Ihanimmat sanat
Ei - ei turhia sanoja ole.
Ei ollenkaan,
sanon ja
pudistan tarmokkaasti päätäni.
On vain -
sanoja, jotka eivät sovi yhteen,
peräkkäin.
Sanoja, jotka
kirjoitettuna näyttävät hyviltä
ja
sanoja , jotka
lausuttuina kuulostavat ilkeiltä.
Hymyilen sillä tiedän
- sanat -
jotka kuiskattuina
saavat sielusi laulamaan.
Löysinkö, kadotinko, eksytinkö vai kesytinkö?
Joku teistä tietää vastauksen *ilakoiva hymy*
Kerro, kerro....ruuduntakaa..ootko Kukko vaiko väkitukko?(=itsepäinen)
Ei - ei turhia sanoja ole.
Ei ollenkaan,
sanon ja
pudistan tarmokkaasti päätäni.
On vain -
sanoja, jotka eivät sovi yhteen,
peräkkäin.
Sanoja, jotka
kirjoitettuna näyttävät hyviltä
ja
sanoja , jotka
lausuttuina kuulostavat ilkeiltä.
Hymyilen sillä tiedän
- sanat -
jotka kuiskattuina
saavat sielusi laulamaan.
Löysinkö, kadotinko, eksytinkö vai kesytinkö?
Joku teistä tietää vastauksen *ilakoiva hymy*
Kerro, kerro....ruuduntakaa..ootko Kukko vaiko väkitukko?(=itsepäinen)
Vastaukset 37
Vanhimmat
ainakin sanoittaa. Sanoilla saa aikaan hyvää ja kaunista, jos niin haluamme. Joten eiköhän tuo tule monelle meistä "kohti".
Aiemmin täällä oli vähän pohdintaa (TRMN) sanoista ja sanattomuudesta. Koska sanat ovat täällä pelimerkkejä ja pelinappuloita, niihin on hyvä aina palata.
Jotta siis.
Että.
Jos elämä on vuoristorata, huippuineen ja laaksoineen, niissä ääripäissä olemme sanattomia aina. Sanojen kanssa vehtaamme tasamaalla. Sanoilla pyrimme kuitenkin siihen sanattomaan autuuden tuntuun mikä on siellä ylhäällä. Siellä jokainen sana latistaa, mikään sana ei voi kuvata mitä koemme, sanoja ei siis tarvita.
Niinku.
Jos katsomme kaunista auringonlaskua sellaisena kuin sen näemme, se vaikuttaa täydelliseltä. Jos alamme selittää sitä, laittaa aurinkoa radalleen ja värejä palettiin, auringonlaskusta tulee tylsä tapaus. Pfuuh.
Ugh.
Ja.
Eläköön sanat. Ilman niitä tämä olisi yhtä tyhjän kanssa.
-end-
Miten sanotaan,että autuus on ylhäällä,se on muuten oltava tarkka ajoitus lähtiessä tältä planeetalta,että osuu oikeeseen suuntaan lähtö jos se niin olis?
toissii alas..pilivistä...
sanat saa känniin
sanat tappaa ja loukkaa - tai riisuu ja hivelee napaa
sanat lupaa ja pettää - riittää kun ne sanoo
vetäkää mun töpsöli seinästä
valitettavan usein ristiriidassa tekojen kanssa.
Sanat eivät usein myöskään stemmaa sanojan ilmeen ja eleiden kanssa.
Kun saat kuulla sanojan äänen sävyn ja katsoa häntä silmiin, tiedät usein ovatko lausutut sanat todesta otettavia.
Kauneimmat sanat ovat usein 'sanattomia', pieniä eleitä, ilmeitä kosketusta.
Kuvaa tunne.."miettii" vaikka ILO, niin, että et käytä sitä iloa sanana..
miljoona muurahaista iholla ja vieressä muurahaiskarhu... ;))?
ainakin hyvä yritelmä, vai mitä?
*nauraa*
..jos oliskin vaan yks murkku joka ei meinaa löytyä =)
upeesti selitetty TRN..."hymyilee kauniisti".
Minulle se on kuplivaa ja kevyttä,,,Hmn..vaikka höyhenen pyyhkäisy Ihollasi...
ilon suuruus, murkkujen määrään?
... pieni ilo...yksi muurahainen
... suuuuuri ilo ...miljoona muurahaista:))
...jatkaisi tähän sulkavertaukseenkin.
Niin menisiköhän se sitten niin, että ilo on suurimmillaan kun on tipu iholla;)
..sillä yhtenä muuttujana tässä oli tämä murkkukarhu. Varmempi valinta on miljoona murkkua, koska tän karhun aktiivisuus ei niin voimakkaasti vaikuta ilon määrään.
Ja lopulta kummassakin tapauksessa kuitenkin käy niin, että karhunperkele sen ilon pilaa..=)
eikös se ole tunne joka syntyy kun stressin aiheuttaja äkkiä poistuu?
Kokeillaan vaikka koiralla. Nukkuu yksin kotona kun toiset ovat työssä tai koulussa, ja sitä ***a kun joku vihdoin tulee kotiin.
johon ei liity stressiä?
...ehkäpä se mitä koira tuntee, onkin helpotusta?
kaikki ilo ole juuri sitä että tietää tämän voivan olla jännittävää ja silti turvallista? Vaikka Lintsin laitteissa? En minä pöntöllä iloa tunne, vain helpotusta (ehkä iloakin jos ensin olen ollut viikon ummessa).
Hauska ja huumori sun muu sellainen on ihan jotakin muuta. Ne eivät koiralle aukea kuten ilo.
