Olisiko palstalla ketään kenellä olisi omakohtaisia kokemuksia Nauticat 35 purjehdusominaisuuksista?
NC 35 purjehdusominaisuudet
Kokemustakaivataan
371525
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Siis ei ne nyt purjehdi hyvin, tai edes keskinkertaisesti vaikka kuka sanoisi mitä.
Ei niiden tarvitsekaan, ovat hienoja veneitä omassa kategoriassaan.
Olen omistanut mallit 321 ja 37. Joskus 321 -mallilla otin leikkimielisen kisan 35 -versiota vastaan ja kulku oli kovin samanlaista. 321 taas hävisi esim. Bavaria 32 -mallille, joten perushitaista pursista on kyse silloin kun tuuli on kevyttä tai keskinkertaista. Navakammalla tuulella kulku on kohtalaisen hyvää.
Hitauden vuoksi vaihdoin malliin 37, joka lähes 19 -metrisellä, ei-vakio -mastolla ja hyvillä seileillä varustettuna on toistaiseksi kepittänyt mm. jokaisen samankokoisen ranskalaiscruiserin. Aina tosin on tuullut hyvin kun näitä kohtaamisia on eteen sattunut.
Jos pystyt, osta 37 tai 385. Jos et, katso vanhempia NC 39 -veneitä. 39 on aavistuksen hitaampi kuin mainitut, mutta kelpo kulkija sekin. 35 käy tietysti sekin, mutta vakavasti purjehdukseen suhtautuvalle se ei pitkään riitä.
Kummassakaan omistamassani Nauticatissa ei ole ollut laadussa moittimista ja asuttavuus on ylivertaista mihin tahansa toiseen purteen verrattaessa.
Kiitos vastauksista, 37 ja 385 ovat hienoja veneitä, mutta todennäköisesti menevät liikaa ajatellun budjettimme yli ( noin 90-120k.eur). 39 taas alkaa olemaan ehkä turhankin kookas, koska alunperin olimme ajatelleet jopa 32 mallia. Purjehduksesta pitävänä, olin itse valikoinut omiksi ehdokkaiksi Degerö 35 tai pikku Swanin esim. 371, mutta vaimo sai minut katselemaan näitä ns. pilot-house veneitä niiden ylivoimaisten asumistilojen vuoksi.
Pilot-house on siitä mukava että sohvalta näkee ulos (ja ulkoa näkee sisään), mutta ei tilaa ei kuitenkaan ole valtavasti noissa em. isommissa malleissakaan.
On omakohtaista kokemusta. Suhteellisen painava (n 8 t), sama purjepinta ja kölipaino kuin muissakin kokoississaan. Painonsa vuoksi tarvitsisi enemmän voimaa (purjetta) kuin muut, mutta oikaiseva mometti ei sitä salli. Sen perusteella hitaampi kuin kokoisensa "puhtaat" purjeveneet (esim maestro 35, 5-6 t), mutta ei mitenkään häiritsevästi. Mikäli ei tarvitse ohitella kaikkia samankokoisia, purjehtii ja kryssiikin kivasti. Isommilla purjeilla hieman nopeampi tai ainakin samanvertainen miltei samarunkoisen finnsailer 34:n kanssa. En ole päässyt esim hyvänä purjehtijana pidetyn HR352:n kanssa "viivalle", mutta oletan, että samanvauhtisia ovat.
Mikä vene tahansa, mutta erityisesti isopotkurisesta kannattaa vaihtaa kiinteälapainen vakiopotkuri kääntyvälapaiseksi. Se on helpoin ja halvin keino parantaa purjehdusvauhtia. Toinen vauhtiin vaikuttava seikka on purjeiden taso. Nauticateissa ovat usein alkuperäiset ja alunperin halvimmat perusrätit, etenkin ensimmäiset rullaisot ovat hirveitä.
