Miten te jaksatte kuukaudesta toiseen vatuloida samaa asiaa? Eiköhän nyt jokainen ole saanut painavan sanansa sanottua turvapaikanhakijoista ,niin puolesta kuin vastaan. Oletteko huomanneet, että kesä on tullut? Menkää ulos luontoon ja antakaa jo turhan riitelyn olla. Tuollainen vääntäminen ei johda mihinkään. Menkää tekin ulos nauttimaan kauniista kesäståmme.
Menkää vaikka ulos
Kesästänauttimaan
1471777
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 147
Vanhimmat
Painu sinä kukkahattutäti hyysäämään mutuja tai spurgujen kanssa vetämään pussikaljaa puistoon
Ei, kun minä menen luontoon ulkoilemaan, saatanpa pulahtaa uimaankin ja olisi tuo kukkahattu aika hassu näky päässäni. Harvoin niitä miehen päässä näkyy. Ethän viitsi haastaa riitaa, siitä kun ei hyödy kukaan.
En tule. Kaada ittelles vaan.
Siksipä meillä Suomessa meneekin kehnosti. Täällä luullaan, että tässä maassa on oikeasti varaa roikkua netissä paskaa puhumassa, vaikka hommasta ei ole mitään hyötyä, eikä juttu johda muuhun kuin aivojen pehmenemiseen. Tätä menoa haukutut matutkin on vissiin viksumpaa väkeä - vaikea uskoa että alentuisivat tämmöiseen touhuun.
Mutta siis, juttu jatkuu ja kesän jälkeen tulee syksy...ja työaikaa ei jatketa, mieluummin vaikka kärsitään työttömyydestä ja työssä käyvät korkeista veroista.
Sekö on valhetta että on todisteita joka paikka täynnä mitä islamistit tekee euroopassa, katoppa edes munapää tuo video minkä pässipalli laittoi, jos se edes hiukan avaisi asiaa pieneen märänneeseen aivoosi.
Katopa suurituoreaivoinen videoita Isiksen hallitsemilta alueilta, mitä siellä tekevät ihmisille. Ei ihme, että ihmiset lähtee sieltä islamisteja pakoon turvapaikanhakijoiksi jos vain pääsee.
Selitäppä+sinä,+että+miksi+90%+tulijoista+on+nuoria+äijiä,+selitäppä,+miksi+lapset+ja+naiset+jäivät+taakse.
Ette sitten menneet ulos, vaan jatkoitte tuota samaa jo kuukausia jatkunutta vatuloimista ja riitelyä. Mitä ihmettä te tuommoisesta saatte itsellenne? Miten luulette tuollaisen muuttavan kenenkään maailmankuvaa suuntaan tai toiseen? Miten luulette tämän jauhamisen ja riitelyn vaikuttavan turvapaikanhakijatilanteeseen suuntaan tai toiseen?
No, ehkä tarkoitus olis että joku tajuaisi mitä nuo perkeleen islamistit on.
Kaikki kun ei ole kaltaisiasi, minä, minä, minä ja minä tyyppejä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001191741.html
Siinä taas ihanuutta niille jotka alkaa islamistien kanssa liikkumaan.
Mutta miten tuo linkkisi italialainen liittyy islamisteihin - ei sen enempää logiikkaa kuin muissakaan kirjoitetuissa viesteissä!
Varo, ettei sinua vedätetä täällä palstalla...ääliömäisille viesteille nauraminen taitaa olla yksi syy kirjoittelun jatkamiseen.
Jaa, mitenkä.. muslimi polttomurhasi, yllätys, yllätys, ja oli maahantunkija, suvakin mielestä mikään ei liity mihinkään, saatanaan naurettava jälkijättöinen apina.
Teille hyysäreille täällä saa nauraa, sopisitte imemään banaaneita viidakkoon, sääli että ette osaisi edes niitä kuoria.
Englanninkielisessä linkkisi uutisessa sanotaan, että italilalaista mentaliteettia, jossa mies ryhtyy väkivaltaiseksi kun nainen lopettaa suhteen, täytyisi muuttaa. Samaa ilmiötä taitaa olla joissakin suomalaisissakin; perheväkivalta on tässä maassa on paljon yleisempää kuin mitä täälläkin lehdistä saadaan kuukausittain lukea. Ja meilläkin siitä usein vaietaan. Niin, italialainen Vincenzo ei välttämättä ole sen enempää muslimi kuin suomalainen Pekkakaan.
On taas keskustelulla tasoa. Hienoa Saarijärvi.
Ja mikä sinä luulet olevasi kertomaan miten väen pitäsi kirjoitella, eli siellä taasen yksi hyysäri koittaa päteä.
Miten ihmeessä koko keskustelun tason arvostelu on hyysäämistä? Sinulla taitaa olla käsitteet sekaisin tai jäänyt vain yksi sana mieleen. Kommenttisi ei ainakaan nostanut keskustelun tasoa, vaan saattoi jopa laskea sitä väärien käsitteiden käytöllä.
Hienoo sulta. Harmittaako? Eihän se oo oikein, että Ahmetit lähtee kotiinsa vaimojensa ja lastensa luo. Hanki vaikka kissa itelles.
Tänään yks sssssssssliipattu "17 vee" räpläs kännykkääsä puun alla istuen. Ykkös merkkihousut . lenkkarit ja paita . varjossa sähkötti varmaan on turhan kuuma kun ei näy mitään tai ketään laitettavaa päiväsairaalan nurmikolla . On se kun pikkupitäjässä ei oo mitään tekemistä . oottelee varmaan lauantai iltaa jos olis opiskelija lihaa liikkumassa . Tai meni vastaanotolle ku akusta virta vähissä ja punottaa ja kirvelee . SSSaataannnn suvakit jos tautia . Viestiä kotpuoleen . T Ahmed Muhammmmad Ps .Ruoka on edelleen paskaa .
Onkohan nämä Saarijärven palstoille kirjoittelevat joille nuo matut ovat kuin huumetta todellakin aikuisia ihmisiä. Kirjoitustyyli kyllä vaikuttaa riitelevien lasten kirjoittelulta. Heitä ei näy pätkääkään kiinnostavan esim Saarijärven vaikea työttömyys eli nähtävästi heidän mielestään meillä on muuten kaikki hyvin ja vaikka ei työpaikkoja saataisikaan niin kunhan matut saadaan pois niin ollaan lintukodossa
Olisit ennemmin kiinnostunut hoitotoimenpiteistä, sillä islamin ihannointi on vakavimpia sairauksia euroopassa.
Tosiaan, suomessa on työttömyyttä paljon, mutta islamin suomeen marssi on paljon, paljon pahempi huoli.
Tutkippa hiukan mitä islami on ja mitä se tekee parhaillaan euroopalle.
Ruvetaan kaikki tutkimaan islamia, jätetään työt tekemättä, jätetään perhe hoitamatta, jätetään ulos menemättä, ei kiinnostuta paikkakunnan merkittävistä asoista, roikutaan palstalla ja kirjoitetaan kiroillen mitä mieleen juolahtaa vähätellen kaikkea muuta ja haukkuen joka ikistä, joka ei siihen roskaan kiitosta anna...näin jatketaan sitä rataa, mihin Suomi onkin menossa!
Tähän ei auta , vaikka miten tässä vatuloidaan korkeaa työttömyyttä , se on mikä on,ehkä hallitus ei ole tehnyt riittäviä päätöksiä työllisyyden parantamiseksi ja maailmanlaajuinen lama on päällä ja vienti ei vedä.Mutta mitä tulee matuihin , he eivät kyllä paranna asiaa täällä eikä missään euroopassa , vaan pienikin kasvukipinä uppoaa näihin loisiin.
Viestiesi perusteella näyttää paremminkin siltä, että täällä on vastakkain väkivallalla uhkaileva räävittömästi käyttäytyvä ääriaines ja normaali suomalaisten enemmistö. Jos joku Löylykauha on kirjoittanut epäasiallisesti työttömistä, et voi väittää että minä muu palstaa lukeva enemmistö olisi sanonut heistä yhtään mitään.
Kyllä ihan tietoisesti itse keskityn todellisen elämän merkittäviin asioihin.
Ottaisit sinä vähän taukoa, ehkä se helpottaa. Toivoton missio on sinulla tämä yritys häätää ulkomaalaiset Suomesta.
Nauti uusia perunoita ja voita
mansikoita ja makkaroita,
Tee saunaan tuore vasta
varpaat veteen kasta,
Hakkaa liiteriin halkoja
oio nurmikolla jalkoja,
Ihastele poutapilviä
siristele auringossa silmiä,
Haista kesän tuoksut
unohda turhat juoksut,
Muista paljon lekotella
laiturilla elämää hekotella,
Mieti kivoja juttuja
tapaa ystäviä ja tuttuja,
Älä murehdi ötököitä
vietä rauhallisia kesäöitä !
Juhannukseen kesä pysähtyy.
Kauniit kukat keskiyöhön loistaa.
Käki kukkuu vielä, laulun toistaa.
Aamuyöstä vasta hämärtyy.
Kutsukoon Sua tanssilavan huvi.
Taikka istu iltaa pihamaalla.
Juhlahetki miellä riemukkaalla.
Iloitse ja nauti, nyt on Suvi.
Hermo lepää , kun saa joskus lukea , vaikka tälläisia kauniita runoja eikä tätä kantaväestön ja suvaitsevaisten iänikuista tappelua.
