Minun puolestani ihminen saisi olla kuin katkaisija, joka yhdestä napsautuksesta tajuaa että nyt on näin ja piste.
Hieman sääli-huvittuneesti luen jonkun irtisanotun kokevan jotain suruntunteita kuullessaan irtisanomisilmoituksen. Mikä siinä työttömyydessä niin on vaikeaa?
Nytkin joku Tampereen pormestari on vaatimassa miljoonia koska joku amerikkalainen paskafirma lopettaa Suomessa. Olisi tyytyväinen kun pääsee paskasta eroon. :D
Ja minkä takia Tampereen pormestari tienaa yli tuplaten verrattuna pienen kunnan johtajaan!?!
Hieman sääli-huvittuneesti luen jonkun irtisanotun kokevan jotain suruntunteita kuullessaan irtisanomisilmoituksen. Mikä siinä työttömyydessä niin on vaikeaa?
Nytkin joku Tampereen pormestari on vaatimassa miljoonia koska joku amerikkalainen paskafirma lopettaa Suomessa. Olisi tyytyväinen kun pääsee paskasta eroon. :D
Ja minkä takia Tampereen pormestari tienaa yli tuplaten verrattuna pienen kunnan johtajaan!?!
Vastaukset 15
Vanhimmat
jaa-a....minä ainakin kiitin ja kumarsin tyytyväisenä kun sain haluamani irtisanomislapun kouraani 2009, siitä asti nauttinut ensin 6v anssia ja nyt eläkkeellä. Kertaakaan ei ole kaduttanut.
Joo näille putkeen pääseille varmasti loistojuttu mutta muillehan se ei sitä todellakaan ole. Jos kaikilla olis samanlaiset edut kuin sillä suurella ikäluokalla jolle kaikki pedataan niin valmiiksi ettei tarvii olla edes täyttä aikaa töissä kun pääsee vapaalle työttömyydestä nauttimaan ja siitä suoraan eläkkeelle. Ei minkäänlaisia työhönosoituksia tai karenssin pelkoja sillä välillä.
No, siinä voi olla vaikka montakin muttaa... Ensinnäkin voi olla perhettä elätettävänä, auto- ja asuntolainat, kulutusluotot, vuokrat jne. Saattaapi lähteä kaikki laskut ja velat ulosottoon ja maksuhäiriö napsahtaa kun tulotaso tippuu. Ehkä kenties on tottunut vuosien varrella tiettyyn elintasoon tai sitten kokee itsensä tunnolliseksi, hyväksi työntekijäksi eikä mielestään ansaitse potkuja. Kenties on voinut olla jotain tulevaisuudensuunnitelemia, jotka sitten romuttuvat kokonaan. Voi olla, että se ammattiala ja se työpaikka on ollut itselle mieluinen ja tuttu, kenties ollut vuosikausia siellä töissä, ehkäpä on mukavat työkaverit ja on kiintynyt niihinkin, kenties jotain työpaikkaromanssiakin. Jos työpaikkaromanssikin menee alta niin se on tosi kova paikka jollekin. Ehkä henkilö on tottunut tiettyihin, vakiintuneisiin rutiineihin vuosikausien ajan eikä ehkä koskaan ole tullut irtisanotuksi joten sitten tunnolliselle, ahkeralle ihmiselle se voi olla kova shokki, että putoaakin yhtäkkiä tyhjän päälle. Ehkä voi olla, että on juuri ottanut asuntolainaa, että asuntokin menee alta, ehkä ei ole tottunut hakemaan mitään tukia tai olemaan työttömänä ikinä.
Eli henkisen kasvun paikka.
Työ on kuitenkin pikkuasia kun vertaa siihen, että ihmiseltä viedään lapset. Siihenkin on monen suomalaisen totuttauduttava ja entäs jos lapset joutuvatkin sijaisperheeseen, jossa heitä pidetään nälässä ja kidutetaan... ai niin, eihän sellaista Suomessa tapahdu.
Vai onko työstä irtisanomisessa pelko, että köyhää kohdellaan Suomessa huonosti? Että ihmiseltä viedään lapsetkin siksi, että hän on köyhä?
Köyhiä ihmisiä voivat pilkata monien ammattialojen ihmiset, koska sossu jakelee mieluummin maksusitoumuksia kuin rahaa, jolloin mahdollisimman moni myyjäkin tunnistaa asiakkaan köyhäksi. Kaupan kassoilla huudellaan että mikä tämä sossun lappu oikein on että koko kaupassa asioiva väki tietää.
Vaitiolovelvollisuus on pelkkä vitsi.
Työpaikka lopetettiin, siinä kohtaa oli ihan sama miksikä kukin itsensä koki. Eikä onneksi kaikki ole henkilökohtaista. Tyhjän päällä en ole ikinä ajatellut olevani vaikka miten mielletään.
Vastaus ap: toiminnan tarve on yksi tärkeä tekijä. Taloudelliseen muutokseen oli helpompi sopeutua.
Ihmisessä ei ole moista nappulaa!
Olin työtön 90-luvun lamassa ja nyt taas. Silloin oli pienet lapset ja juuri hommattu tämä paikka. Nyt lapset ovat omillaan eikä ole ainakaan suurempia talousmurheita. Kunhan harjoittelen eläkeläisyyttä!
Töitä ei ole kaikille. piste.
Ne jotka suostuu vapaaehtoisesti olemaan työelämän ulkopuolella pitäisi palkita.
Valitettavasti näin onkin jo. Ja me veronmaksajat maksamme kaiken. Sehän on täysi valhe ettei työtä olisi kaikille. USAssa joka on kehittyneempi yhteiskunta kuin esimerkiksi Suomi, on lähes täystyöllisyys ja palkat huomattavasti paremmat suurimmalla osalla aloista. Kannataa jättää sosialistihokemat omaan arvoonsa ja tutkia miksi Suomessa on työttömyyttä. Suurin syy on kankeat AY-politrukkien ylläpitämät kaikille epäedulliset säännöt.
Yksi syy on se, että Jenkkilässä on rikollisuus korkeammalla tasolla. Rikkaat asuvat vartioiduilla, aidatuilla alueilla. Köyhät tottuvat siihen, että silloin tällöin joku murtautuu kämppään katsomaan, joskos olisi jotain vietävää. Maksetaan mieluummin puurorahat työttömille kuin viedään asiat Jenkkilän suuntaan. Iäkkäät työttömät ovat maksaneet veroja aikansa ja heidän vanhemmat sitä ennen. Jos sitten on noita, joitten vanhemmat eivät ole maksaneet veroja kuten uussuomalaiset, harmittaa se veronmaksu enemmän.
Voi olla parempia palkkoja, mutta pitää maksaa sote-jutut itse. Täällä pääsee tarpeellisiin leikkauksiin muutaman kuukaude odotettuaan ja maksaa pitää vain murto-osa.
"Sehän on täysi valhe ettei työtä olisi kaikille."
Työtä varmaan olisikin mutta ei palkan maksajaa.
"Kannataa jättää sosialistihokemat omaan arvoonsa ja tutkia miksi Suomessa on työttömyyttä."
Jos omien etujen ajaminen on sosialismia niin EK taitaa olla suurin kommunistijärjestö suomessa.
"Suurin syy on kankeat AY-politrukkien ylläpitämät kaikille epäedulliset säännöt."
Säännöt on sovittu, ei saneltu. EK ja SSS-jallitus yrittävät kyllä sanella sääntöjä ja hyvä kun eivät siinä onnistu koska se johtaisi yhä enemmän köyhyyttä aiheuttaviin työsuhteisiin. Jo nyt kymmenet tuhannet työssä käyvätkin joutuvat hakemaan toimeentulotukea kun työstä saatavalla palkalla ei elä.
Kyllä työttömyyteen sopeutuu,mutta köyhyyteen ei ja vaikeuksia teettää kun kaikki menee mitä on ikänsä kasannut. Eisitä työnperään ole kertaakaan haikaillut vaan toimeentulon,jonka vuoksi töitä tehdään.
Kyllä sopeutuu köyhyyteenkin.
Minä päätin 4v sitten, että lopetan työnteon ja ryhdyn sosiaalipummiksi.
Työhistoriaa oli pikkasen vajaa 35 vuotta. Työni oli P.SKAA ja työkaverit idiootteja.
Tein rutkasti velkaa. Keräsin pikavippejä ja muuta luottokorttia ja sanoin sitten itseni irti.
Maksoin muutaman lainan pois ja loput päästin ulosottoon.
Siirryin peruspäivärahalle ja olen sitä nyt nostellut.
Ei ole mitään pelkoa saada enää töitä kun ikää on jo 61 vuotta.
Kun pääsen eläkkeelle 2 vuoden päästä pakkaan tavarani maahan josta velkojat ei löydä.
On kunnia asia laittaa kapuloita rattaisiin, yhteiskunnan kapitalismiporvareille, koronkiskureille ja muille vastaaville. He eivät saa rahojaan takaisin.
Kun ovat laittaneet lakeihin säädökset jossa minun kaltaisiani ei voi laittaa vankilaan, niin oma häpeänsä on. Kuvittelevat näin että maksan velkani. HAH!
TÄMÄ on sitä elämää.
Kukaan 35 vuotta töitä tehnyt ei ole sosiaalipummi.
Liian pitkään elävät ovat tulevaisuudessa ongelma(jätettä)
1990-luvun lama Suomessa toi maahan yli 500.000 työtöntä ihmistä parissa vuodessa. Paluuta entiseen ei ole ollut kaiken maailman teknologian aikaansaamasta vallankumouksesta huolimatta. 2008 romahti läntisessä kapitalismissa jälleen eikä edelleenkään näytä paluuta entiseen enää olevan tiedossakaan edes. Pikemminkin näyttää maailman taloustilanne huononevan vuosi vuodelta todellisuudessa myös täällä Suomessa eritoten. Ainoastaan kansalaisten joukkoherääminen voi tuoda muutoksen tilanteeseen. Ei mikään muu asia.