...toista niin paljon kuin mahdollista ettei toinen huomaa sitä".
Minusta tämä on aivan keskeinen ihmiselle ominainen käyttäytyminen.
Salailemalla ja juonimmalla ihminen pääsee tavoitteeseensa.
Ongelma siinä vain on se että siinä "pelissä" menee luottamus ja sitä on vaikea saada takaisin.
Salailu ja juonittelu on lyhytnäköistä, vai mitä?
Minusta tämä on aivan keskeinen ihmiselle ominainen käyttäytyminen.
Salailemalla ja juonimmalla ihminen pääsee tavoitteeseensa.
Ongelma siinä vain on se että siinä "pelissä" menee luottamus ja sitä on vaikea saada takaisin.
Salailu ja juonittelu on lyhytnäköistä, vai mitä?
Vastaukset 39
Vanhimmat
salailu ja juonittelu toimivat vain niin kauan kuin kohde uskoo sen
Huijaaminen on nykymaailmassa yhä yleisempää. Kaiken tiimellyksessä helposti unohtuu, että luottamuksen voi menettää vain kerran. Omalaatuisen poikkeuksen tähän sääntöön tekee narsistin hoviväki, joka pysyy uskollisena nasselle hyvin pitkään, vaikka väliin joutuu itsekin nasse kusetuksen, häpäisyn ja mitätöinnin kohteeksi.
Narsistin toiminta on kuin hän sulkisi meidät aivan pienestä pitäen omaan huoneeseemme, johon olisi asennettu huvipuiston vääristyneet peilit. Joutuisimme aina katselemaan omaa itsemme peilikuvaa vain niiden peilien kautta, mitään muuta mahdollisuutta ei olisi. Emme epäilisi hetkeäkään ettemmekö olisi sellaisia kuin peili meidät esittäisi. Me kasvaisimme täydellisesti siihen uskoon että olemme normaaleja kun olemme "vääristyneitä". Itse emme käyttäisi sanaa vääristynyt koska emme tietäisi vääristyneestä yhtikäs mitään. Luulisimme olevamme normaaleja sellaisena juuri kuin vääristynyt peili meidät itsellemme esittää.
Kun kuitenkin katsoisimme vanhempiamme jotka olisivat ainoita henkilöitä joita muita me näkisimme, he näyttäisivät meistä erilaisille kuin me itse. Vanhempi sanoisi meille että se johtuu siitä että sinä olet virheellinen ja hän on virheetön. Virheellinen tarkoittaa siis huonoa. Me rupeasimme silloin pitämään itseämme huonoina, koska olemme 'kumman muotoisia' verrattuna vanhempamme säännöllisempiin piirteisiin. Alkaisimme todennäköisesti hävetä itseämme. Tottelisimme myös vanhempaamme kaikessa koska tuntisimme olevamme huonompia, alistuisimme. Pitäisimme itseämme syyllisenä omaan huonouteemme, sillä eihän kukaan voi tuollaisesta ihmisestä pitää kuin mikä minä olen.
Kun pääsisimme viimein ulos muiden ihmisten pariin ja meille näytettäisiin kuvaamme oikeasta peilistä, emme uskoisi sitä. Uskoisimme sisällämme että olemme edelleen muhkuraisia ja epämuodostuneita. Se kuva, mikä lapsena lapselle asetetaan, pysyy lapsessa kuin tatuointi. Lapsuusaika on tärkeintä kehitykselle ja millainen lapsi tuntee silloin olevansa, tuntee hän myös sen saman läpi elämänsä.
Narsisti huijaa lasta saadakseen itselleen jotain hyötyä mutta käyttää lasta kuin se olisi kertakäyttöinen tuote, kuin purkki, joka rutistetaan kasaan ja yritetään hävittää johonkin, kun sen sisältö on nautittu.
