antenni signaalin jakaminen kahteen talouteen

Vahvistin kannattaisi laittaa antenniin ja jakaa signaali vasta vahvistimen jälkeen. Jos lähetysaeman on voimakas voisi kyllä näkyä tuollakin jakajalla.

Yleensä paritaloissa on "keskusantenni", jos kahden talouden järjestelmää sellaiseksi voi kutsua. Mutta siis yksi antenni, jonka signaali on jaettu molempiin asuntoihin.

Järjestyshän menee antenni->vahvistin->jaotin->haaroitin->antennirasiat. Eli jaottimella jaetaan signaali yhtä suuriin osiin molemmille asunoille, ja haaroittimella haaroitetaan signaali asunnon sisällä antennirasioille.

Jaotin siis vain jakaa signaalin osiin mahdollisimman pienella vaimennuksella. Jaotinta ei välttämättä tarvita, jos antennipisteitä on vähän.

Haaroittimessa on useita eri vaimennuksisia ulosottoja (tap), joilla kompensoidaan rasioille menevien kaapeleiden vaimennusta, ja se on aina viimeinen komponentti ennen rasioita. Haaroitinta ei tule koskaan korvata jaottimella, mutta jaottimen voi tietyssä tapauksissa korvata haaroittimella.

Eli kun kauimpana haaroittimesta olevalle rasialle menee pisin johto, niin se kytketään haaroittimen ulosottoon, jossa on kaikista pienin vaimennus. Ja kun lähimpänä haaroitinta olevalle rasialla menee lyhyt johto, se kytketään haaroittimen ulosottoon, jossa on suuri vaimennus. Näin sekä lähimpänä, että kauimpana oleville rasioille saadaan suurinpiirtein yhtä suuri vaimennus. Näin vahvistin saadaan säädettyä kunnolla, koska joka pisteessä on sama vaimennus.

No, miksei voida vain käyttää mahdollisimman pienivaimennuksista kaapelia ja haaroittimen tilalla mahdollisimman pienivaimennuksisia jaotinta? Koska antennisignaali ei saa olla liian voimakas, josta aiheutuu vastaaottimien yliohjautuminen, jonka tuloksena on, että kuva ei näy. Vaimennusta tarvitaan myös rasioiden väliseen häiriösuojaukseen. Eli jos jokin vastaanotin aiheuttaa häiriötä verkkoon, vaimennus estää häiriön heijastumisen muihin pisteisiin.

"näin-oikein" antama selvitys on hyvä ja sen mukaan kannattaa tehdä kunnollinen antenniverkko ja asentaa rasia kaikkiin huoneisiin.
Jos järjestelmästä halutaan tehdä hyvä, niin kannattaa ilman muuta investoida antenneihin ja vahvistimeen. Kannattaa hankkia erilliset VHF- ja UHF-antennit, sillä harvoin DNA:n VHF-lähetin on samalla suunnalla kuin Digitan UHF-asema.
https://kauppa4.dna.fi/DNA-Open/Nettiyhteydet-ja-laitteet/DNA-Antennipakkaus/p/VMISC00001 on DNA:n edullinen tarjouspaketti, jossa on VHF-antenni taajuusalueittain säädettävä mastovahvistin. Antennin asennuksen videosta saatte hyviä vinkkejä. Samassa yhteydessä järjestelmään voitte lisätä ULA-antennin (esim. Z-mallinen), niin kaupalliset radiokanavatkin kuuluvat hyvin..
Jos ette välitä katolla kiipeilystä vahvistinten säädön yhteydessä, niin mastovahvistimen voi asentaa vaikka ullakolle paikkaan, jossa sen säätö on helppoa. Muutama metri hyvää kaapelia antennista vahvistimelle ei vaimenna paljoa signaalia eikä terveys vaarannu katolla turhan kiipeilyn takia;) Kattokin tykkää, kun siellä ei jatkuvasti kiipeillä..

Asiasta en mitään ymmärrä ja varmaan asian sivustakin, mutta jostakin syystä 2007 valmistuneen kerrostalon keskusantenni on epäherkempi radiolähetyksille kuin alle 10 cm päähän peltisestä ilmastoinitiputkesta vedetty sisäantenni, ns lapamato-T-antenni. Kokeiltu kahdella eri stereolla, aikansa huippulaatua -70 ja -90 luvuilta.