Kyllä kannattaisi lopettaa hyödytön tappelu.
Olen saarijärveläistä kantaväestöä ja sukuni on asunut paikkakunnalla satojen vuosien ajan. Olemme suvainneet täällä liikkuvia laukkuryssiä, karjalaisia evakkoja, sukulaisia on muuttanut paremman elintason perässä Ruotsiin ja Amerikkaan. Paikkakunnalle on muuttanut ihmisiä muualta päin Suomea ja nyt suvaitaan mamuja jotka täällä oleskelevat enimmäkseen tilapäisesti. Elämä on aina jatkunut vaikka aika, ihmiset ja tilanteet ovat muuttuneet. Kaikkien kanssa on tultu toimeen, kun on oikea asenne. Ja sopuisalla mielellä on ollut mukava elellä. Samaa suosittelen teille myöhemmin tänne tulleille.
Pöljät antaa matuille omansa, vaikka henkensä ja näitten sotkea paikat, pöljä ei osaa omaansa arvostaa ja pitää ja niin antavat eläimien vallata paikkansa,
-mutta MV-porskuttaa, pääsyt on jo tuohon asemaan siitä on hyvä jatkaa pienillä säädöillä.
MUUMIPEIKON
JUHANNUSRUNO
Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.
Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.
Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.
Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.
-Tove Jansson
Ihanaa Juhannusta Kaikille ❤️
Savu haikuna ilmassa kiehkuroi.
Kimmel kilona vedellä leikkii.
Sauna ja suvi.
Helpottaa työ ja arkinen taakka.
Tätä maata ja multaa riittää sydämiin saakka.
Illan kuparia, kultaa rannan puissa.
Vaan ajatus läheisempi aivan muissa.
Hämärtyy, on syy onneen.
Nautitaan yhdessä kesästä ❤️
- Tuntematon -
Jok ainut kesä minut valtaa vastustamatta
halu olla mehiläinen.
Niityltä niitylle minä lentäisin hoilaten,
hoippuen, hyräillen
ja jäisin kukkaan aina kunnes olisin uuvuksissa
ja tuuli kumppanini hyväilisi otsaani
kunnes tulisi se yksi
johon jäisin iäksi.
Tommy Tabermann
Kas, huomasin, kerran, oh, vai olisko, se jopa toinen, oi, vaiko kolamaskin, noin mä näin, ählämin vakoisen valaan kimpussa, mietin hetken, uh.. rähmäkö silmissäni on, mut, ei.. valas ja ählämi siinä vain, edessäni, sillain, mietin hetkisen, ja oksensin yrjökkääni, ählämin, karvaisen, rinnuksille.....
Ei hyvä runo, vaikea selkoinen ja paljon kirjotusvirheitä.
Kas, mä olen päissään, mut juu.. se onkin kas jussit käsillä, ei suorilla, mut niin uh, kännisillä, mut väliäkös tuol, lisää, viinaa.. saada täytyy, mut per... loppuakko ne taisi, voi, per... lisää haluaa.
Onko ihan pakko?
Oh, ei pakko, mut onko välii, jos haluttaa...?
Kertoopi, uh..tuo toinen...jok.. niin..on, onnessaan... kun toisen runoja, niin kopioida saa... mut ah.. tiedätkös..no, et.. ei ole lupaa, niitä nimissään, oi esittää jos ei lupaa oh, saatu ole, ite runoilijalta.
Eipä ole omissa nimissään nämä juhannuksen piristykseksi näitä runoja tänne laitelut. Hyvin ovat muistaneet runon kirjoittajankin merkitä. Upeaa, että viitsivät nähdä vaivaa. Oli mukavaa luettavaa. Huippuidea ja kiva kun muutama lähti mukaan tähän juhannukseen sopivien runojen julkaisuun palstalla. Kerrankin positiivisia kirjoituksia täällä, vaikka pari urpoa yrittikin sabotoida koko juttua.
Kiitos teille. Julkaiskaaa vaan lisää, useat juhannuksen viettäjät ihastuivat näihin runoihin, ainakin meidän seurassa ollut runsaslukuinen porukka.
Nocturne
Ruislinnun laulu korvissani
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.
-Eino Leino-
Pieni laulu ihmisestä
Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
-Tommy Tabermann -
kesäilta
Laineiden liplatus
rantakiviä vasten ja
uivien lasten
iloinen nauru
korviini kantautuu
kaukaa, toiselta rannalta
aurinko painautuu
taivaanrannan taa
ja näin punertaa
kauniin kesäisen
muistojen
järvimaisemani suomalaisen.
Runoilija Shadow
Jokainen, joka on pidellyt aaltojen silittämää kiveä kädessään,
tietää, että jatkuvilla hyväilyillä on ihmeitä tekevä voima"
-Tommy Tabermann-
Kyttään kaikkia
aivan kaikkia
käkkäräpää
se kostuttaa
eläkeläinen
se yököttää
työtön, se täysi nolla on
Ehkä sait tuosta jotain itsellesi. Hyvää kesäyötä sinullekin.
Hienoa, että jotkut osaavat muutakin kuin kopioida.
Jos voisin jäädä tähän,
kun kaikkialla soi,
kun niitty usvan alla
hiljaa unelmoi.
Jos voisin jäädä tähän,
kun laulaa kesäyö,
kun tuoksuaa tuore heinäkuu
ja alkaa tuulen työ.
Ja vaikka en voi jäädä,
se kaikki minuun jää,
yökehrääjien ääni
ja kaislan hento pää.
- Anna-Mari Kaskinen
Kauniita runoja ihanaa lukea. Kiitos teille jotka näitä kirjoititte.
Taas koitti päivä kesäinen,
on mieli kevyt, iloinen.
Nyt avaan luontoon ikkunat,
päivänkakkarat siel kukkivat.
Oi kesäaamun autuutta
en ajattele murheita
vaan nautin, nautin kaikesta
kesäaamun onnesta.
Birgit Ahokas
ÄLÄ PUHU
Astun luoksesi
painan sormeni huulillesi
Älä puhu
Anna vartalosi kertoa se
minun vartalolleni
Ikuisuus
kunnes suutelet minua
Sinä minua
ja minä sinua
Käteni hiuksissasi
sinä tutkimusretkelläsi
Luet minua
ja minä sinua
Kainalossasi niin hyvä olla
leikit hiuksillani
piirrän sormella kuvioita ihollesi
Nukahdan vierellesi
auringonnousuun
Tuntematon
Oi, katsokaa, miten lainehet
niin kauniisti rantoja kaulaa!
Oi, kuunnelkaa, miten lintuset
niin kauniisti lehdossa laulaa!
Oi, ootteko nähnehet illan kuun
ja kuullehet kuisketta metsän puun,
min ylitse valkeat hattarat
suvitaivaalla vaeltavat?
Tai ootteko koskaan te painaneet
pään kesäistä nurmea vastaan,
kun heinäsirkat on helisseet
ja raikunut laulu rastaan?
Sinikellot tokko ne keinuivat,
lepinkäiset tokko ne leijuivat,
ja tuoksuiko kukkaset tuhannet? -
Sitä tuoksua unhota et.
Ja ootteko mennehet milloinkaan
te aamulla järven rantaan,
kun aurinko noussut on aalloistaan
ja paistanut valkosantaan?
Vesi välkkyikö tyynenä heijastuin,
sumun keskeltä nousiko seijastuin
sadun saaret, niemet ne terheniset? -
Sitä utua unhota et.
Eino Leinon runoelmasta
Hymyilevä Apollo
Jos pidät minusta
lupaat poimia minulle
kaikki tuikkivat tähdet
tummalta taivaankannelta.
Jos pidät minusta oikein paljon
lupaat noutaa minulle
hopeisen kuun taivaalta.
Mutta jos rakastat minua
et tee turhia lupauksia.
-Tove Jansson -
Suomen tuho on loisiva matu
tämä ei ole valhe eikä satu.
Meillä ois valkoiset pilvet ja sinitaivas
jos matut ois menossa pois jo laivas
Suvaitsemattomuutta
Jyrkkää, mustaa, valkoista vaan ei edes yhtään harmaata
Mut eihän sävyn sävyä voi nähdä kun on vaan
Siinä sulkeutuneena eikä boksinsa ulkopuolelle kurota
on silloin kai ymmärrykselle laajemmalle sokea
Elinpiiri pieni kutistuu ihan itse sitä kutistaa
Omassa päässään oman maailman pieneksi kuristaa
ja vielä haluu kiinni laittaa kaikki rajatkin
Ei kohtaa meidän maailmat vaikka lapsia on oltu kaikki joskus
Ja avoimia maailmalle kunnes ne uskomukset
Ne jyrkät ja ahtaatkin on joihinkin meistä
Jo verenperintönä pistetty ja ne leimat on kiinni ja pysyy
Ja erilaisuutta kohti on kai turvallisempaa ensin ampua
Ja sitten vasta kysyy ja laulaa rumaa lauluaan
Pahaa oloaan kai ulos oksentaa
ja ulkoistaa näin meille traumojaan
Tuntematon
Oi.. taas jalojuoma tuo, virtaa kuin kirkkain koski kohti, uh.. niin janoista kurkkuani päin, kuka tietää, löytyäkkö mahani mikä lie,mut ei, silti, pohjaton himoni on, tuota virtain juomaa kohti, oi, juokaatten tekin, kohta suvi ohitten on, nauttikaatte kun aikaa vielä on, kohta arki, karvas niin, mielen sumentaa, ei juokse järki, ei, ei juokse jalojuomat..ei.. kaiken alleen jättää, duunit nuo....