Hieno kirjoitus siitä, miten vääristynyttä ja valheeseenperustuvaa elämää narsistinlapsi joutuu elämässään *pelaamaan*. Hän on aina se vastapuoli, jota vastaan narsistivanhempi *pelaa* jatkuvasti. Ei sillä ole väliä, jos se lapsen kilpailija onkin aikuinen. Pääasia, että NARSISTI VOITTAA AINA. Ei narsisti koskaan mene tasaveroisten kanssa samalle viivalle, siinähän saattaa menettää valtansa, sekä kasvonsa, jos sattuukin häviämään.
..."huvipuiston vääristyneet peilit. Joutuisimme aina katselemaan omaa itsemme peilikuvaa vain niiden peilien kautta",
Jännää vääristyneisiin peiliin katsomisessa on että se mitä näkyy on totta, faktaa. Kun todellisuutta muokataan, muutetaan, siitä saadaan juuri sen näköinen kun haluaa sen olevan. Muokattu todellisuus on minusta narsistin faktaa. Asiat on käännetty tosiasioista (vääristyneet peilit) ylösalaisin. Hyvästä tulee huono.
Juurikin ylösalaisin
"Pääasia, että NARSISTI VOITTAA AINA. Ei narsisti koskaan mene tasaveroisten kanssa samalle viivalle, siinähän saattaa menettää valtansa, sekä kasvonsa, jos sattuukin häviämään."
Niin nämä "narsisti voittaa aina" jutut aina pikkusen kalkahtaa korvaan syystä, että se tuntemani tyyppikin kirjoitti spostissaan suhteen päättymisvaiheissa , että turha koittaa XXX(= hänen nimensä) voittaa...
Silloin vielä en ymmärtänyt asiasta juurikaan mitään, en ymmärtänyt mitä hän tarkoitti, kummeksuin, että mitähän hän ny voittaa, mistä ylipäätään kilpaillaan...
No nyt kun aiheeseen on tullu jonkin verran tutustuttua, niin olen ymmärtänyt, että narsistille koko elämä on kilpailua ja tuo "aina voittaa" on narsistin kuvitelma, ei välttämättä pidä aina paikkaansa kuitenkaan todellisuudessa...
"Nämä psykoottiset kokemukset liittyvät läheisesti toiseen narsismin piirteeseen: maagiseen ajatteluun. Tässä suhteessa narsistit ovat kuin lapsia. Esimerkiksi monet uskovat kahteen asiaan: että mitä tahansa tapahtuukin - he voittavat ja heille tapahtuu aina hyviä asioita. Mutta itse asiassa se on enemmän kuin uskomus. Narsistit vain TUNTEVAT sen, samalla tavoin kuin me tunnemme painovoiman - suoraan, välittömästi ja varmuudella."
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/PuuteNL.html
Tiedä sitten, tuota tyttären tilannetta ajatellen, onko sillä kauheasti merkitystä jos hän antaa ysikymppisen vanhuksen pitää kuvitelmansa, mutta sitä jäin miettimään kyllä, että kun tuossa tuo korostus, asiaa painotettiin isoilla kirjaimilla, että onko tuo "narsisti voittaa aina" myös tyttären oma tunne narsistista voittajana ja kokee itsensä häviäjäksi suhteessa vanhempaansa...
Hieman jäin vielä miettimään tuota tasaveroisuutta siltä pohjalta, että joo kyllä lapset silloin kuin ovat vielä riippuvaisia vanhemmistaan, eivät siten ole tasaveroisia ja valta on vanhemmalla mutta lasten aikuistuessa sitten tuo ero kurotaan kiinni ja vanhemmilla ei ole sen kummemmin valtaa lapsiinsa ja tietyllä lailla lapset/nuoret sitten kirivät vanhemmistaan ohitse, kun vanhempien elämänkaari kääntyy laskuun ja lopulta huoltosuhde kääntyy päinvastaiseksi...
Mutta mikä se narsistin voitto sitten olisi, mitä se voittaminen sitten todellisuudessa tarkoittaisi. Ehkä jotain sellaista, että uhri jää tavallaan ikuisesti kiinni siihen narsistiinsa, kilpailemaan ja pelaamaan niitä pelejä tyttären termiä lainatakseni...
