Enkä saa sitä sammumaan. En millään. Miten paljon sinua ikävöinkään. Minulla on sinua jo nyt aivan hirveä ikävä. Hyvää kesää mies.
Mahdoton ikävä jää
Lomanajaksi
12548
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Heh, minäkin olen nainen mutta minulla on miesten aivot noin suurimmaksi osaksi.
Onhan ikävä tietysti olemassa jossain muodossa mutta ei sen lomaa anneta pilata. Eikä muutenkaan elämää, loma on ihanaa aikaa täynnä vapautta.
Hyvää kesää sinulle nainen. Kaipaan sinua myös. Haluan, että vapaudut kaipauksesta ja löydät oikean rakkauden tai sen mitä olet etsimässä. Olen tehnyt suuren virheen, kun en tutustunut sinuun, vaikka sitä halusin myös. Ymmärsin virheeni ja pyydän kovasti anteeksi.
Kiitos. Mutta vaikeaa siitä on vapautua. Miten jaksaa tämä odotus...saada kaipaus sammumaan. Koetan takoa päähäni ettet kaipaa minua, jos se helpottaisi. Olisithan sen sanonut, jos kaipaisit. Mutta ei se sammuta minun ikävääni. En voi kuin laskea aikaa hetki hetkeltä, päivä päivältä ja toivoa että löytäisin rauhan. Et arvaa, miten olet sydämessäni, syvällä. Hiljaa sinua kaipaan, hiljaa koetan tunteeni hallita, haluni sinuun hallita. Vain mielessäni sinua kosken ja katson silmiäsi, huuliasi. Minä ikävöin sinua. Minä ikävöin sinua niin paljon! Olen ikävöinyt sinua jo pitkään! Tulen ikävöimään sinua kunnes poskesi karheus koskettaisi omaani. Tiedän, sen odottaminen vienee yhden elämän. Siihen saakka talletan tämänpäiväisen ja kaikkien muidenkin päivien muistot, joina sinua näin ja sain tuntea nämä tunteet. Itku, että tekeekin kipeää.
Meidän tarinalla on jotain yhteistä. Tarvitsen sinua myös. Haluan osoittaa sinulle aidon rakkauden. Pärjäämme kyllä elämän vaikeat tilanteet yhdessä ratkaisemalla esteet, jotka erottavat meidät. Pidän sinua kädestä kiinni, enkä menetä enään.
Yhteistä varmasti löytyy. Ja heti tuntuu lämpimältä saada edes kirjoittaa. Olemme ainakin molemmat (kuten niin moni muukin s24 suosiosta päätellen) päätyneet syystä tai toisesta tänne kirjoittamaan. Ehkä yksinäisyyden, parisuhteen pitkän kipuilun tai muun rakkaudettomuuden olotilan takia. Minä halusin purkaa sinuun kohdistuvaa ikävääni. Sinuun, johon olen syvästi ihastunut. Esteitä löytyy. Olen liiankin tietoinen niistä. Tarvitsen sinua. Tarvitsen aitoa rakkautta. Olen elänyt tässä ilman sitä jo vuosia. Ilman kosketusta, ilman naurua, hellyyttä, katseita, kipinöitä. Kukaan ulkopuolelta ei vain sitä arvaa, olen ollut siitäkin hiljaa. Ehkä vain kaikkein lähimmät siitä jotakin tietää. Vuodet ovat pitkiä jatkaa näin ja tässä vanhenen ja tuntuu kuin mahdollisesti parhaimmat vuoteni naisena lipuvat ohitseni. Kaipaan ja tarvitsen, haluan ja odotan. Sitten sinä olit eräänä aikana jossain. Enkä osaa selittää mitä tapahtui, mutta jotakin minussa liikahti rajusti. Nyt helppoa olisi turvautua ajattelemaan, että olisitkin kaipaamani ihminen. Olisipa taivaan lahja, vaikka suurin tietämäni ihme olisikin, jos sinä ottaisit yhteyttä ja sanoisit tuon kaiken minulle silloin. Mutta annan sinulle aikaa. Tiedät jo muutenkin, etten vaatisi sinua tekemään mitään.
Tuli vielä tämä kappale mieleeni:
https://www.youtube.com/watch?v=EhjKU8NtgR8
Ap, meinaatko olla pitkäänkin lomalla?
Jos jokusen viikon olisin. Hyppääpäs näihin kenkiin niin tietäisit...
Ymmärsin kyllä pointtisi ;) nyt on vaan tää fiilis just tällanen!!
Ikävä on nimensä mukaisesti ikävä tunne. Se raastaa ja syvältä pahimmillaan ja saa ajan kulumaan hitaasti.
Ai, ymmärsin ensin, että olisit vaan viikon lomalla. Olet kyllä loman ansainnutkin on sen verran vastuuta kannettavana työssäsi;)
Kiitos samoin
Nauti kesästä ja tee kaikkea sitä mistä pidät. Unohda ikävä, älä tee kenestäkään ihmisestä koskaan onnesi taetta. Onnen voi löytää muillakin tavoilla, pienistä päivän hyvistä tapahtumista. Onni on löydettävä itsestä. Elämää voi elää ja nauttia päivistä kun ei odota liikoja. Kaiken saanut ei ole tyytyväinen mihinkään. Vähän saanut on onnellinen vähästäkin hyvästä. Monella on huonomminkin. Käytä järkeäsi joka normalisoi päiväsi. Tunteita tulee ja tunteita menee, ne ei ketään tapa jos järkesi voi niitä käsitellä ja ottaa huomioon elämän realiteetit.