Upponallen runoja
Riita on vallan kamalaa.
Se kirppujanikin kauhistaa.
Ne purevat niin että nousee pahka,
ja kohta on pahkoja täynnä nahka.
Ellei heti lakkaa tuo suukopu,
eri rakennu rauha, ei synny sopu!
-Elina Karjalainen-
Köyhää linkittää muiden runoja jos ette ite niitä osaa.
Älä lue niitä, jos ahdistaa. Ei ole yhtään sen rikkaampaa yksipuolisesti kuukaudesta toiseen kirjoittaa yhdestä asiasta ja joka hemmetin keskusteluun tunkea tätä asiaansa jopa hyökkäävillä, haukkuvilla, solvaavilla ja kaikin puolin asiattomia kirjoituksillaan. Mieluummin minä näitä runoja luen kuin sinun jatkuvaa jankkaamistai. Ottaako noin koville, kun tässä keskustelussa ei ole kukaan sinua juurikaan huomioinut. No, nyt on huomioitu. Voisitko nyt mahdollisesti tyytyväisenä jättää tämän keskustelun rauhaan ja lopettaa tämä älytön häiriköinti.
KIITOS
Häiriköinti?
Aika alasampuvaa, minua ei paskaan kiinnosta hyysärien mielipiteet.
ELINEHTO
Kaikkea saa tehdä,
kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia täytyy tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
elinehto:
Värisevää sielua
ei saa tallata.
Tommi Tabermann
Naurua
Niin hassunkurisen touhun nään
suu tuoss' on sepposen seljälään
suu pieni ja hampaaton
Se naurua on!
Suu pieni, mikä sua naurattaa? Ilmapallo
Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
Näin kyselen turhaan lapseltain.
Se nauraa vain.
Se on lämmintä maitoa pullollaan.
Sill' on äidin suukkonen otsallaan.
Se on kurkkua myöten kylläinen
peto pikkuinen.
Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat
Sinä siunaat kättemme toukomaat.
Nyt vasta ne tähkän kantaa:
Sinä annat meidän antaa.
-Aaro Hellaakoski -
Etteköhän lähde porukalla suvakkien runoiltaan vokkiin.
ritit puhua sydämelle järkeä
ja se nauroi sinulle.
Sydän ei koskaan naura pilkallisesti,
vaan aina sydämellisesti.
Sydämelle eivät mene läpi pelkurin selitykset.
Se sanoo,
että omapahan on valintasi
ja itse valitset,
kuinka paljon kärsimystä säkkiisi mitataan.
Sydämelle on turha levitellä käsiään,
ettei minulla mitään säkkiä ole,
sillä se vastaa,
että olet yhtä suurta säkkiä koko mies.
Tommy Tabermann
Tapperi, tuo äijä, mustin aivoin, jo miettii, uh, mitenkä suomea lisää, tuhota vielä vois, ah, toki, haukutaan lisää, suomalaisia vois, mutta ajatella ei voi, kaikki muuttua äkkiä, voi, ja oi, silloin, hyysärit vaviskaa, luja suomenmaa, se teille näyttää, kuten aikoinaan, maa kantaa ei voi, ei voi, te punaiset, tulette kohtaamaan, oi sen saman, joka teille annettiin, aikoinaan.
Tapperi on eri henkilö kuin Tabermann.
Tämä päivä on lahja
Et pettänyt aamu tänäänkään,
et pettänyt aamu, et kahvi,
vaikk' roikkuvin silmin kasvoin harmain,
päiväni aloin jo aamusta varhain.
Mittasin matkaa eilisestä,
tähysin kaukaiseen tulevaan,
eiliset menneet on menojaan,
eivät palaa uudestaan.
Tämä päivä on tässä, sitä kiitollisena halaa,
joku opettaa.
Onhan tämä lahja, tämä päivä uus',
se hyväksesi käytä, sen mahdollisuus,
kuin rajaton ulottuvuus.
Miten paljon tänäänkin tehdään maailmassa,
miten paljon rakennetaan, puretaan,
kasvetaan, maahan kaadutaan,
miten paljon iloitaan ja surraan,
rakastetaan… tunteita pakastetaan.
Oliko päivä hyvä, sen illalla nähdä voit,
toiko tullessaan sen, mitä aamulla toivoit,
oliko se lahja, vai taakkako vain,
ilon huntu, vai kuorma harteillain.
Lahjako ilo, lahjako taakka,
lahjaisi keskellä vaivoinesi kasva.
Mitä jää sinulle lahjastasi tänään,
min vielä huomenna muistat,
löysitkö onnen, menetitkö turvan,
elitkö surussa, koitko elämisen hurman,
…muistitko kaiken keskellä
katoavaisuutesi julman.
-harri
Aletaanpa tehdä niin että vastataan aina kauniilla runolla näiden öykkäreiden haukkumisiin jospa he sitten ymmärtäisivät lopettaa haukkumiset kun kaunis runo olisi aina heille vastaus.
Siinä, hyysäri..miettii, uskaltaakko vai ei, housut kun jo märis, uh tuli, vaihtaakkin ne pitäis, mutta kun kohta ah, vaihtaa ne kumminkin hyysärin täytyy, ei loppua, näy, ei tuu, hyysäri vain hajuissaan viihtyy, näinhän oi, hyysärit islamiin, niin ja, näin sulautuu..
Minuahan ei toisten runot kiinnosta, mielenköyhyyttä on toisten virityksiä rääpiä tänne, mutta eihän toki hyysärit runoja osaa, liian vaikeaa sekin heille on.
Tyhmänä syntyi
Tyhmänä kuoli
Siinä välissä näppejään nuoli
-Laura Ruohonen-
Hyysärit, oh, rotat, on noiden äidit ja isät, ja..uu niin hyysärit ruikuttaa, ruikuttaa, ja suomenmaan täyttää islamilla, oi.. antakaa hyysäreille, juusto tuo, märäntynyt, sen parempi, nakkiin se laittakaa, ja ilolla odottakaa, näin saa, hyysärit ansionsa tuon....
Kuinka monta löytyy maailmasta olkapäätä
ja kuinka monta kyynärpäätä?
Kumpia löytyy maailmasta enemmän:
Niitä,joihin nojata,
vai niitä joita pelätä?
Uskalla laskea olkapäät ja kyynärpäät,
omasikin.
Kumpia löytyy enemmän?
Kunpa maailmassa kerran
olisi olkapäitä edes yksi enemmän,
kuin kyynärpäitä!
Sitä toivo on,
se horjuen pystyssä pysyvä,
että silloin tällöin saa nähdä
kuinka kyynärpäästä äkkiä kuoriutuu olkapää.
-Tommy Tabermann -
Sade, kastele maan haljenneet huulet
viljan lempeäksi hymyksi
Sade, älä yllätä koditonta
lehdettömän puun tiellä
Sade, älä hukuta riisiä tyhjiksi kupeiksi
Sade, pese sokeiden silmistä unien imelä
Sade, kastele hyökkääjien aseista ruuti
Sade, pese mullasta iäksi veri
Sade, ojenna kätesi ruusuille ja siemeniä suuteleville
Sade, aivan kuin joku itkisi
ilosta
- Tommy Tabermann -
Huomaa miten hyysärit on islamiin päin, sen huomaa oikein hyvin siiät miten nuo lainalee yhden persreikä "runoilijan" "runoja"
"tupperiman" kun ei ole uhtä ainoaa hyvää sanaa sanonut isänmaasta, no, ei tottakai kun oli islamiin kääntynyt 2 jakoinen sekopää.
Miten sitä välistä
huolestuu
hätäilee
pienistä turhista asioista
tulee levottomaksi
ja mieli läikehtii
kuin tuulen keinuttama
veden pinta.
Miten sitä joskus
haluaa lukita
ovet ja ikkunat
ja olla vain
olla ihan rauhassa
itsensä kanssa kahden.
Kysyä itseltään
mitä oikeasti kuuluu.
Odottaa vastausta pitkään.
Kuunnella syvältä.
- Maaria Leinonen
Kesä taivainen
Kesä koitti Pohjolaan
valon toi se tullessaan
viettämään lepoaan
lähtivät tähdet
veivät mukanaan
räiskyvät revontulet
valot toiset taivaiset
Orion, metsästäjä rohkea
enää ei jahtaa
Isoa Karhua
tuttua Otavaa
Orionin osa tää
Viikate Väinämöisen
viettää kesää
teräänsä liipaten
Ei hännänpää
Karhun Pienen
näytä paikkaa pohjoisen
on Pohjantähti sen
näyttänyt kulun
suunnan talvisen
nyt kompassina on
loiste auringon
On Joutsen jo pesällään
Sirius kiillottamassa kilpeään
katsoo Kefeus
valssia Kassiopeian
kulkee Pegasus
käsi kädessä Andromedan
Ja Mars punaposkinen
toisinaan niin sotainen
viettää aikaa kanssa tähtien
On valta auringon
yöt valoisat suven
mut aika kun koittaa elon
tuo tähdet tuikkeen taivaisen
takaisin kanssa Seulasten
- Hilla -
Sikäli aika "hauskaa" huomata noiden ihailevien "runoilijoiden" runot on suoraan sanottuna kaikki täyttä kuraa, jaksotukset päin persettä, tuota ei pysty lukemaan kakeltelematta edes oikea runoilija, sen se tekee kun on kuuluisa ja alkaa tekemään sen kiillottamana jotain mistä ei ole mitään hajuakaan, ja silti on suosion huipulla, ja sen tarjoaa noille "artisteille" tollot jotka ei runoista tiedä yhtään mitään.
