Verotus laskee 0,2 - 0,3 prosenttia? Ei muuten laske
2.6.2016 19:01 Martti Asikainen
hallitus Inflaatio Kilpailukykysopimus
28 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
kuva: uusi suomi
kuva: uusi suomi
kuva: tilastokeskus
kuva: tilastokeskus
Veronmaksajat antaa hallitukselle kehuja myönteisestä verovastaantulosta. Järjestön mukaan hallituksen veroporkkana vähintään torjuu kilpailukykysopimuksen vuoksi uhanneen ostovoiman laskun, kirjoittaa verkkolehti Uusi Suomi.
Kilpailukykysopimuksen yhtenä porkkanan toiminut 315 - 515 miljoonan euron veronkevennys näyttää kaikesta huolimatta toteutuvan, vaikka moni epäilikin sen olevan pelkkä tyhjä lupaus. Hallitus on luvannut toteuttaa uudistuksen, mikäli kilpailukykysopimuksen kattavuus saadaan koskettamaan 90 prosenttia palkansaajista.
Veronmaksajain keskusliiton tekemien laskelmien mukaan keskituloisen 3295 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti alenee kevennyksen myötä 0,3 prosenttiyksikkö eli 31,1 prosentista 30,8 prosenttiin. Keskituloisen palkansaajan ostovoima tulee paranemaan 0,2 prosenttia, joka tarkoittaa käytännössä noin 60 euron vuosittaista ostovoiman kohennusta.
Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on veroporkkanan suhteen toiveikas. Hänen mukaan tällä liikkeellä saadaan torjuttua palkansaajia vuonna 2017 uhannut verotuksen selvä kiristyminen ja ostovoiman tuntuva aleneminen. Heidän tekemien laskelmien perusteella ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 0,8 prosenttia ja hintatason 1,0 prosenttia vuonna 2017. Minä sen sijaan olen edelleen epäileväinen.
Kuten Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen julkaisemista laskelmistakin käy ilmi, kilpailukykysopimus tulee kiristämään palkansaajien verotusta ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla, seuraavana vuonna 600 miljoonalla eurolla ja vuonna 2019 noin 800 miljoonalla eurolla. Hänen tekemissään laskelmissa on huomioitu vain verovaikutus. Tämän päälle tulee vielä lomarahaleikkaukset.
Parhaimmassakin tapauksessa verokevennykset kompensoivat pelkästään työnantajalta palkansaajille siirrettyjä sosiaalivakuutusmaksuja, eikä niitäkään kokonaan. Toisin sanoen hallitus ojentaa vasemmalla kädellään roposia, kun samaan aikaan oikea käsi kahmii taskustasi tuplasti sen verran. On hienoa, että hallitus yrittää tulla jollain tapaa vastaan, ja arvostan elettä suunnattomasti, mutta en usko sen toimivan eikä sitä myöskään tulisi markkinoida myönnytyksenä palkansaajille.
Pelkään myös inflaation syövän saavutetut edut ennen kuin ne astuvat edes voimaan. Moni varmasti vielä muistaa, kuinka arvonlisäveron kevennys käytännössä lisäsi vain kauppojen katetta, vaikka alunperin sen luvattiinkin hyödyttävän ennen kaikkea pienituloisia. Ei ole mitään syytä epäillä etteivätkö nämäkin verokevennykset uppoaisi suoraan hintoihin. Palkansaajat tulevat siltikin pääsemään taloudellisesti huomattavasti helpomalla kuin esimerkiksi työttömät ja eläkeläiset, joiden toimeentulojen menetystä ei ole indeksijäädytysten jälkeen kompensoitu lainkaan. Päälle tulee vielä päivähoitomaksujen korotuksia, julkiseen liikenteen hinnanmuutoksia ja kaikkea muuta, mitä tähän väliin vain voi keksiä.
Samaan aikaan myös muut elinkustannukset ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. Esimerkiksi asuntojen vuokrat ovat nousseet huomattavasti samalla kun omistusasujien asuinkustannukset ovat pysyneet maltillisempina, kun lainojen korot ja asuntojen hinnat ovat laskeneet. Tilastokeskuksen hinta-asiantuntija Ilkka Lehtisen mukaan asumiskustannukset ovat nousseet 0,6 prosenttia vuodessa eli selvästi yleistä inflaatiota nopeammin. Vuodesta 2010 vuokrat ovat nousseet 18,5 prosenttia, kun taas koko inflaatio on ollut noin 8 prosenttia. Eli vuokralla asujien asumiskustannukset ovat nousseet selvästi kaikkea muuta nopeammin. Tässä tilanteessa ei kyllä enää paljoa veronkevennykset auta, kun kaikki kustannukset kasvavat tuntuvasti kevennyksiä nopeampaa.
Turha kenenkään on taputtamaan alkaa.
2.6.2016 19:01 Martti Asikainen
hallitus Inflaatio Kilpailukykysopimus
28 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
kuva: uusi suomi
kuva: uusi suomi
kuva: tilastokeskus
kuva: tilastokeskus
Veronmaksajat antaa hallitukselle kehuja myönteisestä verovastaantulosta. Järjestön mukaan hallituksen veroporkkana vähintään torjuu kilpailukykysopimuksen vuoksi uhanneen ostovoiman laskun, kirjoittaa verkkolehti Uusi Suomi.
Kilpailukykysopimuksen yhtenä porkkanan toiminut 315 - 515 miljoonan euron veronkevennys näyttää kaikesta huolimatta toteutuvan, vaikka moni epäilikin sen olevan pelkkä tyhjä lupaus. Hallitus on luvannut toteuttaa uudistuksen, mikäli kilpailukykysopimuksen kattavuus saadaan koskettamaan 90 prosenttia palkansaajista.
Veronmaksajain keskusliiton tekemien laskelmien mukaan keskituloisen 3295 euroa kuussa ansaitsevan veroprosentti alenee kevennyksen myötä 0,3 prosenttiyksikkö eli 31,1 prosentista 30,8 prosenttiin. Keskituloisen palkansaajan ostovoima tulee paranemaan 0,2 prosenttia, joka tarkoittaa käytännössä noin 60 euron vuosittaista ostovoiman kohennusta.
Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on veroporkkanan suhteen toiveikas. Hänen mukaan tällä liikkeellä saadaan torjuttua palkansaajia vuonna 2017 uhannut verotuksen selvä kiristyminen ja ostovoiman tuntuva aleneminen. Heidän tekemien laskelmien perusteella ansiotason oletetaan nousevan keskimäärin 0,8 prosenttia ja hintatason 1,0 prosenttia vuonna 2017. Minä sen sijaan olen edelleen epäileväinen.
Kuten Nordean ekonomisti Olli Kärkkäisen julkaisemista laskelmistakin käy ilmi, kilpailukykysopimus tulee kiristämään palkansaajien verotusta ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla, seuraavana vuonna 600 miljoonalla eurolla ja vuonna 2019 noin 800 miljoonalla eurolla. Hänen tekemissään laskelmissa on huomioitu vain verovaikutus. Tämän päälle tulee vielä lomarahaleikkaukset.
Parhaimmassakin tapauksessa verokevennykset kompensoivat pelkästään työnantajalta palkansaajille siirrettyjä sosiaalivakuutusmaksuja, eikä niitäkään kokonaan. Toisin sanoen hallitus ojentaa vasemmalla kädellään roposia, kun samaan aikaan oikea käsi kahmii taskustasi tuplasti sen verran. On hienoa, että hallitus yrittää tulla jollain tapaa vastaan, ja arvostan elettä suunnattomasti, mutta en usko sen toimivan eikä sitä myöskään tulisi markkinoida myönnytyksenä palkansaajille.
Pelkään myös inflaation syövän saavutetut edut ennen kuin ne astuvat edes voimaan. Moni varmasti vielä muistaa, kuinka arvonlisäveron kevennys käytännössä lisäsi vain kauppojen katetta, vaikka alunperin sen luvattiinkin hyödyttävän ennen kaikkea pienituloisia. Ei ole mitään syytä epäillä etteivätkö nämäkin verokevennykset uppoaisi suoraan hintoihin. Palkansaajat tulevat siltikin pääsemään taloudellisesti huomattavasti helpomalla kuin esimerkiksi työttömät ja eläkeläiset, joiden toimeentulojen menetystä ei ole indeksijäädytysten jälkeen kompensoitu lainkaan. Päälle tulee vielä päivähoitomaksujen korotuksia, julkiseen liikenteen hinnanmuutoksia ja kaikkea muuta, mitä tähän väliin vain voi keksiä.
