unelmia

Yhdestä päivästä onnellisena.

Itselläni unelmat ovat toistaiseksi melkoisen suuria, mutta toteutettavissa olevia :)

Unelmana;
- Toimiva ja pitkäaikainen suhde nykyisen poikaystävän kanssa
- Hyvät paperit lukiosta, jonka jälkeen oikeustieteelliseen tai lääkikseen, mielummin oikeustieteelliseen
- Sopivasti varallisuutta, jotta voi maksaa velat, mutta jää myös rahaa elää
- Hyvä koti omalle tulevalle perheelle tulevaisuudessa: onnellinen, tasapainoinen, rakastava, huolehtiva
- 2-4 lasta

Vanhuuden kun vielä saisi elää onnellisena ja hieman nuorempana matkustella.

Minun unelmiani :)

mä en unelmoi muusta kuin rahasta.
rahaa rahaa rahaa.
mä rikastun.

Mie unelmoin hirviästi iki omasta hevosesta, jonka kanssa mie saisin elää elämääni onnellisena!!

Nyt pistit pahan. Tiedän aika pitkälti, mistä unelmoin, mutta sanalliseen muotoon sitä on hankalaa pistää.

Toivoisin, että voisin elää omaa elämääni. Päättää mitä teen, miten teen, milloin teen, miksi teen. Voisin olla onnellinen yksin. Saada jotain aikaan. *aukaisee ikkunan ja haistelee raikasta ulkoilmaa*
Löytää joku, jonka kanssa voisi jakaa kaiken, jota ymmärtää ja joka ymmärtäisi minua, joku, jota rakastaa. Siis suomeksi sanottuna tietysti joku kumppani. Kylläpäs olen nyt runollisella tuulella...

Oikeastaan unelmoin aika yksinkertaisista asioista. Ensi kesästä. Jos olisi joku hyvä ystävä, jonka kanssa viettää aikaa, jota nähdä useammin kuin kolme kertaa vuodessa. Ja että olisi jotain ihan oikeata ja mielekästä tekemistä. Kokeilla jotain uutta. Usein pelottaa kaikki uusi, mutta jos olisi ystävä, niin ehkä ei pelottaisi.
Unelmana olisi oppia ja saada soittaa jotain soitinta hyvin. Rummut, kitara, basso. Mikä vain noista, mieluiten tietenkin kaikki. Eihän tämän tarvitse realistista olla, unelmaa vain. Tällä hetkellä en osaa soittaa millään noista soittimillä oikeastaan yhtään mitään. Sitten saisi kaverien kanssa soittaa. Välillä puhua henkeviä, puuhata jotain muuta. Pitää hauskaa. Kuunnella musiikkia. Kaikki tietenkin pitäisivät suunnilleen samanlaisesta musiikista.
Oikeastaan vaikuttaisi vähän siltä, että unelmoisin nuoruudesta. Meikäläiseltä kun tuntuu tuo nuoruus vilahtaneen ohi ilman että olen huomannutkaan. Ei ole tullut tehtyä mitään, mitä nuoret yleensä tekevät. On jäänyt nuoruus elämättä. En tosin halua tuota järjetöntä sekoilua kokea, mutta jotain kuitenkin. Nyt kun tuntuu, että kun pääsee lukiosta, niin pitäisi mennä suoraan jonnekin yliopistoon tai ammattikorkeakouluun ja sieltä valmistua mahdollisimman pian ja sitten mennä töihin, perustaa perhe, saada lapsia... Ja sitten huomaakin, että jäi elämä elämättä. Sitä en halua. Haluan saada sen elämänkin.
Viimeinen ja tyhmin unelma olisi se, että olisi normaalipainoinen. Kun saisi vähän tuota painoa pudotettua...
Ehkä elän vähän elokuvamaailmoissa, mutta kun unelmista on kyse, niin ei kai sillä väliä.

Täytyy sanoa, että harvoin saan näin epäselvää viestiä aikaiseksi, mutta kuvaapa ainakin hyvin pääni sisältöä tällä hetkellä. Tulipa tämäkin saavutettua!

Unelmoin siitä että yhdyssanavirheet häviäisivät maailmasta.

Esimerkiksi: Voiko ihminen kertakaikkiaan olla niin tyhmä, että kirjoittaa sormenjälkitunnistimen sormen jälki tunnisti.

Ei näin:
"Joulu pukki ajoi palo autolla kohti auringon laskua. Yhteis kunta oli kiitollinen ja koko edus kunta ja presidentin linnan väki juhli tapausta. Juhla tuuli levisi koko valta kuntaan."

Vaan näin:
"Joulupukki ajoi paloautollaan kohti auringonlaskua. Yhteiskunta oli kiitollinen ja koko eduskunta ja Presidentinlinnan väki juhli tapausta. Juhlatuuli levisi koko valtakuntaan."

Presidentin linna ja Presidentinlinna on kaksi eri asiaa. Presidentinlinna on paikka kauppatoria vastapäätä, presidentin linna on taas jonkun presidentin omistama linna.