"Kiitti vitusti"
Joo!
Kiitti vaan vitusti
Vituttaa niin vitusti tämä saatanan elämä
Vittu!
Kiitti vaan vitusti elämästä.
Vuokra maksamatta,
tili miinuksella,
verikoirat kintereillä.
Ei muuta ihmissuhdetta kuin
Esinahan ja sormien välinen hutera liitto.
Pitkän tähtäimen suunnitelmana kitata vitun pitkä kalja
Niin vikkelään kuin kurkku vetää.
Muista poika aina vaan, niin paljon sitä täällä saa (Joo! Joo!)
kun uskaltaa rakastaa. (Joo!)
Vittu!
Niin että kiitti vaan vitusti tästäkin päivästä.
Vittu!
Vitusta tänne tultiin
Ja päin vittua täällä myös menee.
Ja jos kuolema,
Vittu,
On yhtä vittumaista kuin tämä elämä,
Niin meikäläistä alkaa vituttaa niin pahasti,
Ettei suostukaan arkkuun,
Vaan painelee jonnekin vittuun
Kittaamaan vitusti kaljaa.
Vittu!
Muista poika aina vaan, niin paljon sitä täällä saa (Joo! Joo! Kiitti vaan vitusti!)
kun uskaltaa rakastaa.
(Muista poika vaan rakastaa, rakastaa...) (Joo! Vit...! Joo! Kiitti vaan vitusti!)
Muista poika aina vaan, niin paljon sitä täällä saa (Joo! Joo! Joo!)
Kun uskaltaa rakastaa. (Joo!)
(Muista poika vaan rakastaa, rakastaa...)
Vittu!
-Tommy Tabermann
Taitaa olla tyhjää päässäsi , jos tätä edes pidät runoutena.Otan osaa ongelmiisi.
Kyseessä sarkasmia joillekin täällä kirjoittavalle. Ole samaa mieltä tuo ei ole mikään runouden kukkanen.
Hiljaa – pisara putoaa.
- Kuuletko kaislan taipuvan…
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus…
-Eino Leino
Voi, hyysäri, pieni no, aivoiltaan tottakai, keksiä ei voi, kun paskaa oi vain, mutta sekin, oi sekin, menee täysin hältä perseelleen.
Rakkikoira räksyttää,
ei siltä kukaan rauhaa saa.
Haukkuu päivät,
haukkuu yöt.
Jää siltä tekemättä kaikki työt.
Antaa räkin räksyttää.
Sillä onkin tyhjä pää.
Haukkuu ilman tulosta.
Ei kukaan välitä sen uhosta.
Hyysärin alla, kameli rääkäisee, huutaa siinä kipuaan, mutta ei, hyysäri lopeta ei, lisää vain kamelilta haluaa, mutta kameli ei enää halua, ei, kameli saanut on mitä halusi, nyt kameli karvaisin käsin, marssimassa on, päin lasten leikkipaikkaa vain, taskussaan paperit hällä on, oot nyt muka suomalainen.
Suvakki itkee suruaan, oi miksi kameli mut sä jätit, mutta ootas, eipäs se mitään, tuolla, oi tuolla, mä taas uuden kamelin nään....
Helvetti, sää olet aivan sairas yksilö. Millä perusteella sinä hyysäreiksi nimittelet ihmisiä, jotka pitävät runoista? Oletko sitä mieltä, jos joku ei ole juuri kaltaisesi, niin sinulla on jonkun näköinen oikeus nimitellä heitä? Tuollainen uupelo ei ole mies eikä mikään.
Nyt voisit taas vastata haukkumalla tapasi mukaan. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kommenttini sinulle. Et ole käyttäytymisesi perusteella edes tämän kommentin arvoinen.
Myönnän, että nyt haukuin sinua, mutta joku raja tuolle sinun pakkomielteellesi olisi saatava. En tiedä oletko päihtyneenä vain muuten vaan päätäsi vialla. Ihan sama, mutta yritä jo lopettaa tämä runoista pitävien ihmisten kiusaaminen.
Selvisi nyt sekin , miten montaa eri nikkeä suvakit käyttävät , niinkuin esim sinä.Ja oletan vahvasti täällä olevan tosi vähän suvakkikirjoittajia jotka näin tyhmiä ovat.
Pidän suvaitsevaisia kuitenkin yleensä fiksuina ja ymmärtäväisinä ja avarakatseisina ja myös tajuavat matujen toisenkin puolen.Te täällä vain kiihkon vallassa kehutte heitä sinisilmäisinä ja suljette kaiken negatiivisen puolen heistä.
Luin näitä runoja , niin kyllä täytyy myöntää tämän runon olevan tämän runokisan ylivoimainen voittaja , siinä oli tunnetta ja syvyyttä , eikä kenenkään runoilijan suora kopio , vaan aivan omatekoinen , tälläisiä luen kyllä mielelläni kun vielä siinä sanomaa.
Oi, vastaan kutsuun, oi sen hyysärin, mihin alkaa, se kestettävä on, ei auta, ei, itkukaan tuohon, tehän sen, ihanuuden tuon, aiheutitte, islamin kehuilla, älkää siis itkekö, lisää, toki piisaa.
Kertoo hyysäri joka kertoili aiemmin että olen "rakkikoira" tosin, sekin oli kopioitu, mutta mitäs voi odottaa....
Minulta kun on aikoinaan varastettu runoni, jota sitten alettiin kertoilemaan että ei se minun ole vaan sen joka sitä omaan esitti, joten siitä johtaa ärsyyntymiseni kirjoittajien runojen linkittelyyn, te ette tajua että vaikka ilmoittaisitte runoilijan nimeltä runon alapuolella, teillä täytyy olla kyseisen runoilijan lupa sitä julkaista netissä tai muualla julkisesti.
Nykyään jos runon kehitän, talletan sen kovalevylle ja ulkoisille tallennuslaitteille, joten jos joku aikoo esittää vaikka täällä kirjoittamiani "runoja", siihen pitää olla minun lupani, muutoin tulen vetämään kaikki runojeni käyttäjät raastupaan.
Mistähän runo oli kopioitu? Eipä mistään. Kyllä jokainen pystyy tuollaisen kirjoittamaan alta aikayksikön. Valitettavasti en ole tuo Jätäheidätrauhaan, vaikka täysin samaa mieltä olen hänen kanssaan.
Sinä ja runot, mahdoton yhtälö. Uh, ah, uu, oi jne kaikkine kirjoitusvirheineen.
Tuosta runon kopioinnista,
http://kemppinen.blogspot.fi/2006/01/oikeudet-upoksissa.html?m=1 kirjoittaa seuraavaa väitteesi kumoamiseksi:
Väitetään, ettei kokonaista runoa tai laulua saa siteerata. Saa. Niin tehdään runokokoelmia arvosteltaessa, ja runon luonteen huomioon ottaen koko runon lainaaminen on reilumpaa tekijälle kuin mielivaltaisesti typistetty snipetti
Mahtanee hyysäri, rottaa tuota oikein, noin näin vituttaa, ja sehän minua vain niin naurattaa, luulee hyysäri että runoilla, osaa en, mutta tiedämpä, asian oikean laidan mää, ei auta, vaik hyysäri koittaa väitellä muuta, tiedämpä itse toduuten tuon.
Jos joku aivolaho kirjoittaa blogiinsa jotain, luuleeko hyysäri tosissaan että tuo on oikeassa, voin kyllä kertoa että ulalla on.
Ja edelleenkin, paskat nakkaan teidän hyysärien ajatuksista ja saduista.
Kun joku oikein tyhmyytensä näyttää,
ei hän ymmärrä pääätänsä käyttää.
Tyhjyyttä päänsä humisee,
jos koputtaa, niin kumisee.
Ei kuki hänellä runosuoni,
äly on myös runon juoni.
Käsityskyky on hänellä nolla,
vaikka kaiken asiantuntija yrittää olla.
Yrittää päteä täällä,
mutta vaikeaa se on tyhjällä päällä.
Yritän ymmärtää häntä kyllä,
taitaa hänen järkensä olla maratonkävelyllä.
Täytyy toivoa, että järkensä palaa
ja
sitten hän jotain ymmärtää,
ainakin mielessään salaa.
Luulee olevansa asiantuntija kaikessa,
En pelkää ketään. Rakastan maailman ihmisiä,
haluan kaikille hyvää,
se on minun politiikkani
että me rakastaisimme toinen toistamme
ei väitellen vaan keskustellen sovussa.
Menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä.
Lämmittäisimme saunan.
Istuisimme laiturilla huohottamassa.
Olisimme ihmisiksi.
Pentti Saarikoski
Lähtevien laivojen satama
Minä olen vain satama pieni
joka laivoja rakastaa
jossa aina öisin palaa
pari lyhtyä kalpeaa.
Minun luonani laivat ei viihdy,
olen pieni ja maineeton.
Pois suuria purjeita aina
meri kaunis kutsunut on.
Minä nytkin merelle katson.