Kannattaisiko katsella purjevenettä, jos haluaa purjehtia. Purjehtivaa Nauticattia en ole edes joka kesä nähnyt. Tuossa puhuttiin pidempi rikisestä, joka "pesee" jokaisen samankokoisen ranskattaren. Siitä ei hirveesti kannata vääriä mielikuvia fiilistellä! Tollaset rikimuutokset on kalliita ja ei niitä omin päin kannata tehdä. Pyri vuokraamaan tai muuten saada vaimo oikeaan purkkariin, niin ehkä saat syötettyä "oikeaa" infoa hänelle! Kotona voi sitten "leikkiä kotia"...
Varsinaisia purjehtivia Nauticateja Suomessa lienee noin 15 kpl. Malleja 37, 385, 39 ja 321, joista viimeksi mainittu on jo hiukan rajatapaus 35 tapaan. Osa on ulkomailla, loput vähän seilaamaan ehtivillä omistajillaan laiturissa. Siksi niitä ei juuri näy. Mutta kun näkyy, alkaa totinen tekeminen monessa purressa.
Tuskin nyt sentään, en minä ainakaan ole ikinä viitsinyt alkaa trimmejä tarkastamaan purjehtivan Nauticatin takia. Toki iso Nauticat pitkällä vesilinjalla kulkee reippaassa avotuulessa hyvää vauhtia.
Ei Nauticatia osteta sen purjehdusominaisuuksien takia. Sen takia on epäoleellista arvella niiden hyvyyksiä tai huonouksia, vaikka ominaisuudet tietenkin vaihtelevat mallista toiseen. Alkuperäisen 33:n nimitystä edes moottoripurjehtijaksi epäiltiin englantilasen lehden koepurjehduksessa, hienoa sisustusta kyllä kehuttiin. Taitavat kaikki myöhemmät mallit ollakin sitä parempia purjehtijoita.
Normi purjeveneistäkin löytyy malleja, joissa on ns. doghouse - salonki. Niillä purjehdusominaisuudet on paljon paremmat.
Mitä nuo ovat?
Ne ovat Nauticatin malleja 37, 385, 39 ja 321
meinaatko ostaa sen mun nettiveneessä oleva 35:n?
Kyllä se matkapurjehtijalle riittävästi purjehtii, on vaan aikas metka tunne, kun veneessä istutaan aikas korkealla ja kun kallistaa puuskissa reilummin, niin liike on aika suuri ja heikompaa hirveää...
Onko se sun se ylihintanen kissa...?
Tämän palstan kirjoittajille tuottaa vaikeuksia ymmärtää Nauticat-mallien erot. Nauticateissa on kovin monenlaisia purjehtijoita n 50 vuoden ajalta.
Mielestäni mallistossa on neljä linjaa:
60-luvun Nauticat 33 ei käytännössä purjehdi, tämän päivän 331 jo paljon paremmin uudelleenauunnittelun myötä. Nämä ovat perinteisiä moottoripursia.
Nauticatit 40/43/521 ovat taas Sparkman&Stephensin Nautorille alun perin suunnittelemia veneitä, jotka kulkevat avotuulella upeasti. Olin Stephens piti näitä rungoltaan hyvin kauniina ja omina suosikkipurjehtijoina, Rod taas piti Swaneista enemmän. Kaiken kaikkiaan sarja 40/43/521 ovat upeasti suunniteltuja, riki ja lujuuslaskelmat tehty "oikein", uskaltaa viedä minne tahansa merelle. Hyvin raskaita, mm. Nauticat 43:n vesitankit olivat 1300 l luokkaa, polttoaine ainakin saman verran lisää. Nauticat 35 on Suomessa suunniteltu tämän sarjan jatke, hyvin tanakka (lue luja ja reilusti dimensioitu), sopusuhtainen ja yhtä hyvä purjehtija kuin saman aikakauden Halberg Rassy jne.