Samaan aikaan myös muut elinkustannukset ovat kasvaneet hurjaa vauhtia. Esimerkiksi asuntojen vuokrat ovat nousseet huomattavasti samalla kun omistusasujien asuinkustannukset ovat pysyneet maltillisempina, kun lainojen korot ja asuntojen hinnat ovat laskeneet. Tilastokeskuksen hinta-asiantuntija Ilkka Lehtisen mukaan asumiskustannukset ovat nousseet 0,6 prosenttia vuodessa eli selvästi yleistä inflaatiota nopeammin. Vuodesta 2010 vuokrat ovat nousseet 18,5 prosenttia, kun taas koko inflaatio on ollut noin 8 prosenttia. Eli vuokralla asujien asumiskustannukset ovat nousseet selvästi kaikkea muuta nopeammin. Tässä tilanteessa ei kyllä enää paljoa veronkevennykset auta, kun kaikki kustannukset kasvavat tuntuvasti kevennyksiä nopeampaa.
Turha kenenkään on taputtamaan alkaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitä sitten, vaikka laskisikin, eihän täällä ole veronmaksajiakaan, yhyteiskunnan armopaloistahan täällä eletään.
Ei laske päinvastoin nousee mikäli maakuntamalli menee läpi eikä hallitus määritä rajoja kuntien veroprosentille niiden korotuksien estämiselle. Hallituksen on itseasiassa pakko laittaa rajat verotukselle koska hallitusohjelmassa lukee ettei konaisveroaste saa nousta.
Maakuntien myötä valtio ottaa ison osan kuntien verotuloista sotepalveluiden kattamiseen mikä tarkoittaa sitä että korotuspaineet kunnissa ovat kovat koska valtio vie verotuloja joilla käyttötalous pitäisi kattaa. Edelleen jos valtionosuudet laskee huomattavasti ja samalla tulee rajat kuntaverolle monen moni kunta joutuu lyömään lapun luukulle. Kuntien odotus kuinka soteuudistuksessa käy kääntyi jo pelkoon.
Yhteiskuntasopimus vai miksi sitä nykyään kutsutaan kääntyi aikoja sitten farssiksi. Sipilä ajoi itsensä niin nurkaan liittojen kanssa että saadakseen edes nimellisen sopimuksen aikaiseksi jolla ei ole paskankaan merkitystä ojentaa jo verohelpotuksia edellisen saavuttaakseen koska kaikki mihin sipilä on tähän mennessä koskenut on kaatunut. EI ole kauan kun ääni kellossa oli ihan toinen ja uhkasi lisäleikkauksilla jos liitot ei hypi pillin mukaan ja nyt hattu kourassa tarjoaa jo verohelpotuksia että saisi nousta puhujanpönttöön itseään ylistämään kuinka saaavutti suuren voiton sen sijaan että joutuisi taas vetämään yhden hallituksen kärkihankkeista pois.
Voi kait sitä yhteiskunnan armopaloiksi kutsua mutta kyllä ne kunnan jauhot kärsämäelle kerätään elinvoimaisista kaupungeista ja kunnista. Hirvittävä määrä valtion varoja menee näiden tyhjien seinien ylläpitoon ja vastaavankaltaisia muiden elättejä on ihan valtavan paljon. Kolmen minuutin työaikojen pidennyksiä yms. merkityksetöntä puuhastelua tilanteessa missä isketään periaatteessa ihan väärään kohteeseen. Duunaria päähän potkitaan mutta ei puututa itse ongelmiin.
just, ja ponotajat aukoo kunnan vähille-ja velka rahoille ovet pörssisijoittajien lompsaan, kaksoissopimuksin
taitaa se ongelma edellisessä olla lähinnä se, että rahat jotka kmäkiset pörssisijoittajien taskuun ojentaa ei ole edes omaa rahaa vaan valtion köyhänapua. Taisi mennä jo lähemmäs 11:sta miljoonaa miten paljon tämä kunta köyhille tarkoitettua kunnanjauhoa sai?