Totta. Narsisti voittaa aina. Ensinnäkin sen vuoksi, että toimii aina uhrin selän takana ja yrittää pitää tarkoin huolen siitä, että uhri ei koskaan saisi selville narsistin puheita. Toiseksi narsisti valitsee aina uhrikseen jonkun yksinäisen, puolustuskyvyttömän ihmisen, jonka elämän voi tuhota. Narsisti ei koskaan käy itsensä kanssa tasavertaisten ihmisten kimppuun.
"Totta. Narsisti voittaa aina"
Minusta tuo kuullostaa liian mahtipontiselta ja mustavalkoiselta, jopa narsistin omien kuvitelmien pönkittämiseltä sitä taustaa vasten, että olen lukenut/kuullut lukuisia selvitymistarinoita myös aikuisten lasten...
Myös Vaknin on on omistanut yhden sivun nimenomaan selvitymiselle...
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
Mutta täs ku näitä pähkäilin, mieleen tuli Salomaan näkemys
"Narsisti ja narsistin uhri ovat henkisesti hylättyjä lapsia, joiden oireiden määrä ja laatu vaihtelevat hylkäämisasteen mukaisesti. Kun narsisti ajaa itsekkäästi omaa etuaan, uhri asettuu epäitsekkään rooliin ja keskittyy muihin ihmisiin"
http://www.naistenkartano.com/artikkelit/ihmissuhteet/terve-ja-epaterve-narsismi-ihmis/
No tämä on narsismi palsta, että naristeista halutaan puhua, myös uhrit mieluusti puhuvat vain ja ainoastaan siitä narsistista, ajatukset pyörii sen narsistin ympärillä, mikä varmaan narsisteille sopii oikein hyvin vrt. uhri keskittyy muihin ihmisiin (narsisti ja hänen hovinsa)
Mutta toivon mukaan uhreilla on myös joku muu kanava jossa ylläpidetään tuota toivoa, että narsistista voi myös selvitä ettei tuo mainitsemasi ajatus narsisti voittaa aina, jää aina totuudeksi ihmisten mieliin, kun se nyt kuitenkin on sen narsistin oma kuvitelma, kuuluuhäiriön luonteeseen, ylivertaisuus...
Ymmärrän kyllä senkin, että on myös niitä jotka eivät selviä, ovat liiaksi haavoittuneita, eivätkä toivu ennalleen, mutta on myös selvityjiä, on se ajatus minkä haluan tuoda esiin vastapainona tuolle "narsisti voittaa aina" uskomuksen rinnalle...
Nyt muuten keskustelu on varsin sattuvan otsakkeen alla eli huijaamisen. Sattui nimittäin niin, kun tästä voittamisesta sinun korvaan kalahti, niin kalahti sitten minunkin.
Muistan voittamisen tulleen esille myös niin, että alkoi kilpailu puolison kanssa. Tuli jostakin se tarve voittaa puoliso, olla parempi, viehättävämpi jne. Kisatunnelmassa alkoi huutelu. Onko siis se voittaminen juuri ominaista narsistisesti käyttäytyville, vai mistä se kumpuaa? Voiko uhri peilata ympäristöön, kun eikö se uhri ole juurikin rehellisesti uhri, joka ei ryhdy leikkiin tai osaa kisata? Eikö narsistin uhri ole peloissaan ja yksin ongelmansa kanssa neljän seinän sisällä, muistan lukeneeni jostakin narsismia käsittelevästä kirjasta?
"Onko siis se voittaminen juuri ominaista narsistisesti käyttäytyville, vai mistä se kumpuaa? "
Niin siitähän tässä juuri on puhetta ollutkin, että narsistille elämä on kilpailua ja hän uskoo olevansa aina voittaja, vaikka toinen osapuoli ei edes ymmärrä mistä pitäisi kilpailla, kuten itsekin totesin kummastelleeni silloin sitä "turha koittaa XXX voittaa" ilmaisua kun en ymmärtänyt mitä/minkä/millä tavalla hän ajattelee voittavansa...