Nauticat 39 (puhutaan jo 90-luvun veneestä) on tehty osittain hyödyntäen Nautor 40:n runkoa, mutta suurimmaksi osaksi K. Gustafsson on sen purjeveneeksi piirtänyt. Puhutaan jo huomattavasti purjevenemäisemmästä veneestä. Kevyempi, ei niin paljon ylirakennettu, mutta silti tukeva ja ikuinen vene kuin muut. Tämän jälkeen syntyi 42, joka on mielestäni taas hiukan raskaampi, ja 515 joka oli modernisoitu 521 (eli Nautorin / Sparkman&Stephensin runko).
37 ja 38 ovat syntyneet vielä tämän jälkeen ja ovat entistä purjevenemäisempiä. Nyt puhutaan jo melkein täysverisistä purjeveneistä, tosin painoa on hiukan enemmän, mutta se on käytetty järkevästi rakenteeseen ja sisustukseen.
Summa summarum: Nauticat 35 purjehtii varsin hyvin, ja on kaiken kaikkiaan upea vene. Jos haluat purjeveneen, katso kuitenkin malleja 37 ja 38.
Nauticatin purret ovat kaikki melko samanlaisia menijöitä. Ne ovat painavia ja tukevia, minkä vuoksi ne eivät natise, eivätkä aaltojen lyönnit kuulu sisälle samoin kuin kevyemmissä pursissa. Niissä on niin paljon painoa, että isokin aalto halkeaa eikä heiluta menoa. Suuri massa rauhoittaa käytöstä muutenkin, ja rauhallinen sekä hiljainen meno on miellyttävää erityisesti pitkillä purjehduksilla.
Nauticatin yläohjaamo-/yläsalonkikonsepti, jota valmistaja perusteettomasti mainostaa muista poikkeavana erityispiirteenään, on toki toimiva, mutta sellaisenaan jotenkin aikansa eläneen oloinen. Toivoisin Nauticatin keksivän siihen jotain uudistusta.
Nauticatille on tyypillistä jakaa purren sisätilat useisiin pieniin osastoihin ja hyödyntää myös käytävätila esim. keittiönä. Tästä huolimatta ja yläohjaamon sekä sen etupuolella olevan alatilan muodostaman kokonaisuuden ansiosta on pienemmissäkin Nauticateissa tilan tuntua.
Kuten lähes aina, keskittyi Nauticatin pursien hyvien puolien esittelyni nytkin runkoon ja sisätiloihin, sillä itse purjehtimista ei voi ylistellä yhtä monisanaisesti. Onhan toki takilakin laadukas ja kansityöskentely helppoa, mutta niissäkään Nauticat ei erotu muista yhtä selvästi kuin asuttavuudessa.
Ja sitten se itse purjehdus: Korkeintaan keskinopeaa, yllätyksetöntä ja varmaa menoa jopa tylsistymiseen saakka, kun ei tarvitse takamusta nostaa, vaikka monet isommatkin purret jo reivaavat. Keula ei hypi, ahteri ei läiski eikä vene venkoile kuten kevyemmät purkit. Mutta kuten joku aiemmin jo mainitsi, Nauticatin pursien oikaiseva momentti on suuresta massasta huolimatta vain keskitasoa, mistä johtuen ne eivät kestä suurta purjepinta-alaa ja jäävät auttamatta hitaanpuoleisiksi.
Nauticatit ovat varsin tukevia, mutta malleissa on kyllä suuria eroja sen suhteen että toiset ovat täysin purjeveneitä ja toiset moottoripurjehtijoita, jälkimmäiset etenkin ovat niitä vanhempia malleja.
Ihanko totta että ihan kahta eri venetyyppiä? No olipa hyvä, että kerroit! Tuo kirjoittaja ei varmaan tiedä sitäkään, että Nautikatteja on myös eri kokoisia, joten kerro ihmeessä sekin. On se vaan hyvä että on näitä valistajia!
Meripiokanenhan edellä väitti virheellisesti Nauticatin pursien muka kaikkien olevan melko samanlaisia menijöitä.
