Nuori alkoholisti

Täällä kaipailtaisiin vertaistukea muilta nuorilta alkoholisteilta ja miksei vanhemmilltakin!
Pientä taustatietoa; 22-vuotias nuori nainen, 2 vuotta sitten yrittänyt ensimmäisen kerran päästä irti alkosta tosissani katkaisuhoidon, antabuksen sekä naltrexonin avulla. Lisäksi vuoden verran a-klinikalla avaamassa alkoholismini syitä.
Takana 5 vuotta liikakäyttöä ja viikossa tullut juotua kolmesta seitsemään kertaa. Katkaisuhoidon jälkeen sain oltua 3 viikkoa juomatta antabusreaktion pelossa, kerran kun uskalsin kokeilla ja ei reaktiota tullutkaan (lukuunottamatta kasvojen kuumoitusta ja punoitusta) niin siitähän se taas lähti.
Tähän mennessä työpaikka lähtenyt alta, luottotiedot menneet, lauennut paniikki -ja rytmihäiriö. Itseluottamus ja omanarvontunne romuttunut.
Maanantaina mun päässä napsahti jotain ja päätin laittaa korkin kiinni ja tämä viikko tullut oltua selvinpäin ilman minkäänlaisia himoja. Olo on helpottunut.
Tunne siis aivan eri, kuin tuon 2 vuoden takaisen selvän 3 viikon aikana, silloin mikään ei huvittanut eikä olo muuttunut missään vaiheessa freesimpään suuntaan.
Nyt siis kaipaan kohtalontovereiltani tukea, apua sekä neuvoja kuinka saisin pidettyä korkin nyt lopullisesti kiinni? "Juoppokavereilleni" en ole tällä viikolla vaivaantunut vastaamaan, eikä tämä tietynlainen eristäytyminen ole itseasiassa haitannut vaan tuntunut hyvältä.
15716
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

"Maanantaina mun päässä napsahti jotain ja päätin laittaa korkin kiinni ja tämä viikko tullut oltua selvinpäin ilman minkäänlaisia himoja. Olo on helpottunut."

Joskus voi käydä niinkin onnellisesti, että rippuvuus alkoholiin katoaa kuin taikaiskusta.
Se helpottaa huomattavasti raitistumisprosessia, kun ei jatkossa tarvitse kärvistellä viinan tuskissa.
Toivottavasti näin on käynyt sinun kohdallasi.

Äänestä

Päihdelinkissä on hyvä keskustelualue, sieltä saat varmaan vertaistukea.

Äänestä

Menestystä. Pidä kiinni helpottuneesta olostasi. Jos tulee vastoinkäymisiä (ja niitähän tulee) niin älä ainakaan rupea juomaan turruttaaksesi sisäistä pahaa oloasi. Päivä kerrallaan. Yritä löytää päiviisi mielekästä hommaa. Oisko työtä jossain? Mikäli mahdollista, etene viikko kerrallaan. Kolme viikkoa raittiina on hyvä alku, ja pääset kyllä eteenpäin. Pian sinulle tulee kuukausi ilman viinaa - ja sitten taas päivä kerrallaan. Kuukausi kuukaudelta loittonet entisestä elämästäsi. Yksi päivä. Sitten toinen. Jne. Oma alkoholinhuuruinen elämäntapa tuntuu kaukaiselta - silti muistan kaiken. Sen paskan olon, mikä seurasi viinasta. Tarvitset vertaistukea. AA on tehnyt hyvää työtä vuosikymmeniä. Rohkeasti mene mukaan. Tutustu riippuvuus-käsitykseen. Todellakin, joskus riippuvuus alkoholiin häviää kuin taikaiskusta, kuten edellinen kirjoittaja totesi. Onnea uuteen, hyvään elämään.