Aiheesta narsisti kilpasilla löytyy runsaasti lukemista jos asia ei ihan tuttua ole, niin virallisempaa kuin epävirallisempaakin tekstiä...
Myös tuosta, ettei uhri tuskin haluaa lähteä narsistin kanssa kilpasille olen kanssasi samaa mieltä, suurin osa varmaan toivoo ettei mitään yhteyttä enää olisi, mutta asia toki on eri jos kyseessä esim. yhteiset lapset tai ollaan sukua tai sama työpaikka, että olosuhteiden pakosta joutuu tapailemaan...
Mitä tulee tuohon uhri yksin ja peloissan, niin heitäkin varmaan on, varsinkin silloin jos suhteessa on ollut väkivaltaa ja eron jälkeenkin sen uhkaa lisättynä sillä että narsisti on onnistunut erottamaan uhrinsa muista läheisistään. Mutta kaikissa suhteissa sitä ei ole, ettei tilanne koske kaikkia uhreja...
Suurin osa uhreista jatkaa elämäänsä alkujärkytyksestä selvittyään ajan kanssa ja se narsistikin löytää/on löytänyt uusia kumppaneita joihin suuntaa mielenkiintonsa jos ei siltä vanhalta enää sitä huomiota saa...
"Mutta täs ku näitä pähkäilin, mieleen tuli Salomaan näkemys
"Narsisti ja narsistin uhri ovat henkisesti hylättyjä lapsia, joiden oireiden määrä ja laatu vaihtelevat hylkäämisasteen mukaisesti. "
Miten minusta Salomaa itse vaikuttaa narsistilta, joka haluaisi voittaa aina. Nykyään vain painettu sanakin saattaa vanheta, varsinkin kun ei tunnu löytyvän Salomaan mielipiteille tieteellistä näyttöä.
Onko Salomaa itse narsistin urhi, ja sitä kautta hylätty lapsi, tai narsisti, joka haluaa painaa urhia alas pitämällä tätä lapsena, ja vielä hylättynäkin.
"Narsisti ja narsistin uhri ovat henkisesti hylättyjä lapsia".
Minusta oikea narsistisen persoonallisuushäiriön syy on kyvyttömyys ymmärtää tunteita. Kuin puute aivotoiminnassa.
Uhrit on minusta "henkisesti hylättyjä" jotka eivät osaa ehkä arvostaa tai tunnistaa omia tarpeita ja kertoa niistä tai eivät välitä kertoa niistä.
"Uhrit on minusta "henkisesti hylättyjä" jotka eivät osaa ehkä arvostaa tai tunnistaa omia tarpeita ja kertoa niistä tai eivät välitä kertoa niistä."
Ehkä ne uhreista, jotka jäävät roikkumaan ikuisiksi ajoiksi orjan asemaan, eivätkä tosissaan edes yritä irtautua. On myös sellaisia uhreja, jotka osaavat arvostaa itseään, omia tarpeitaan ja jotka ovat tunneilmaisultaan hyvin lahjakkaita monin tavoin, ja alkavat etsiä ulospääsyä, tavalla tai toisella kun huomaavat mihin ovat joutuneet.
On ihan väärin puhua yhdenlaisista uhreista, kun uhreja oikeasti on monenlaisia. Jokainen uhri on aivan omanlaisensa, paitsi ne jotka eivät ymmärrä eivätkä halua irti uhrin osastaan.
Myös narsisteja on monenlaisia. Eivätkä kaikki uhrit ole niitä, joiden narsisti on ex-puoliso. Narsisti voi olla kuka tahansa uhrin lähipiirissä.
Yrittää moraalisesti korruptoida kaikki ympärillään, on kummallinen elämäntehtävä joillain. Eikä sitä välttämättä juuri kukaan huomaa.
Niinpä. Voi sanoa, että kukaan ei huomaa.......
On käynyt hyvin selväksi. Ehkä ei edes ole enää niitä, joiden narsisti on ex, vaan kaikki ovatkin sitä jotain muuta.