Uskon oman pikku kompostini olevan niin viisas, että se tulee kotiintultua heilutteleen häntäänsä siks, että tietää kohta saavansa makkaraa tai nappuloita. Iloinen se on vasta sitten kun pääsee vatta täynnä löhöön mun nojatuoliin.
ilo saa riemun mittasuhteet silloin, kun päästän lauma juoksemaan ulos hullunjuoksuaan.
Ja samalla reissulla tulee se ...helpotuskin.
Eipä tarvita luonnonvoimia tai trombia silloin tuivertamaan emännän kutreja siihen, että sitä taas kerran ollaan lehtikasassa, ja toisinaan kokemukseen liittyy ne miljoona muurahaistakin.
*iloittelee* :)))))))))))))))
Joskus aiemminkin olen puhunut täällä sanoista ratamonlehtinä, intiaanilaastareina...korvaavina
symboleina joilla yritämme välittää toisillemme tunnetiloja ja tapaamme kokea.
Puhumme äidinkielestä, tunneilmaisun kielestä, milloin mistäkin.
Primitiivisin ja ehkäpä siksi aidoin kielemme on kuitenkin sanatonta. Ennen puheta tunnemme kosketuksen, sylin, tuoksut, äänet, värit, muodot, valon ja pimeyden...
Jo kohdussa meihin kylvetään sylinkaipuu.
Sanoilla voimme maalata kuvia, toiset mestarillisemmin kuin toiset.
Silti, sanojen mahti silloinkin, piilee heränneissä mielikuvissa, -kuvissa
tai rytmissä, poljennossa?
Onneksi ratamonlehtiä on olemassa,
mutta luoja paratkoon
jos sitä olisi elettävä
sanojen varassa...
-kauneimpienkin sanojen
Kuka kestäisi?
Inkkari laastariksi ratamoa kauppaat?Eiks se oo aivan paikallinen mustelmanpoisto läpykkä,no joo savumerkki sanojen tilalle ,eikä tarvii mustelmia paikata jos sattuu väärä merkki karkaamaan notskista
Suomessakin SEIREENEJÄ? Taitaa Tipu kirjotella Välimereltä =) Kaunista. Ja eiku copypastee..
..on täynnä piilotettuja sanoja...Herkistelee ja "pyyhkäisee höyhenellä poskeasi"..Käy näin, että jonkunhan seireeniksikin on ruvettava..
Sanat on sielun polttoainetta. Jos niitä löytyy menee aikkasen mukavasti. Itellä on menny joskus varatankillekin...ei hjyvä =)
"kävelee keinuen ohitsesi ja olkansa ylitse huikaten kysyy kanamaisen tyhmänä"..Joko olet toipunut pettymyksestäsi ?
Selitä pettymyksen ja yllätyksen ero käyttämättä näitä sanoja
Ne kun kuitenkin ovat eri asioita, eikö...?
Pettymys = lampun sammuttaminen sydämestä / lohduttomuus siitä mitä menettää/ negatiivinen tunne jne...
Yllätys = voi olla joko positiivinen tai negatiivinen / asia, jonka mahdollisuutta ei osannut ottaa huomioon / matto vedetään "jalkojen" alta/
Ihminen joutuu pysähtymään (ainakin silmänräpäyksen ajaksi)/ ajatusten uudelleen järjestelyjä vaatinee ?
Jatkanko? " venyttelevä hidas hymy"
..tai siis tiesin, että sä löydät ne, ei yllättänyt! Mutta muuten elämä on kyllä yllätyksiä täynnä. =)
seuraava sana RIEMU sanomatta itse sanaa..
..kuin yllättävä tuulenpyörre kirpakkana syyspäivänä. Hetken hämmästyttävä kehon kepeys ja tuulentuivertamat hiukset.
Lopulta löydät itsesi istumassa kullankeltaiseta kahisevasta lehtikasasta ja häivähtävän hetken tunnet olevasi lapsi, maailma yhtä täynnä ihmeitä.
...parhaimmillaan tunne jatkuu sillä...että huomaat ihollasi vilistävän miljoona muurahaista :)))))))))))))
Akrobaatti sekosi heti otsikossa, kun meni akrobaattiin g:n lykkäämään ;p
Kai jonkun pakko ylläpitää tätä vinoilua////\\\\
..jospa se ollutkaan " Vahinko" ?
"umpikierä hymy"..."viheltelee" Harkittu teko, mikä on siis sakkorangaistus??
Kauan meni tosin, ennenkö siihen joku puuttui.."vilkaisee kelloaan"
kiihtyvyys on kääntäen verrannollinen ajan neliöön.
kauhee nälkä sun luo- sulla mulle leipä ja vesi- mutta miten pääsen sun luo, vatsa kurnii ja kieli kuivuu.
perkele jos mitään ei enää tapahdu!
tarvinnet ensiapua, mee paikalliseen terveyskeskukseen , laittavat tippaan nesteyttääkseen ja ruokkivat letkulla. Kyllä se siitä !
Onko se agrobaatti jonkinlainen maatalousvirtuoosi?
tämän Tipun väännös akrobaatista. Meni päivä, ennenkö joku huomas huomauttaa .
Olokoon vaikka ennenvanhanen lypsykones...Pääasia, että heräsit havahtumaan *hymyilee*
Urakat kusevat... mutta hmm... noh... Laiska töitään luettelee. Kuskoot!
Pyrähdinpä tuolta oksaltani tänne vilkuilemaan;)
Ennen kuin luen kaikki sinulle lauletut laulut, kerronpa yhden asian... *naama totisena*...
Erittäin Kauniit Sanat Aloituksessasi!
Olen edelleenkin (ainakin vielä vähän aikaa...) sanaton. *ihastelee silmät pyöreinä*...