olisi ikinä kuvitellut sanovani noita sanoja.Parisuhde saatiin palautettua aikaan ennen uskottomuutta ja jatkamme eteenpäin nauttien toisistamme ja jälkikasvustamme. Kannatti kuunnella sydämensä ääntä ja sulkea elinpiirinsä ulkopuolelle eroa suosittelevat ihmiset. Jotenkin kaiken kokemani jölkeen, tulee väistämättä tunne, että systemaattisesti sellaiset kannustavat eroamaan, jotka ovat eronneet. Emme halunneet siihen kurjuuden kierteeseen ja siksi teimme kuten tahdoimme. Sitä emme ymmärrä, että nyt ihmiset on sitten tästä kateellisia, kun pitäisi olla onnellinen onnistumisen puolesta.
Minä ainakin olen onnellinen puolestasi. En suosittele eroa kenellekään. Jos on mahdollista jatkaa ihanaa elämää sopimalla ja keskustelemalla. Melkoinen uroteko tuommoinen. Toivottavasti se on vahvistanut suhdettanne.
Aina anteeksianto ei ole helppoa. Se vaatii ensimmäiseksi että joku pyytää anteeksi ja tunnustaa, että paremmin olisi asiat voinut hoitaa. Muutos ei muuten ole mahdollista. Minulle ero oli oikea ratkaisu, koska entinen vaimoni ei tullut missään vastaan, vaikka asiasta keskusteltiin. Silloin ei jää vaihtoehtoja. Mutta mieluummin huomioisin naista ja toisinpäin :) kuin kirjoittelisin tänne. Alkuperäiseen kirjoitukseen vielä: mistä tiedät, että hän on onneton? Ehkä hän on vähään tyytyväinen.
Teillä ei ole oikeasti tunnu olleen mitään ongelmia, jos kuvittelette että asiat ratkeaa vain anteeksi antamalla ja saamalla. Ongelmat voivat olla oikeasti paljon syvemmät ja tottahan se on, että tuollainen paskanjauhanta, jossa joku nyt vaan sanoi pahasti tms. ja pyydetään anteeksi muuttaa mitään. Ja olen toki iloinen siitä, että jotkut asiansa saavat kuntoon, mutta inhottavaa tarjota sitä sontaa ainoana vaihtoehtona niille, joilla asiat ei ole niin. Tottakai yksittäiset pettämiset ym. on varmaan helpompi antaa anteeksi varsinkin jos toisen näkee äidosti katuvan ja muuttuneen. Kyllä minuakin harmitti, että sellaisen ihmisen rinnalle sain, joka ei kykene kuuntelemaan edes ammattiauttajia. Toisaalta ei se enää niin harmita, ymmärrän sen että jotkut ihmiset eivät vain pysty eikä se ole tahallista. surullista liiton särkyminen silti aina on (ei kyllä niin paljoa enää suretakaan).
Et tainnut ymmärtää, että minun tapauksessa sopiminen ei onnistunut. Mikään ei olisi muuttunut. Yritin kyllä. Siitä olen tyytyväinen, eikä jäänyt jälkeenpäin kaduttavaa. Aina se ei onnistu, mutta minusta on hienoa, että "niintainäin..." siinä onnistui. Näitä asioita ei voi yleistää, ne on tapauskohtaisia. Jonkun nimimerkki kuvaakin aihetta hyvin: "hankaliajuttuja". Tuskin kukaan haluaa olla huonossa suhteessa loppuelämää. Jotakin kannattaa tehdä, paljon riippuu toisesta osapuolesta ja itse pitää päättää.
Täältä löytyis yksi nainen, joka ois valmis hankkimaan lapsen erään yli 50 v miehen kanssa. Tiedän kyllä riskit.
Aloituksen teema:
HUORA KYSELEE TYHMIÄ.
Parisuhteeseen kuuuluu toisen huomioonottaminen ja sitoutuminen sovittuihin asioihin. Tunteilleenhan ei mitään voi, ja muihinkin kuin kumppaniin voi ihastua. Helppoa on pitään näppinsä erossa muista, jos on sanansa mittainen henkilö.
juuri näin. ihastumisia tulee ja menee. tunteille ei voi mitään mutta tekojaan voi normaali aikuinen hallita.
ja ap joka parisuhteissa on hyviä ja huonoja kausia. siksi rakkaus ja rakastaminen onkin tahdon asia. joka hemmetin päivä on tahdottava rakastaa sitä puolisoa.
heikot sortuu, vahvat jatkaa.
Jos sun pokkas pettää;
https://www.youtube.com/watch?v=e8cgxWf6ofs