Kyllä huomaa...täälläkin huomaa..
"Yrittää moraalisesti korruptoida kaikki ympärillään, on kummallinen elämäntehtävä joillain. "
Ihmisillä on erilaisia elämäntehtäviä, mutta erikoisimpia ovat sellaiset, ettei huomaa malkaa omassa silmässään, vaan jaksaa jatkaa. Oma osuus tuskin oli olematon, mutta kun oikein hyveelliseksi ja enkelimäiseksi itsensä korottaa, niin tulee samalla itsekin harrastaneeksi mitätöintiä. Mitätöintiä, jonka yläpuolelle asettuu ja siten osaa vain muita syyttää, mutta ei huomaa, että itse osaa myös niin provosoinnin kuin mitätöimisen.
Naiset alkavat muistuttaa äitejään ja äitiensä temppuja, mutta sokeutuneena sitä ei halua huomata, kun on tutkisteltava toisia enemmän kuin itseään, niitä toisia viallisia.
Juuri tuolta se tuntui, kun olin joutunut narsistin ja hänen joukkojensa tähtäimeen. Ympäristö viestitti minulle monin tavoin ja aivan totissaan, että olen huono ja paha ihminen, joka tekee heille vääryyttä sekä aiheuttaa ahdistusta pelkällä olemassa olollaan. Kaikki mitä sanoin tai en sanonut oli tuomittavaa.
Jälkeenpäin ajatellen aloin hämmästyttävän nopeasti itsekin epäillä, josko minussa todella piilee pimeä puoli, joka saa ympärillä olevat voimaan pahoin. Tuntui, ettei niin moni voi olla väärässä. Lisäksi oli narsistin lavastamia tilanteita, jotka laitettiin syykseni. Näissä aina joku loukkaantui tai ainakin oli loukkaantuvinaan.
Vähitelleen aloin ymmärtää, että satuin vain osumaan yhteisöön, joka oli narsistin hallitsema peilisali. En ollutkaan ilkeä kiusaaja, vaan sama ihminen kuin ennenkin. Narsistin porukkaan törmääminen oli painajaismainen seikkailu ja ihmiskäsitystä muuttanut elämänkokemus. Nyt tiedän, että tavallinen tallaaja voi joutua tilanteisiin, joissa kukaan tai mikään taho ei häntä usko, eikä taatusti auta.
Voi vain toivoa, että narsismi ja sen ympärillä liehuvat ilmiöt tunnettaisiin paremmin ja asioille uskallettaisiin tehdäkin jotain. Nykyisin narsismia vähätellään. Sitä pidetään niin harvinaisena, ettei siihen oikeastaan voi törmätä muualla kuin vankimielisairaaloissa. Tietoa narsistien ja psykopaattien todellisesta määrästä ei voikaan olla olemassa, sillä suurin osa sekopäistä on menestyviä ja arvostettuja. He eivät päädy psykiatrille tai poliisille, koska tekevät sairaat tekonsa niin, ettei riittäviä todisteita jää, eikä todistajia uskota.
Oma lukunsa ovat narsistin tukijoukot. Jos olisin sopivalla alalla, haluaisin yrittää tutkia juuri tätä porukkaa. Tiedetään jo, että poikkeusoloissa , kuten sodassa tyhmyys voi tiivistyä raakalaismaiseksi käytökseksi. Normaalissa elämässä ihan tavalliset ihmiset voivat lähteä mukaan narsistivetoiseen laumaan, joka kiusaa uhria kuin merkillisessä kiimassa. Se on varsin outoa pörräämistä, johon syyllistyvät keskivertoelämää elelevät, työssäkäyvät äidit, isät ja isovanhemmat. Heillä ei todellakaan ole rikosrekisteriä, todettuja mielenterveys- tai muitakaan perusongelmia.
Psykopaatti pystyy tekemään samanlaista vahinkoa kuin joku voi rikoksilla tehdä, mutta toteuttaen sen lakipykälien puitteissa. Siinä voi hyödyntää mm. sitä että samannäköisiä asioita tai tilanteita voi merkityksellistää monella tapaa.