Äänestä

Stemppiä! Mullaki on ihmiskoe meneillään. Olen ollut 28 pv raittiina. Rahaa on säästynyt 500-700€

Äänestä

No olipa kommentti edellisellä. Haukalle tiedoksi: jatka ihmisekoetta! Hanki tietoa ja kokemusta siitä, millaista on elää ilman alkoholia. Saatat yllättyä, miten helppoa se on. Kuten sanoit, rahaa säästyy paljon, kun jättää viinanjuonnin. Hyvä motivaatio sekin. Mutta paras syy viinan jättämiselle on oikea, normaali elämä. Ei ole oikeaa elämää olla joka päivä humalassa. Ei ole oikeaa elämää, jos ajatukset pyörivät vain ja ainoastaan viinan ympärillä.

Äänestä

22 vuotias ei ole voinut mitenkään ehtiä juoda niin paljon että olisi peruuttamattomasti alkoholisti. Alkoholismin peruuttamattomaan syntyyn pitää juoda 15 vuotta aktiivisesti.

Äänestä

Alkoholistiksi voi tulla monella tapaa. Mikäli nuori ihminen on huolissaan juomisestaan, niin oikeassa on: on aika tarkistaa juomatapojaan. Kenellekään ei ole hyväksi jatkuvasti ryypätä ja humaltua, olipa minkä ikäinen vaan. Etenkin nuorten raitistumista on tuettava sekä kannustettava; ihminen on kehittyväinen, muutokseen pystyvä, kun motivaatio on olemassa. Nimenomaan toivon menestystä elämänmuutokseen ketjun aloittajalle!

Tiedän kokemuksesta, että nuorena ei paina huoli viinanjuonnista. Sitä ajattelee, että en ole alkoholisti, ne muut ovat. Tai nuo keski-ikäiset, vanhat juopot kuppiloissa, kauppakeskuksissa. Usein alkoholismi kehittyy salakavalasti, hiljaa, vuosikausien säännöllisen kännäämisen takia. Niin minulle kävi. Nuorenakin join, mutta varsinainen alkoholismi ja paha alkoholiriippuvuuus syntyi viimeisen 17 vuoden aikana. Päivittäin join viiniä. Salaa. Yhtenä aamuna heräsin, ja tajusin vapisevaa, pöhöttänyttä, punoittavaa, ärtyistä olemustani katsoen, että näin ei voi jatkua. Siitä alkoi tervehtymiseni.

Koska tämä palsta käsittelee alkoholismia, ja aika moni pyytää neuvoja raitistumiseen, alkoholista eroon pääsyyn, niin velvollisuus on meillä muilla auttaa. Vertaistuki on arvokasta - voi puhua suoraan, kiertelemättä kokemuksistaan toisen, jolla on tai on ollut paha riippuvuus viinasta.

Juomatapojen muutos, vähentäminen, tietoinen kohtuullistaminen, lopettaminen tuo elämään paljon sellaista hyvää, mitä ei tiennyt olevan. Ja kääntäen, alkoholismin tuntien muistan kaiken sen pahan, mitä liika viina sekä krapula toi mukanaan elämääni. Kyse on valinnasta: itse olen valinnut raittiin elämän, vaikka ei se aina helppoa ole. Silti pidän elämääni parempana nyt kuin aikaisempaa viinakeskeistä.

Äänestä

Lähet mun talliin niin voit hei tienata noi juomat?

Äänestä

Hienoa, että se napsahtanut. Kyllä se on ennen kaikkea oma napakka päätös. Kuulunet siihen ryhmään, jolle ei kohtuukäyttö ja edes joskus maistaminen sovi vaan imu ja riippuvuus laukeaa heti. Saattaa se himo hieman maistaa tulla vielä, mutta keksi silloin jotain muuta tekemistä tai ota yhteyttä raittiiseen ihmiseen. Mieliteko voi mennä ohi jopa kymmenissä minuuteissa tai parissa tunnissakin. Pidä se korkki nyt visusti kiinni.
Joillain on vain geeneissä se taipumus, ettei alkoholi sovi ja siihen tulee helposti riippuvuus.