Sydän itkeä melkein vois,
sillä syksyllä luotani lähti
tuo laiva ihana pois,
joka suurempi muita oli,
ja jota mä rakastin,
kun saapui se korkein keuloin
ja purjein ylpeilevin.
Sekin laiturit harmaat jätti.
Jäi veteen jäljet vain.
Minä kauan ja ikävöiden
sen valoja mereltä hain.
Tuli laivoja muita kyllä,
tuli soitossa musiikin
ja tuoksuvin hedelmälastein...
Minä niitäkin rakastin.
Mutta niitten lähtöä koskaan
en itkenyt niin kuin sen,
jonka jälkiä vieläkin öisin
sydän vavisten hyväilen,
kun lyhtyni himmeinä palaa
ja mereltä tulevat
vain lokit ja tuulten leyhkät
ja laineet sieluttomat.
Oiva Paloheimo
Lähtevien laivojen satama ihana ja muistoja herättävä oli mieheni veljen hautajaisissa erään ihmisen muistovärssynä vainajalle
.On todella kaunis.
Lapin kesä
Lapissa kaikki kukkii nopeasti,
maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.
Tuot' olen aatellut ma useasti,
kun katson kansan tämän vaiheisiin.
Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta
ja suuri surkastua alhaiseen?
Miks meillä on niin monta mielipuolta?
Miks vähän käyttäjiä kanteleen?
Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu
kuin heinää, - miestä toiveen tosiaan,
miest' aatteen, tunteen miestä kaikki maatuu
tai kesken toimiansa katkeaa
Muualla tulta säihkyy harmaahapset,
vanhoissa hehkuu hengen aurinko.
Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset
ja nuori mies on hautaan valmis jo.
Ja minä itse? Miksi näitä mietin?
Se merkki varhaisen on vanhuuden.
Miks seuraa käskyä en veren vietin,
vaan kansain kohtaloita huokailen.
On vastaus vain yksi: Lapin suvi.
Sit' aatellessa mieli apeutuu.
On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi
ja kukkain kukoistus ja riemu muu.
Mut pitkä vain on talven valta. Hetken
tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan,
kun taas ne alkaa aurinkoisen retken
ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.
Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,
te suuret aatteet, teitä tervehdän!
Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,
jos muutattekin maihin etelän!
Oi, oppi ottakaatte joutsenista!
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.
On meidän rannoillamme rauhallista
ja turvaisa on rinne tunturin.
Havisten halki ilman lentäkäätte!
Tekoja luokaa, maita valaiskaa!
Mut talven poistuneen kun täältä näätte,
ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!
Eino Leino
Oi, katsokaa miten lainehet
niin kauniisti rantoja kaulaa!
Oi, kuunnelkaa, miten lintuset
niin kauniisti lehdossa laulaa!
Oi, ootteko nähnehet illan kuun
ja kuullehet kuisketta metsän puun,
min ylitse valkeat hattarat
suvitaivaalla vaeltavat.
Eino Leino
Näin Eino Leinon päivän kunniaksi pari ruonoa:
Kuvernöörin koira
Niin vakavan varmana istuvi hän
torin pielessä portillansa
ja kirkkoa, koulua katsastaa--
ja kaukaa kiertävi kansa.
Kas, silläpä sitä vasta turkkia on!
Ja entä sen paksua selkää!
Ja milloin ääni sen ärjähtää
koko kaupungin pennut pelkää.
Mut kulkurikoirat, ne hulttiot maan,
ne nostavat olkapäitä
ja syrjässä korvahan nuorempain
ne kuiskivat niitä ja näitä:
On hänkin laihana laukannut
ja ulvonut meidän lailla
ja haukkunut, haukkunut näljissään,
mut haukkunut kahletta vailla.
Ja kaikkia niin sitä haukuttiin,
kuka vaan tuli vastahan tiellä,
oli kerjuri taikka kenraali--
sen vasta me tahdoimme niellä!
Mut silloin kuoli se Maaherran Fox
ja silloin meidät hän heitti
ja maaherran piikoja mairittain
hän jälkensä entiset peitti.
Näin Murre Murreksi se porstattiin
ja kun aamulla aateloitiin,
niin illalla isien mainehet jo
satavuosihin näyttää voitiin.
Nyt herroille häntää hän heiluttaa
ja kansalle karvoja nostaa
ja meihin kun tohdi hän koskea ei,
niin teille hän koittavi kostaa.
Mut älkää te pentuset peljätkö,
jos kuinka sen kiiltävi hammas,
kun Murresta vaan häntä muistuttaa,
hän lauhkea on kuin lammas.
Näin hallit ne haasteli irvistäin,
mut mennä ja uskoa heitä!--
Kuka koskaan koirilta rauhassa
lie astunut arvon teitä?
Eino Leino
Väinämöisen laulu
Ei iloja monta ihmislapselle suotu:
Yks kevään riemu
ja toinen kesän
ja kolmansi korkean, selkeän sykysyn riemu.
Kyntää, kylvää,
korjata kokoon,
levätä vihdoin rauhassa raatamisestaan.
Ei suruja monta ihmislapselle suotu:
Yks sydämen suru,
elon huoli toinen
ja kolmansi korkean, ankaran kuoleman suru.
Ystävä pettää,
elämä jättää,
taika on ainoa sankarin työ sekä tarmo.
Miks laulaisin siis minä, jolle on kantelo
suotu,
riemuja muita
ja murheita muita?
Taida en lukea tähtiä taivahan kannen,
en kaloja meren,
en kukkia nurmen.
Laulan ma siis, mit’ on ihmisen laulaa suotu.
Ei sovi urhon tietoja, taitoja laulaa,
ei esiintuoda.
Sankarin sopii
laulaa vaan, miten vaihtuvi vuodet ja viikot,
miten kipinät syttyy
ja jälleen sammuu
ja kuinka kulkee kuolon ja elämän laki.
Kaikki on muu vain välkettä taivahan kaaren,
katinkultaa,
laineiden läikkyä.
Sankarin laulaa sopii niinkuin meri,
suurena, pyhänä,
peljättävänä, -
lempeenä niinkuin lepäävä yö yli maiden.
Monta on laulua, monta myös laulujen miestä.
Yksi on laulu
ylitse muiden:
ihmisen, aattehen, hengen ankara laulu.
Kansat katoo,
ei katoa mahti,
jonka on laulanut mahtaja kansansa sielun.
Eino Leino
Täällähän on meno kuin MV-Lehdessä. Sivistyneistö mistään tekijänoikeuksista välittämättä laittaa julkiseen levitykseen muiden omaisuutta. Näemmä moni on löytänyt itsestään oman pikkuisen Iljansa ja päästänyt sen (ramadanin sekoittamana) irti. Pitäisiköhän jonkun hieman korkeamman moraalin omaavan olla yhteydessä ylläpitoon?
Ole sinä.
aikkitietävä
Juuri kun luulemme tietävämme kaiken,
tajuamme ettemme teidä mistään mitään,
Ja sitä on tieto.
-Runoilija Wyrda
Suoja-aika on 70-vuotta tekijän kuolemasta ja jotkut tekijät ovat antaneet laajemmat luvat teostensa julkaisuun, joten se siitä.
Viisasta miestä ei tunne siitä, että hän ei tee virheitä, vaan siitä, että hän ei tee samaa virhettä uudestaan.
— Winston Churchill
Samaan aikaan muualla, pistää miettimään.
http://www.hs.fi/elama/a1467778820314?jako=4a081974f4b98f46382aaeb92b38ae41&ref=tf_iHSiltapuluboksi&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltapulu.fi&utm_medium=tf-desktop
HS Elämä & Hyvinvointi
Riikka on yksi Suomen yli 100 000 köyhästä lapsesta – ”Loppukuusta äiti saattoi sanoa, että juokaa maitoa vähän hitaammin”
”Jos me valitetaan, äiti sanoo, että muistatteko Korsosta sen naapurin perheen, joka söi viikon pelkkää näkkileipää.”
Niinpä, elämänkirjossa on monta tasoa ja kaikesta on lupa kirjoittaa, myös siitä positiivisen masto tasosta.
Ainakin yksi tämän palstan runonjakajista on 15-vuotias nuori, joten eiköhän anneta näiden nuorten pitää tämä yksi keskustelu ja riidellään me aikuiset sitten muissa keskusteluissa. Suvaitaan myös erilaista keskusteluketjua.
Jeps, pysytään vaan ketjun aloittajan aiheessa, eli tervehenkisessä ulkoilussa. Ottakaamme mallia kansaamme rikastuttavista muista kulttuureista ja lähtekäämme heidän kanssaan kaduille huutamaan äbälä wäbälää.
http://mvlehti.net/2016/07/08/paivan-video-helsinki-on-jo-menetetty/
Suomalaisten elämän soosistahan on kyse, ei lakaista sitä maton mattojen alle, kestävää pohjaa elämään luodaan suomalaisille.
hyvin surullinen tosi arki tarina suomen köyhästä.
samaan aikaan pistetään sotalapsille parasta pöytään ja rahat ei lopu niin kauan kun suomi saa velkaa!
turvapaikan saaneille kustantaa suomen valtio kesälomia kotimaihinsa
taksikyydeistä alkaen lentokentälle
Rikossyytteissä olevan lehden juttuja ei viitsi lukea. Toivottavasti Espanja auttaa lehteen liittyvien rikosepäilyen selvittelyssä.
Niinkuin ei matutus sitä olisi, suomi riistetään varattomaksi tällä paijauksella.