Siis jostakin samasta tilanteesta ihmiset pystyvät kertomaan monenlaisia selostuksia, että mitä siinä oikeastaan tapahtuu. Ne kaikki kertomukset voivat ihmisille näyttää yhtä tosille, vaikka tietysti on olemassa objektiivinen totuus siitä mitä siinä tapahtuu, vaikkei kukaan sitä tietäisi.
Esim. tosiasiallisesti siinä vakavasti vahingoitetaan jotakuta, mutta asia on selostettu niin, että siinä muka tehdään jotain hyvää. Oikeasti kuitenkin joku siinä vahingoittuu.
Painajaismainen ja ihmiskäsitystä muuttava kokemus minullakin. Nykyisin en enää luota ihmisiin, pysyttelen elämästä syrjässä ja yritän selvitä päivän kerrallaan.
Tilanteita ja tapahtumia voi todellakin kertoa monella tapaa. Niitä voidaan katsoa monelta kannalta ja niistä voi luoda vaikka minkälaisia kertomuksia, joilla ei ole mitään tekemistä itse tapahtuman ja todellisuuden kanssa. Asiat voi sievästi kääntää päälaelleen. Kaiken tarkoituksena juuri jonkun vahingoittaminen.
"Kaikki mitä sanoin tai en sanonut oli tuomittavaa."
Ketjun aihe/otsikko koski huijaamista, mutta samaan sarjaan kaiketi kuuluu manpulointikin. Lukaisin äsken tämmösen jutun, josko joku löytäisi tästäkin itselleen jotain apuja...
http://mielenihmeet.fi/7-vinkkia-manipuloijan-kasittelyyn/
Tuo oli hyvä artikkeli.
Varsinki tuo kuva kuvaa kokemaani.
No noinhan se menee. Kun narsisti touhuaa uhrinsa selän takana näitä kampanjoitaan. Ei siinä uhri todellakaan tiedä, minkälaisen syntipukinroolin on saanut milloinkin kannettavakseen.
Narsisti siekailematta uhraa uhrinsa *hyödyntavottelunalttarilla*. Ei hän välitä siitä, että uhrin maineen mustamaalaus, perustui hänen puoleltaan täysin valehteluun.
Oliko "narsistin" äitikin "narsisti" siis? Ja sinä olet? Miniä?
Tämä unohtuu monilta keskustelijoilta: narsistille voi altistua missä tahansa - ei pelkästään parisuhteessa.
Nimimerkki Yhteenlaskutoimituksen tänne laittamassa linkissä http://mielenihmeet.fi/7-vinkkia-manipuloijan-kasittelyyn/
sanotaan:
"Kyky asettua heidän edelleen ja vakuuttavasti esitellä mahdolliset lopputulokset on kaikkein tehokkain tapa kommunikoida tehokkaasti manipuloijan kanssa.
Tällä tavoin pakotat heidät muuttamaan asennettaan sinua kohtaan, tehden heidän suunnitelmastaan ilmeisen ja näin ollen ryöväten heidän valtansa."
Tuosta sain jotain ideaa, että jotenkin tuota pitäisi kehittää...
Kiltin ihmisen on vaikea ryövätä pahan ihmisen valta, mutta se vasta hyvyyttä olisi, jos siihen pystyisi. Muu on enemmän tai vähemmän huuhaata.
(täällä palstalla en ole ryöväämässä kenenkään valtaa. Minun kamppailuni ovat muualla )
Vallan ryövääminen narsistilta onnistuu, ryövätty on ja toimii. Narsisti jää suu auki perään tuijottamaan vallananastajaa jonka on luullut hallitsevansa. Narsisti on kuitenkin mestari näkemään kaikenlaiset vallan anastamisen yritykset ja aiheuttavat hänessä vain huvittuneisuutta.
Mikä voittaja sellainen tyhjä ihmisenkuori muka voisi loppupeleissä olla ?
