Niin kuin minä sinuun luotin. Olen sinusta sekaisin. Sitä oikeaa ei tapaa joka päivä. Miksi sä teit sen? Mitä sä haluat elämältäsi? Mikä on sen merkitys? Minulle se olisi huolehtia susta.
Hey babe miksi et uskonut minuun???
miksteinnäin
16811
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miehelle: luotan kyllä.
Juuh, vastaan sen kliseisen mukaan, kerro tuo hänelle, niin varmaan ymmärryksesi kasvaa ;)
Mä en nyt jaksa tekeytymään ainutlaatuiseksi.
Osaan kyllä huolehtia itse itsestäni, olen ihan ok myös yksin. Oletko sä?
Minua harmittaa paljon.
Osa 2 on tämä : vihaan sitä ajatusta ettet ole yksin jos et ole (en tiedä, on vaan sellainen aavistus) mutta toisaalta haluan että saat nyt nauttimaan juhannusta jossakin mukavassa seurassa.
elämäni merkitys on olla joku jollekin. Ennen kaikkea olen äiti. Muut roolit tulevat sen jälkeen. Äitiys ohjaa elämäni suunnan.
Ja se on hieno. Olen tiennyt sen alusta asti. Näin myös vastaavaa unta.
Jotenkin pitäs nyt ilmaista halus oikealle henkilölle. Kokeeko sinut oikeaksi. Miksei uskonut, mitä oli ulosantisi, olitko uskottava? Menikö toiselta luotto? Minä vietän juhannuksen perhepiirissä. Jossa on sukulaisia, aikuisia ja lapsia.
Siksi en tehnyt mitään ihastumiseni suhteen. Menee kaiken edelle, myös omien tarpeideni.
Monet ihmiset perustaa uusioperheitä, vaikka heillä on lapsia eikä se tee heistä yhtään sen vähempää lapsistaan välittäviä. On lapsilleen täysin mulkvisteja ydinperheen vanhempia ja yksinhuoltajiakin.
Nämä sanat jos olisin kuullut häneltä joskus..
Aika harvinaista kyllä olisi, jos joku uskaltutuisi toisen huolenpidon varaan tänä päivänä. Kaksi aikuista ihmistä vastaavat itsestään ja terve parisuhde tukee sitä. Tietysti pitää voida olla myös heikko, tarvitseva ym. Toista tukien ja kuullen.
Ja oikeastaan varmaan suurimpia kysymyksiä parisuhteessa on parin kyky käsitellä häpeän tunteita. Vaatii todella hyvän kommunikaation sekä riittävän hyvän itsetuntemuksen, jotta ko. tunne tulee läpivalaisuun keskusteluissa.
Mun mielestä ap ottaa aika ison roolin itselleen toisen huolehtimisessa.
Mutta jos hän ei halua muita elämäänsä ja on valmis käymään läpi vaikeat asiat.
No, eihän siinä sitten muutakuin tulta päin. Olen aika varma, että häpeä on yksi suurin syy kaikkiin kommunikaatio-ongelmiin siis todellisiin ja syviin. Sitä on todella vaikea kohdata varsinkin itsessään ja vielä toisen kanssa. Siinä jos jossakin täytyy olla tunne-elämä hallussa ja muutenkin. Ja eihän se välttämättä niin vaikeaa ole, mutta riippuu mitä ihmisuhteiltaan haluaa ja millaisen suhteen. Ja toki eletty elämä.
Mun mielestä sekin, että on valmis käymään läpi vaikeat asiat, tulee tehdä itsensä takia. Toisellakin on vastuu vain itsestään ja hänenkin täytyy tehdä samoin itsensä vuoksi. Ei se yleensä niin mene, että toisen takia muuttuu, siinä vain lisää jotakin painolastia toisen harteille. Samaa kasvua pitäisi tapahtua toisessakin yhtälailla.
Ja vasta sitten voi mennä puolitiehen vastaan toista.