Pimeydeltä älä kysy,
mitä mieltä se on auringosta.
Tieltä älä kysy,
minne sinun pitäisi mennä.
Kukalta älä kysy,
milloin syksy tulee.
Sydämeltäsi kysy vain
vieläkö sitä huvittaisi.
Tommy Tabermann
KATSELEPPAS ZEN oppeja ja viisautta, samaten intiaaneilla on hyviä aatoksi.
Encho oli kuuluisa tarinankertoja. Hänen tarinansa rakkaudesta liikuttivat hänen kuulijoidensa sydämiä. Kertoessaan tarinaa sodasta, oli kuin kuuntelijat olisivat itse olleet taistelukentällä.
Eräänä päivänä Encho tapasi Yamaoka Tesshun, maallikon joka oli melkein omaksunut zen mestarin opit. "Ymmärtääkseni...", sanoi Yamaoka "sinä olet maamme paras tarinankertoja ja saat kuulijasi itkemään tai nauramaan tahtosi mukaan. Kerro minulle lempitarinani Persikan Pojasta. Kun olin pieni taapero nukuin äitini vierellä, ja hän kertoi minulle usein tämän tarun. Nukahdin kerta kerran jälkeen tarinan aikana. Kerro se minulle samlla tavalla kuin äidilläni oli tapana."
Encho ei tohtinut yrittää tätä. Hän pyysi aikaa valmistautumiseen. Useita kuukausia myöhemmiin hän meni Yamaokan luokse ja sanoi: "Haluaisin teidän antavan minulle mahdollisuuden kertoa teille sen tarinan."
"Jonain toisena päivänä", Yamaoka vastasi.
Encho pettyi syvästi. Hän teki lisää tutkimusta ja yritti uudelleen. Yamaoka torjui hänet useaan otteeseen. Aina Enchon aloittaessa puhumaan, Yamaoka pysäytti hänet sanoen: "Et ole vielä samanlainen kuin äitini."
Encholta kesti viisi vuotta ennen kuin hän kykeni kertomaan Yamaokalle tarun samalla tavalla kuin hänen äitinsä oli sen hänelle kertonut.
Tällä tavalla Yamaoka opetti zen-viisautta Encholle.
Minulla on ystävä
Minulla on ystävä
rakastettuni.
Hänen sydämensä on myötäni,
hänen unelmansa
vartioivat minua ja rakkauttani.
Minulla on myös paljon tovereita.
He katsovat minuun ja ystävääni,
he tietävät: rakkaus synnyttää
maailman rakentajia.
Minulla on ystävä,
rakkaus,
tovereita.
Minulla on elämä;
tämä päivä
ja tulevaisuus.
- arvo turtiainen-
Illalla
Minä katselen illan taivasta
ja muistelen tyttölasta.
Minä tahtoisin, tyttö, sun temmata
pois turhasta maailmasta.
Sulle tahtoisin keväästä laulella
ja kertoa taivahasta,
yön tähdistä, päivän paisteesta
ja kaaresta korkeasta.
Minä tahtoisin, että sa kaipaisit
mun kanssani korkealle!
Ja että sä uhrata tahtoisit
mun kanssani taivahalle
elos nuoren kukkaset kaunihit,
et turhalle maailmalle.
Eino Leino
Suutele minulle siivet
Suutele minulle siivet, en minä lennä pois,
minä vain levitän ne
suojaksi sinun yllesi,
veitseksi kuoleman kurkulle.
Jos lähdenkin, en minä
kauan viivy, pian minä luoksesi
palaan, sirpin sinä minulta saat
jolla niittää,
vasaran jolla rakentaa, ja ruukkuusi
siemeniä ja multaa.
Ja jos en palaisikaan, kanssani olisit
maailman halki, siipieni alla kuin kevättuuli.
Tommy Tabermann
(Tähtiä kämmenellä, 1974)
Zen-oppeja itseoivallus.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwih1pO1g-bNAhXFCCwKHVuMCVYQFggbMAA&url=http://www.itseoivallus.fi/zen/oppia.html&usg=AFQjCNF1-tOOkX8iQJhNAnijyIu-MkIQ_g
Intiaanien viisaat sananlaskut.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=10&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwi3nLGBhObNAhUHDywKHeLZAIYQFghAMAk&url=http://www.voice.fi/suhteet/intiaanien-viisaat-sananlaskut-koottiin-yhteen-kunnioita-kaikkea-elavaa-85245&usg=AFQjCNGFhEpd9vPL4bUuLA3jwYOZCwnIoA
Itseoivallusta tuotarataa.
Ihmiset tahtovat kaikenlaista
Ihmiset tahtovat kaikenlaista,
vieraita tavaroita vieraista maista.
Pian ovat kaapit täynnä kamaa
Elämä on kuitenkin yhtä ja samaa.
Ei iloon tarvitse tavaraa hankkia,
siihen ei tarvita edes pankkia.
-Elina Karjalainen-
LAITURILLA
Istun laiturin nokassa.
Annan viileän veden sivellä
väsyneitä jalkojani,
joita kulkuni polulla on rasittanut.
Tuuli kuiskii korvaani
tuhansia tarinoita,
menneistä ja tulevista elämistä.
Auringon säde kutittaa poskeani.
Pienet aallot tuudittavat minua
kevyeen uneen,
suljen silmäni.
Uneksin päivänkakkaroiden hymystä
ja kissakellojen kilkatuksesta.
Pienistä pörriäisistä
jotka tanssivat auringonvalossa.
Minun on hyvä olla,
sisälläni on rauha ja lämpö.
Muuta en enää tarvitse.
-silkkiperho-
Me saamme tavoitella unelmaamme,
meillä on lupa nauraa ja pitää hauskaa.
Me saamme pitää siitä mistä pidämme
ja olla pitämättä siitä, mistä emme pidä.
Siitä riippumatta kuinka monta ihmistä
on kanssamme eri mieltä.
Me saamme varata aikaa itsellemme,
vaikka meidän olisi tehtävä kovastikin työtä sen vuoksi.
Me saamme olla luovia,
meillä saa olla huonopäivä,
me saamme, meidän ehkä jopa pitääkin
tehdä virheitä.
Me saamme muuttaa mieltämme ja
me saamme olla tietämättä kaikkia vastauksia.
Sylvi Lompola
VALTAUSTA+JA+KULTTUURIN+MUUTOSTA
*
Sanovat että jokaisen tulisi seurata tähteään.
Mikä on se tähti miljoonien tähtien joukosta, joka vie perille?
Onko se suuri ja kirkas, onko se pieni ja himmeä
sekö se on joka putoaa
ja pudotessaan hetkeksi sokaisee valollaan?
Kotipihalla katselen syysöistä taivasta
kuin lapsi makeisrasiaa.
Mistä tietää mikä on karvas ja mikä on makea,
mikä pelkkä korea kuori?
Sanovat että jokaisen tulisi seurata tähteään
eikä tähtien maailmassa sallita vaihtaa tähteä lennossa.
-Tommy Tabermann-
Mene jo nekrofiilistelemaan vaikka tuon lahorunoilijan haudalle.
Loukatut
Orjat, kytketyt yhteen,
loukatut sydämehen saakka,
ranteissa rautaiset kahleet,
harteilla hallava taakka!
Emme me yhtyä voi,
emme myös erota saata,
lempiä emme, mut emme
myöskään lemmestä laata.
Tehnyt olen väärin ma sulle,
siitä mun sydämeni murtui,
tehnyt olet väärin sa mulle,
siitä mun tunteeni turtui.
Sultakin kuollut on herkin.
Tiedän, se on oma syyni.
Menneet on onnemme keväät,
eess’ ikitalvi on tyyni.
Mutta kun nään sinut jälleen,
silloin mun silmäni vettyy,
taas käsi hyljätty kohoo,
taas sydän pettynyt pettyy.
Nään, miten sielusi sunkin
kurkottaa mua kohti,
kuulen kuin sydämesi nyyhkii,
kerran mi toivoa tohti.
Lasket sa leikkiä jälleen;
taas käsi tarjottu vaipuu,
muuta ei meillä kuin muistot,
murhe ja toistemme kaipuu.
Orjat, kytketyt yhteen,
loukatut sydämehen saakka,
ranteissa rakkauden kahleet,
harteilla töittemme taakka!
Eino Leino
Paavalin korinttolaiskirje
Rakkaus on pitkämielinen.
Rakkaus on lempeä.
Rakkaus ei kadehdi.
Rakkaus ei kerskaa.
Rakkaus ei pöyhkeile.
Rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti.
Rakkaus ei etsi omaansa.
Rakkaus ei katkeroidu.
Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa.
Rakkaus ei iloitse vääryydestä,
vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.
Kaikki se peittää.
Kaikki se uskoo.
Kaikki se toivoo.
Kaikki se kärsii.
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa
Paskaa.
”He, joiden toinen jalka on kanootissa ja toinen jalka veneessä, tulevat putoamaan jokeen.” -Tuscarora
”Meidät tullaan muistamaan ikuisesti niistä jäljistä, jotka jätämme jälkeemme.” –Dakota
”Tärkein opettajamme on oma sydämemme.” –Cheyenne
”Kun synnyit, sinä itkit ja maailma riemuitsi. Elä elämäsi niin, että kuollessasi maailma itkee ja sinä riemuitset.” –Cherokee
Itkee, potkii, kusee vain, siinä on hyysärien päivät nuo....
-Euroopantuho.
