karvian legendat

Niin minäkin muistan lapsena kuulleeni. Paitsi eihän tuolloin Karviassa vielä ollut paljoa asutusta. Onkohan murhinevaa koskaan tutkittu, onko siellä karvialaisten muinainen hautuumaa?

Onko siellä sitten muumioituneita ihmisiä?

asiaalkoikiinnostaa kirjoitti:

Onko siellä sitten muumioituneita ihmisiä?

On toki, illan vaihtuessa yöksi siellä liikkuessa yksin, saattaa kuulla näiden onnettomien itsemurhan tehneiden, itkua ja valitusta heidän pyytäessään pääsyä siunattuun kirkkomaahan. Olen kaksikertaa tämän kokenut, en tosiaankaan halua kolmatta kertaa. Kerrotaan suurina kirkko pyhinä, tämä valitus olevan kammottavaa, puitten oksilta putoilee lumet ja lintujen pesintä aikana, munat ja poikaset putoilee maahan. Voitte kuulla korppien kronkotuksen, tämä on heille juhla-aikaa.

Vielä sata vuotta sitten kerrottiin Karvian Ämmälän kylässä perimätietona historiaa siitä, kuinka lappalaisia tapettiin ja paineltiin suohon vielä 1700-luvun alussa. Kirkko ummisti silmänsä, melkeinpä suositteli lappalaisten ja muiden eristyksessä asuneiden teloittamista. Lappalaiset olivat joutuneet hiljalleen muuttamaan soitten taakse ja keskelle ahdistettuina, jos eivät suostuneet suomalaisten palvelijoiksi.

Karvialaisissa on vielä runsaasti jäljellä samaa DNAta kuin saamelaisissa. Ruskeita silmiä, lyhytkasvuisuutta ja muita samoja piirteitä kuin nykyisissä aidoissa saamelaisissa, jotka tosin ovat seka-avioliittojen myötä liudentumassa valtaväestöön. Nimistössä on koko Pohjois-Satakunnassa paljon saamelaista nimiperua kuten jämi, keidas ja monia muita luontoa kuvaavia nimiä, joiden alkuperää on vaikea nykyihmisen hahmottaa.

Omassa suvussanikin on esi-isiä, jotka ovat karvialaisia ja joista kerrotaan, että olisivat lapinheimoa osaksi. Kun ihmisen genomin kartoittaminen tulee vielä vähän edullisemmaksi, tulen teettämään tämän tutkimuksen. Siinä pitäisi sitten näkyä sukuni ruotsalaiset, saksalaiset, perisatakuntalaiset ja ehkäpä nämä saamelaisetkin geenit, ehkäpä muitakin kansallisuuksia.

Kankaanpääläinen kirjailija Tuure Vierros on joissakin kirjoissaan kirjoittanut näistä asioista. Hän oli ammatiltaan historian opettaja, joten hänellä tutkijana saattoi olla käteenotettavampaa tietoa kuin esimerkiksi minulla.

Joskus olen katsonut ohjelman Isostakyröstä Leväluhdan uhrilähteestä. Tuli mieleen tuosta murhinevasta, että voihan se olla vanha hautapaikka. Muistaakseni olen joskus lukenut, että "poronpurija.123" kertoman aikoihin ja ennemmin olisi vainajia upotettu pieniin lampiin ja suonsilmäkkeisiin.

Molttu kirjoitti:

On toki, illan vaihtuessa yöksi siellä liikkuessa yksin, saattaa kuulla näiden onnettomien itsemurhan tehneiden, itkua ja valitusta heidän pyytäessään pääsyä siunattuun kirkkomaahan. Olen kaksikertaa tämän kokenut, en tosiaankaan halua kolmatta kertaa. Kerrotaan suurina kirkko pyhinä, tämä valitus olevan kammottavaa, puitten oksilta putoilee lumet ja lintujen pesintä aikana, munat ja poikaset putoilee maahan. Voitte kuulla korppien kronkotuksen, tämä on heille juhla-aikaa.

Lue lisää

No ei kuulu olen asunut Lapsuuteni vieressä

Pitäjien mahtihenkilöt ja suvut haudattiin yleensä kirkon alle uskonpuhdistuksen jälkeisinä aikoina. Suomessa kirkon lattian alle hautaaminen on kielletty keisarillisella asetuksella vuonna 1882.
Vainajia on myös poltettu entisaikaan.
Kun Karvian kirkko vihittiin käyttöön 1799, Karviassa oli vain viitisenkymmentä taloutta.
Uudella hautausmaalla on niitä kauniita metallisia ristejä. Sääli vain, että ne on viety metsänreunaan ihan hautausmaan perälle. Seurakunnalta olisi hieno teko, jos kauniit rautaristit tuotaisiin ihmisten näkyville. Kirjotukset ja nimet niissä on osa paikkakunnan historiaa.

Vuonna 1799 Karviassa olisi ollut muka vain viitisenkymmentä taloutta. Otettakoon sitten huomioon, että siihen aikaan talous käsitti kaikki talon omistuksessa olevalla alueella asuvat ihmiset. Siis rengit, piiat, mäkitupalaiset ja irtolaisetkin sekä loiset ja kaikki ketkä nyt sattuivat väenluvun aikaan siellä ja täällä oleilemaan. Sukuja saattoi olla moniakin, mikä tämän päivän sukututkijoita hämää, kun ripilläkäyneitten, vihittyjen, kuolleitten ja kastetuitten kirjoja tutkivat. Herkästi siinä talon tyttäret ja piikojen äpärätyttäret menevät sekaisin. Kaikista ei aina millään saadakaan selkoa, koska niin isännillä kuin papeillakin oli herkästi ns. ensi yön oikeus piikatyttöihin, jotka sitten naitettiin rengeille vahingon sattuessa. Tällainen sukulaisuus ns. "väärän koivun takaa" oli ennen hyvin yleistä, jos se nykyäänkin on yleisempää kuin itse tiedämmekään. Viittaan vain tutkimukseen, missä selvitettiin seikka, että avioliitossa syntyneitten esikoisten isä oli 4 - 6 prosentissa eri kuin papinkirjoissa eli liitto perustui huoruuteen. Ehkä totuus on vielä karumpi.

"Karvialaiset saivat 20.12.1780 luvan rakentaa saarnahuoneen, he päättivät kuitenkin rakentaa kirkon omalla luvalla. Päätös oli rohkea, olihan Karviassa tuolloin vain n 50 taloa. Kirkon paikka ratkaistiin päättämällä rakentaa kirkko keskelle pitäjää. Mittaus suoritettiin pohjois-etelä suunnassa. Karvian kirkon rakentaminen alkoi 1789, se valmistui 1798 ja vihittiin käyttöön 1799."
http://www.karvianseurakunta.fi/index.php/toimipaikat/kirkko

Nuijasodan aikoihin Karviaan rakennettiin ensimmäiset vakituiset asumukset. Nykyaikainen asutus on tiettävästi alkanut 1600-luvulla ja ensimmäiset luetteloidut asukkaat oli merkitty veroluetteloihin vuonna 1635.
Karvian kotiseutuyhdistyksen sivuilta voi tarkastaa Karvian isäntäluettelot, Eipä siellä montaakaan 1700-luvun taloutta ole.

Karvias on ollut asutusta kivikaudelta saakka, eihän näillä alueilla rekisteriä ole piretty kuin muutama satavuotta.

Nuijasodan aikoihin (1596) Karviaan rakennettiin ensimmäinen vakituinen asumus, ilmeisesti Kar­vianjärven rannalle. Karviankylä on Karvian vanhin pysyvästi asutettu kylä, joka juontaa juurensa 1600-luvulle.

Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1459.
Karvian Pantissa on ollut myös kivikautinen asuinpaikkka.
Karvia oli Suur-Sastamalan pohjoisin kolkka, 1200-luvulla karviassa ei ole ollut asukkaita, vaan oli Sastamalalaisten metsästysmaita.

Joo ja Kantissa oli käpykaartilaiset!