Äänestä

Raitistelijat työntävät kovalla tarmolla löylykauhojaan anuksiinsa.

Äänestä
  • Perinteinen buahhahahn yöshow. Älkää välittäkö, hän on parantumaton.

    Äänestä

  • ja työnnän löylykauhaa perseaukkooni päivittäin. ja monet monet kerrat olen meinannut käydä hakea kaljaa kaupasta kunnes muistin löylykauhan , ehkä käsi väsyi.

    Äänestä

Kyllä nuorenakin voi alkoholisoitua. itse olen 24 vuotias nainen, ja minä olen alkoholisti. Olen juonut melkein päivittäin 17 vuotiaasta asti, ja välissä on vain yksi kuukausien mittainen selväkausi. Mistä tietää milloin on alkoholisti? Sillon kun ei juo enää sen takia että se olis kivaa. Sillon kun juomisesta tulee pakonomasta ja aletaan juomaan loiventavia, vaihdetaan kaljat viinaan, koska viina on halvempaa ja muutenkin käytännöllisempää, kun millään muulla ei ole enää mitään väliä. luottotiedot menny, katkasuhoidot ja psykiatriset osastot on tuttuja, rikosrekisterikin tuli. Päihdeterapiassa tullut käytyä. Ja juurikin 22 vuotiaana myönsin itselleni että minulla on ongelma. ja vasta vuosi sitten myönsin itselleni että olen alkoholisti. Ei se riippuvuus ikää katso.

Äänestä

Ei katso, ei. Totta joka sana. Hyvin nopeasti voi kehittyä alkoholiriippuvuus. Mäkin alkoholisoiduin nuorena. Osasin salata sen hyvin. Tärinä, vapina. Vain kännissä tunsin eläväni. Nyt keski-ikäisenä pitkä juomisputki takana. Kaksi vaihtoehtoa mulla: jatkan samalla tavalla ja tuhoudun TAI pelastan itseni. Päätin pelastaa itseni. Ei viinaa.

Äänestä

Mä lääkärit suosittelemme juomaan 17 annosta alkoholia per päivä. Se ei ole haitaksi terveydelle.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Marie.lo kirjoitti:

Täällä kaipailtaisiin vertaistukea muilta nuorilta alkoholisteilta ja miksei vanhemmilltakin!
Pientä taustatietoa; 22-vuotias nuori nainen, 2 vuotta sitten yrittänyt ensimmäisen kerran päästä irti alkosta tosissani katkaisuhoidon, antabuksen sekä naltrexonin avulla. Lisäksi vuoden verran a-klinikalla avaamassa alkoholismini syitä.
Takana 5 vuotta liikakäyttöä ja viikossa tullut juotua kolmesta seitsemään kertaa. Katkaisuhoidon jälkeen sain oltua 3 viikkoa juomatta antabusreaktion pelossa, kerran kun uskalsin kokeilla ja ei reaktiota tullutkaan (lukuunottamatta kasvojen kuumoitusta ja punoitusta) niin siitähän se taas lähti.
Tähän mennessä työpaikka lähtenyt alta, luottotiedot menneet, lauennut paniikki -ja rytmihäiriö. Itseluottamus ja omanarvontunne romuttunut.
Maanantaina mun päässä napsahti jotain ja päätin laittaa korkin kiinni ja tämä viikko tullut oltua selvinpäin ilman minkäänlaisia himoja. Olo on helpottunut.
Tunne siis aivan eri, kuin tuon 2 vuoden takaisen selvän 3 viikon aikana, silloin mikään ei huvittanut eikä olo muuttunut missään vaiheessa freesimpään suuntaan.
Nyt siis kaipaan kohtalontovereiltani tukea, apua sekä neuvoja kuinka saisin pidettyä korkin nyt lopullisesti kiinni? "Juoppokavereilleni" en ole tällä viikolla vaivaantunut vastaamaan, eikä tämä tietynlainen eristäytyminen ole itseasiassa haitannut vaan tuntunut hyvältä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu