Hei! Löysin nämä sivut kun olen pitkään miettinyt, että mikä minua vaivaa. Nyt taisi löytyä oikea sairaus. Eli nopeasti pelkään kohdata ihmisiä koska pelkään koskevani heihin. En ole koskaan kehenkään koskenut enkä edes halua koskea mutta pelkään menettäväni kontrollin ja järkeni ja teen tajuamattani niin. Siksipä mielelläni kierrän ihmiset jos vaan voin. Esimerkki. Tänään vein lapseni harkkoihin. Ohi käveli varmaan ylä aste ikäinen tyttö. En varmasti häneen koskenut mutta nyt en pääse ajatuksesta yli että koskinko häneen. Vaikka voisin taata että istuin tuolilla ja katsoin lapseni touhuamista. Vieraitten ihmisten erityisesti lasten kanssa en halua tämän helvetin vaivan takia olla missään tekemisissä. Tätä asiaa tulen pohtimaan viellä monta päivää. Mulla leviää pää, mua ahistaa. Nyt oli pakko purkaa tämä tänne, No eikun panikoimaan..
miksi minä
entunneitseänienää
1186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lisään viellä itse tähän juttuni jos sattuisi että minulla olisi kohtalontovereita. Eli kauppaan en mielelläni mene, pelkään jos menetän siellä kontorollin itseeni. Tämä rajoittaa elämääni tosi paljon. En voi nauttia mistään harrastuksista, koska en uskalla mennä enää niihi, lasten harrastuksia en voi mennä seuraamaan, en käy enää ystävien kanssa missään. Mieheni ei tätä ymmärrä ollenkaan. Olen joutunut lopettamaan kaikki urheiluharrastukseni, ennen kävin salilla, jumpissa yms mutta en enää uskalla mennä. Lenkillekkään en uskalla jos joku tulee vastaan. Olen kertakaikkisesti poikki tämän asian kanssa. Välillä tulee mieleen että olisko helpompi vaan luovuttaa ja tappaa itsensä. Loppuisi tämä ainainen piina, tätä on kertakaikkisen kauheata elää tätä elämää
-aloitttaja