asioitaan toiselle (=elämänmuutokset, isommat tapahtumat ym. merkitykselliset asiat esim. muuttoon ja opiskeluun liittyen), vaikka pitäisikin tästä? Ajattelin vain kun itse haluan jakaa oman elämäni tärkeät tapahtumat ja tulevaisuuden suunnitelmani ensisijassa sellaisten kanssa joista pidän ja jotka ovat läheisiä mulle. Mutta hän ei kerro minulle oma-aloitteisesti juuri mitään. Tämän takia tuleekin tunne etten olekaan kovin läheinen hänelle kun tuntuu etten tiedä hänen tulevaisuudestaan mitään ellen itse kysele siitä.
Koen sen loukkaavana itseäni kohtaan, ettei hän halua minulle puhua. Puhuu kuitenkin muille, ystävilleen yms. eli ei ole kyse yleisesti haluttomuudesta puhua.
Onko mitään mitä voisin tehdä saadakseni hänet avoimemmaksi vai pitääkö vain tyytyä olemaan aina kärjistetysti se viimeinen joka asioista kuulee?
Koen sen loukkaavana itseäni kohtaan, ettei hän halua minulle puhua. Puhuu kuitenkin muille, ystävilleen yms. eli ei ole kyse yleisesti haluttomuudesta puhua.
Onko mitään mitä voisin tehdä saadakseni hänet avoimemmaksi vai pitääkö vain tyytyä olemaan aina kärjistetysti se viimeinen joka asioista kuulee?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Meitä on niin moneen junaan. Minäkään en tiedä toisen asioista enkä suunnitelmista mitään eikä hän ota itse koskaan yhteyttä.