Luulisi elämän ilman tunteita ja hyvyyttä jäävän aika yksiulotteiseksi. Vs he katsovat aina mustavalkoisena, monona, mutta meillä on stereo väritelkkari ja kontrastinsäätö. (en tarkoita oikeaa elektroniikkaa).
Muiden kautta saatu ei siis ole hänen omia ominaisuuksiaan, ei voi olla.
Narsisti on pahuudessaan itsensä ansainnut ja sietää jäädä kiehumaan omissa liemissään ilman meitä/teitä pelastajia.
Näin on. Liian myöhään tajusin.
Mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Jääköön sitte nyt liemiinsä, vaikka ehtivät jo tuhonsa tehdä.
Muistan kun ensimmäisestä väri-tv:stä sai väännettyä värit pois.
Jospa tosiaan onkin niin että kiltit ihmiset kykenevät näkemään laajemmalti, enemmän, koko kuvan?
Ja etäännytyksen näkökulmasta nousta narsistin siis pahan yläpuolelle.
Varmaa on ainakin että ne kadehtivat (kuten kaikkea muutakin) herkkien ihmisten elämäntajua, joka niiltä itseltään puuttuu.
Kun näkee oman osuutensa, näkee mihin ei ole syypää. Tosin pelkästään se että on olemassa riittää loiselle.
Olisi mukava lukea enemmän toipumiseen uskovista.
Täytyyhän tästä jotenkin edetä??
"Muistan kun ensimmäisestä väri-tv:stä sai väännettyä värit pois."
Minusta tuo ajatus toimii.
"Narsisti on pahuudessaan itsensä ansainnut ja sietää jäädä kiehumaan omissa liemissään ilman meitä/teitä pelastajia."
Narsistin uhrin on turha yrittää saada koskaan apua mistään tai keneltäkään. Ei kannata koskaan kysellä mitään apua keneltäkään, sillä narsisti kääntää asiat päälaelleen ja tekee itsestään uhrin ja uhrista narsistin.
Nämä ovat niitä asioita, joita kukaan ei voi ymmärtää, ellei itse ole kokenut. Niin kauan on toivoa kuin on elämää. Toivottavasti tietous narsismista lisääntyy. Ja lisääntyyhän se, kun yhä uudet ihmiset joutuvat kokemaan saman kuin minäkin.
Arvostetaan edes tätä vertaistukea, pienintäkään toivonkipinää ei kannata väheksyä.
Anonymiteetti mahdollistaa ettei tarvi pelätä juuri näitä käytettävän itseä vastaan.
¥
Loistan muita tsempatessa, mutta ite oon aivan pihalla-
Miten yhdistät on-merkin ja yyn?
Kyllä varmasti arvostetaan tätä vertaistukea. Itse asiassa on jo iso kynnys ylitetty, kun asiasta yleensäkin uskalletaan puhua julkisesti.
Ja on tosi jännää huomata se, että ne, joilla on asiasta omakohtaista kokemusta. Ymmärtävät tapahtuneet ilman *sarvia ja hampaita*, etenkin uhriksi joutuneen kannalta. Kun kysymyksessä ei ole uhrinpuolelta mikään vapaaehtoinen *valintatehtävä*.
Istuin viihteellä ja huomasin vanhan tutun, joka oli ottanut jo vähän liikaa. Hän hakee tanssiin. Juttu luisti ja kerrottiin siinä elämänkokemuksia. Loppuilta istuttiin samassa pöydässä. Päässä humisi ja tuntui siltä, että meillä on valtava yhteys. Illan päätteeksi, hän tarjosi kyydin taksilla kotiini ja ehdotin, että tulisi sisään, niin juteltaisiin vielä, kun olin ollut kauan vailla juttuseuraa. Loput voitte kuvitella itse.
Em. perustarinassa on monta kohtaa, jossa voi valita, käsittääkseni aivan vapaaehtoisesti. Molemmat voivat tehdä valintoja ja ko. iltaviihteellä voi johtaa mitä erilaisimpiin tapahtumiin.