Unteni rikkaus
Koko elämän kauneus
kaikki uniini koottu
kuin kypsät tähkäpäät
samaan lyhteeseen.
Koko maailman rikkaus
viisaus vuodatettu
on unteni maljan
kuohuvaan syvyyteen.
Voisin käteni ojentaa
maljani pohjaan juoda
voi, rajua riemua
millä tekisin sen.
Jotain puuttuu siis
lupaa eikö siihen suoda?
Ei, ennen kuin ratkaisen
sfinksin arvoituksen.
Sylvi Pöyry
Kokoelmasta Vaskimalja
Se yksin on tärkeää
Sinä elämä, valjastit meidät
eteen raskaiden rattaiden.
Päämäärästä tietämättä,
niitä kuljemme kiskoen.
Eilen taipaleen juosten kuljin,
tänään tuuman ryömien.
Tie tasainen oli äsken,
nyt vaikea vaarallinen.
Emme eilistä muista enää,
emme huomista vielä nää.
Tänään matkasta vaaksa puuttuu,
se yksin on tärkeää.
Sylvi Pöyry
Kokoelmasta Vaskimalja
Onnellinen
Näin onnellinen kuin tänään,
en ole ollut milloinkaan.
Tätä rauhaa ja hiljaisuutta,
en vaihtaisi aarteihin kuninkaan.
Minä, joka en mitään tiennyt,
en mitään ymmärtänyt,
kuin sokea hapuilin tietä,
kovin selvästi näen nyt.
Näen turhat taisteluni,
kun tutkainta vastaan potkia koin,
ja vihdoin - luopumiseni,
vain itsekkyyteni uhriksi toin.
Kun vaelsin korpiteitä,
läpi kivun ja kauhun ja pimeyden,
ehkä aavistin joskus jo silloin
tämän valon läheisyyden.
Miten autuasta on olla
näin tyhjä ja hiljainen:
joka hetki kaikelle avoin,
joka hetki, kaikesta luopuen.
Sylvi Pöyry
Kokoelmasta Vaskimalja
Hellettä
Rappusilla vanhan tavan mukaan silmäpuoli Musti loikomassa. Pihaportin pylväspuulla kukko kiekumassa, kaulaa oikomassa.
Seinän puna niinkuin liekki paistaa
päivänruusu-jättiläisten takaa.
Kynnyskivi polttaa jalan alla.—
Eine-untaan niittoväki makaa,
kuorsaa … niinkuin kuorsata se aikois aina ensi heinäkuuhun hamaan, vaikka Mirri ruohonpäitä purren ryhtyy ukonilmaa ennustamaan.
Tiellä tomupilven alta pakoon joku ajaa jyrisevin rattain. Varis vaakkuu. Nousee ukonpilvet koillistaivaan niinkuin kaihi kattain.
Uuno Kailas
Kedollinen kukkia
Kedollinen kukkia!
Saavillinen saunahetkiä!
Hyppysellinen hauskuutta!
Litra laulua!
Aimo annos aurinkoa!
Suven suloisuutta!
Tuntematon
HYVÄÄ YÖTÄ – Nasu ja Nalle Puh
"Kuiskaan joka ilta hyvää yötä sinulle" sanoi
Nasu Puhille.
"Mutta minähän asun metsän toisella laidalla" Puh sanoi.
"Juuri siksi. Voin kuvitella, että olet lähellä."
Suvakkien hallunisaatio ei ymmärä tätä puollustaa.
https://www.youtube.com/watch?v=BP40PD-0auI
https://www.youtube.com/watch?v=4gfDsb6MOqY
https://www.youtube.com/watch?v=wP9faqLBl9Y
https://www.youtube.com/watch?v=BlXlm3fYAm0
Kaikki järetömät on koottu saarijärvelle Jumalan riesaksi ja unohdettu raivaaja Paavo
Se pyhä mikä on kirjoihin kirjoitettu on saarijärvellä unohdettu ja mitä siitä seuraa, se on saarijärvellä koettava.
Aika on syntyä ja aika kuolla.
Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
Aika on surmata ja aika parantaa.
Aika on purkaa ja aika rakentaa.
Aika on itkeä ja aika nauraa.
Aika on valittaa ja aika hypellä.
Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet.
Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
Aika on etsiä ja aika kadottaa.
Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen.
Aika on olla vaiti ja aika puhua.
Aika on rakastaa ja aika vihata.
Aika on sodalla ja aika rauhalla.
Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?
Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.
Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.
Muslimius on vallanut saarijärven suvakien kautta, suomalaisuudella ei tee saarijärvellä enää mitään pistäkääs aita ympärillene ja olkaa hyvinennemussukan lakien mukaan, paavonne jättää teidät....
Vapaus on sitä,
että suutelet nukkuvaa niin,
että hän hymyilee,
muttei herää.
Mainen hellyys,
älä minua ikinä jätä.
Tommy Tabermann
Heinäkuun sade
Enää pisaroivat
pihakoivut vaan.
Sade sormin hienoin
väritti jo maan.
Katso, lammikkoina
polku hymyää.
Mutta väkevämmin
multa vihertää,
sinisilmin välkkyy
kukat puutarhan.
Syvempi on loiste
punapellavan.
Pilvivuoret jylhät
repeävät jo.
Valojuovin heikoin
hehkuu aurinko.
Yli järven peilin,
tumman, tyvenen,
hellä sateenkaari
kohoo huikaisten.
Saima Harmaja
Kun sataa,
pessimisti sadattelee huonoa ilmaa,
optimisti iloitsee siitä,
että kukat saavat vettä.
Keskikesällä pessimisti valittaa liiallista kuumuutta,
optimisti riemuitsee intiaanikesästä.
Vaikeuksien yllättäessä
pessimisti valittaa,
miksi minulle aina käy huonosti,
optimisti sanoo,
tämä auttaa minua kasvamaan.
Kun hattutehdas lähettää pessimistin saarelle,
missä kaikki kulkevat paljain päin,
pessimisti viestittää ettei täällä ole markkinoita,
ei kukaan käytä täällä hattua,
optimisti taas sanoo,
täällä on loistomarkkinat,
kaikki ovat täällä potentiaalisia hatunostajia!
Meistä itsestämme riippuu olemmeko
pessimistejä vai optimisteja.
– Taavi Kassila
Vielä kerran, vaikka eipä se enää sinne mitään auta.
Teillä pitää olla runoilijalta tai oikeudet omistavalta taholta kirjallinen lupa julkaista netissä heidän runojaan, ja aina pitää selkeästi kirjoittaa runoilijan nimi kenen se on, sen toki olette tehneet, mutta sepä ei auta, teillä tuskin on rojalttia oikeuden omistavalta taholta.
Ja kuule, tiedän aika hyvin näistä asioista.
Huonoa seuraa
Sill’ lohtua tarjona kyllin on,
joka lempensä multahan peitti,
se ei ole orpo, ei onneton,
jonka ystävät yksin heitti;
voi seestyä lientynyt onnen koi
ja syttyä toivojen karsi
ja lippunsa vieläkin nostaa voi,
jos tuulessa katkesi varsi.
Mut silloin vast’ olet onneton
ja mielesi vasta on musta
ja riemusi, rauhasi mennyt on
ja löydä et lohdutusta,
kun maailman touhussa hetkeks ees
saat yksin jäädä sä illoin
ja huonohon seurahan joutunees
sinä inholla huomaat silloin.
Eino Leino
← Hatara sydän
Ei sillä että en olisi varoittanut, jo kuukausi osapuilleen ennen kun laiton täällä olevat kopiorunot oikeuden omistaville tahoilla, tuntuu varmaan hyvälle alkaa maksamaan satojatuhansia euroja asiasta josta jo varoitin aikaisemmin?
Ei ehkä kanntaisi alkaa aina keksimää satuja henkilöstä joka asioista tiesi, mutta kun olen isänmaallinen, niin sillä sitten päättelitte että olen jotenkin tyhmä, no, katsokaas sitten tulevaa.
Katkeruus on tullut jäädäkseen
Ajattele
kevään tuoksua:
lumen alta esiin tullutta asfaltia,
torikahvilan herkkujen tuoksu
Nurmikkoa, sen kosteutta jalkojesi alla
Ajattele
kevään ääniä:
muuttolintujen iloiset tervehdykset ilmassa,
lasten kiljunta lumen sulaessa vesilätäköiksi
Moottoripyörien jylinä, kesäautojen paukkuvat pakoputket
Ajattele vielä
kevään värejä:
vihreitä hiirenkorvia pihakoivussa,
kukkaloistoa ihmisten pihamaalla
sitruunaperhosta, kevään ensimmäistä
ja sitten
Ajattele
kuinka joku sytyttää nurmen jalkojesi alla tulimereksi
vaientaa muuttolintujen iloiset äänet
ja vangitsee sitruunaperhosen, sen kevään ensimmäisen, vain tappaakseen
Vain siksi
että sinä olet olemassa
Noelia
Suomen kielen riemulaulu
[Ilmari Calamnius. Lauluja ja runoelmia.]
"Meill' on vielä kesken paljo puhdetöitä,
Siksi älkää sammuttako kynttilöitä!"
– Oksanen –
Niinkuin tuuli, joka hongistossa huokuu,
Niinkuin heinä, joka heiluu, nuorna nuokuu,
Niinkuin aalto, kun se loiskein rantaa kaulaa,
Niinkuin leivo, kun se kevätvirttään laulaa –
Niin soipi, huminoipi suomenkieli,
Viiskielisen kantelomme kaiku!
Niinkuin havu joka hangen alla rippuu,
Niinkuin koivu, josta kaste kiiltäin tippuu,
Niinkuin kielo, kun se kesäaamuin tuoksuu
Niinkuin ulpu viIinässä virran juoksun –
Niin tuoksuu tuorehelle suomenkieli,
Tuhatvuotisten tunteidemme kukka!
Niinkuin helmi, joka kuoressansa päilyy,
Niinkuin aarre, joka salassansa säilyy,
Niinkuin kosken pauhanteissa paasikivi,
Niinkuin taivahalla kiintotähtein rivi –
Niin säilyy, kestää suomenkieli,
Tuhatvuotisten tunteidemme kukka!
Niinkuin impi, joka puhtain mielin lempii,
Niinkuin äiti, joka nuorintansa hempii,
Niinkuin kansa joka synnyinmaataan kiittää,
Missä saunan sai ja pellon viljan niittää –
Niin lemmin, rakstan, sua, suomenkieli,
Ja yli muiden kielten jumaloitsen!
Ja niinkuin liekki, joka kanervikon kultaa,
Nousee kuusiin, hulmuu, kuohuttaapi tultaan,
Tai niinkuin rusko, joka punertaen koittaa,
Aamun airuena nousee, hehkuu, voittaa –
Niin nousee, leimuu, lentää suomenkieli,
Syttää sydämet ja kaikki esteet murtaa!
inä on ihmisen mitta,
siinä mieli mittaajalle:
istua ja ihmetellä
kahden jääkauden välissä.
Alkusanat teoksesta Jumala on, Juice Leskinen
Hymyilet,
aivan äkkiä,
niin kuin hymyillään
silloin kuin oikeasti hymyillään,
ilman syytä,
niin kuin sanotaan
Yksikään hymy ei synny syyttä.
Hymy on sielun ainoa tapa
olla hetken näkyvillä
niin ettemme menettäisi uskoamme
sen kaikkivoipaisuuteen.
Hymyilet
jotta minäkin
paljastaisin sinulle
oman sieluni.
Tommy Tabermann
KEIJUKAISSATU
Alas luolaansa maahinen keijusen vei.
- Ei, ei, tämä itki, välkkyen tukka,
olen kuunsädemetsien kaunein kukka!
Mut maahinen suuteli, kuunnellut ei.
Niin syntyi keijulle poikaa kaksi.
Kävi luola naurusta valkeammaksi.
Mut peikkona toinen leikkiä löi,
ja keijuna toinen. Se sydäntä söi.
Tämän äiti luokseen viittasi, virkkain
hymyhuulin, silmin tuskasta kirkkain:
Rakas poikani, ken on keijukaisverta,
sen täytyy kasteessa kylpeä kerta,
yökuutamo nähdä, mi huumaa pään,
kukan keinuun nukkua värisevään. -
Isä puhetta vavisten kuunteli, peikko:
Hänet metsiin vie! Jää minulle veikko.
Hymys keiju ja itki: En milloinkaan!
Jään luoksesi alle maan. -
Ypöyksin poikanen ruohoon kulki.
Sadat loistavat pallot sen polkuja sulki.
Kukan oksilta välkkeen vierivän nähden
hän vapisi niinkuin särkyissä tähden.
Sadekirkkaat äänet kulkua johti,
ilosilmin pieniä kasvoja hohti,
soi nauru ja vilkkui ruohojen lyhdyt:
Nyt piiriimme jäät ja heimoosi yhdyt!
Lumojuoman jo keijuista nuorin toi.
Yön maljan poikanen joi.
Niin hurmassa öiden ja kuutamon saaton
kodin unhoitti tuo ja äidin ja taaton.
Sanoi keijuista nuorin: Kun vietämme häämme,
koko metsien aatelin vieraina näämme.
Kukat tuoksunsa antavat huntuuni vienoon,
valot kasteen välkkyvät linnoissa tienoon.
Tien juhlaan viittovat ruohojen lyhdyt,
kun heimoosi yhdyt.
- Myös pyydän ma taaton ja äitini armaan
ja veljeni niihin, mut palajan varmaan.
Tie tuttu ja himmeä luolaan johti.
Mut äidin hiukset vastassa hohti,
isän silmät kostui, ja riemuitsi veli:
Hänen palaavan vannoin, jos vielä hän eli!
- Rakas poikani, mistä niin kelmeä poski?
- Tuon kutsuja häihin. Mut rintaani koski
kodin armaus julma. Ma, maahisen verta,
maan päälle en palaa, mun hylkäisi kerta
tytär kuutamon nuorin ja nauravin tuo.
Oi äiti! Jään heimoni luo!
- Ei, poikani, tuskaan kuolisi hento.
Yöloiste ei riitä, ei kuunsädelento.
Mut kellä on rakkaus, povessaan
vie kuutamon alle maan. -
Meni poikanen, suonissa maahisen verta.
Yön hengitys keinutti ruohojen merta,
ylt'ympäri soi suruvirret sirkkain.
Mut keijunen vastasi silmin kirkkain:
Kodin ainoan vain sydämestäsi saan.
Tulen luoksesi alle maan. -
Pian kierteli kukkia häilyvä huhu,
sitä sirkat soitti ja heinien suhu:
tytär kuutamon lähtenyt alle maan
oli seuraten rakkauttaan.
Kävi ruohossa kaihon valtavan siipi.
Kukat hehkuvat salaa mullasta hiipi,
tuli helmien hunnussa hohtava heinä,
tie välkkyi ruohojen kyyneleinä.
Oli himmeä luola, mut painoa vailla
sen rakkaus hengitti kuutamon lailla.
Säde taivaan kruunasi keijujen pään,
ihanamman entistään.
Niin pyysivät kukkaset juurtua multaan,
ja ruohojen lyhdyt lainasi tultaan,
pian kuiskivat ruusut ja huokui heinä,
oli luola tuoksuna, kimmelteinä.
Kuun, kasteen, ruusut, kukkivan maan
vie rakkaus mukanaan.
24.2.1935 Saima Harmaja
Se on vanha puu,
väärä ja monihaarainen,
puuksi pieni.
Luulin sen tekevän
jo kuolemaa.
Mutta tänään,
kun kesä kääntyy
syksyyn.
Se oli puhjennut
kukkaan.
Marjaan ne eivät
enää ehdi.
Sekö olisi tärkeää
vanhalle puulle?
-Merikivi-
Luoja on antanut meille kaksi päätä.
Toiselle istumme ja toisella ajattelemme.
Elämässä onnistuminen on riippuvainen siitä,
kumpaa päätä me käytämme enemmän.
-tuntematon-
Järjettömyys on sitä,
kun toistaa samoja asioita yhä uudelleen
ja uudelleen ja odottaa erilaisia tuloksia.
-tuntematon-
Eräälle kansalaiselle
Minkä astuit alemmaksi,
sen sa istuit ylemmäksi,
minkä vaivuit arvon vaassa,
sen sa kartuit koko maassa,
minkä kaaduit valtamiesnä,
sen sa seisoit kansan miesnä.
Eino Leino
Vanha aapinen
[Vilppu Kaukonen. Uusia Vesoja.]
Satuit kerran pöydälleni,
Vanha armas aapiseni.
Näin taas tutut kuvasarjat:
Kirkot, linnut, vuohikarjat.
Sydämeni kaihoon suli,
Kyynel silmähäni tuli.
Hellyin sinut nähtyäni,
Muistin lapsuuskevättäni.
Joululahjaks saavuit silloin.
Yhä katsoin aamun illoin
Kuviasi koreoita,
Kirjaintesi koukeroita.
Sitten unhotukseen haivuit,
Toisten kirjain tieltä vaivuit.
Ullakolle jouduit loukkoon
Vasuun muiden rojuin joukkoon.
Unohda nyt unhon haavat!
Kirjat muut nyt suoda saavat
Sulle paikan. Unhos kostan:
Kirjain joukkoon sinut nostan.
Äänet
Ihmiset puhuvat monin äänin
Rakkauden ääni on yksi.
Rauhan ääni on yksi.
Ihmissielun ääni on yksi.
Mikä ihana maailma
Joka kukkii monena.
Mikä hurmio
Kun olemme yksi.
Tervehdin ensimmäistä krookusta
Sen rohkeutta nousta esiin
Talven lumien keskeltä.
Tervehdin kaikkia nuoria
Heidän rohkeuttaan toivoa
Kurkottaa tähtiin
Haltioitua
Tässä mystisessä maailmassa.
Elämä ei ole helppoa.
Mutta se on kaunista.
Kauneus on vaikea saavuttaa
Mutta ihana nähdä.
Henryk Skolimowski
Peltojen halki maisemaan,
joka helteestä onnea notkuu.
Aamut ne kaikki ja poutapilvet,
illaksi ukkoseen taittuu.
Hämärän usva valkoinen
on huntunsa laskenut viljaan.
Notkossa kukkanen jokainen
nuokkuu hiiren hiljaa.
Mut jokainen polku vie eiliseen.
Näillä tienoin jo kaikki ne tuntee
Metsän laidalta halki pihamaan
taakke pellon ja rantaan veen.
Ei ihmiset minua tänne saa.
Ei tuhannet muistotkaan,
vaan jokainen hetki, kun tuntea saa
olevansa kotonaan.
Opisk2