Mutta mutta, piti oikein fundeerata olenko nähnyt pelkästään purjeilla liikkuvaa NC:a ? En muista nähneeni , tänä suvenakin useita , mutta koneelle ja mukavassa kelissä. Olisiko siinä yksi yhteinen tekijä ko. venemerkille?
Seurassamme on kyllä purjevene-Nauticat joka yleensä kulkee aina purjein.
Meripiokanen? Missä sellainen on väittänyt ja mitä?
apulinkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14317214/nc-35-purjehdusominaisuudet#comment-85371761
Tämä ei liity malliin 35, mutta oman 37 -mallin kulusta on kertoa esimerkkejä. Kevyen tuulen kryssissä tulee takkiin useimmilta samankokoisilta täyspursilta, ei kuitenkaan pullavilta asuntopursilta, kuten Beneteau Oceanisilta. Plattista mennään virsarilla samat kuin Finnflyer 31 spinnulla. Kovemmassa takatuulessa uudet ranskalaiset 37 -cruiserit jäävät jos eivät voi tai uskalla kelissä käyttää avotuulipurjetta, joita minulla ei ole lainkaan.
Nauticat on vahva umpilaminaattivene, myös kannen osalta. Joskus kaipaan syvempää peräsintä, vene broachaa äkäisesti. Se on ulkonäköään haasteellisempi ja kulkevampi vene. Asumistasoltaan se kepittää paitsi kaikki muut veneet, myös nämä Etelä-Euroopan talot tyystin ja siksikin asun veneessäni ympärivuotisesti.
Onko kukaan tehnyt Nauticat 37:llä eskimokäännöstä? Kestävätkö ikkunat, vai hajoavatko ne tai irtoavat kohtalokkain seurauksin?
Pallonkiertovenettä hankkiessa pitää tietysti ottaa huomioon jopa veneen ympärimenemisen mahdollisuus. Usea suomalainenkin on joutunut kokemaan sen.
AVS muistaakseni täydet 180 astetta mallissa 385 ja liki sama kolmeseiskassa.
Ikkunat kestävät varmasti. Paksua turvalasia, samaa kuin laivojer ikkunat ja läpipulttaus alumminikarmein umpilaminaattisen ylärakenteen läpi muutaman sentin välein.
On hyvä tiedostaa että veneen maksaessa 3,5 -kertaisesti tavallisiin massaveneisiin verrattuna niin joka ainut asia ja yksityiskohta voidaan toteuttaa tinkimättömästi.
Yo Nauticatin nopeusarviot verrattuna "uusiin ranskalaisiin 37 jalkaisiin" eivät vastaa totuutta. ARC :n tuloslistoista koetin katsella Nauticattien sijoituksia. Kovin vähän näitä on verrattuna ranskalisiin. Nopeuspotentiaalia voi arvata tasoitusluvusta, purjehditusta ajasta, rungon muoosta ja painosta. Nauticatit ovat myos avotuulessa hitaita, hitaampia kuin rankalaiset. Ero korotuu kovassa tuulessa.
Oceanis 37:ssa on kaksi metriä omaa NC 37:ää matalampi masto ja purjepinta-alaa siinä on 15 neliötä vähemmän. Painoakin siinä on toki kaksi tonnia vähemmän. Vesilinjassa eroa on 30 cm Oceaniksen eduksi.
Nämä ja muut tekijät ovat pariin otteeseen osoittaneet Oceaniksen olleen Nauticatia hitaampi navakampien tuulien slööreissä, silloin kun vielä pystyn pitämään kaikki seilit auki. Huomasin kyllä Oceaniksen saavuttavan kun tuuli toviksi heikkeni alle kympin.
Muistini mukaan ARC:ssä ei ole koskaan ollut mukana malleja 37 ja 385, nämä ovat ne ainoat kokoluokassaan kulkevammat NC:t. Vanhempi 39 on hitaampi ja 42 sekä 515 raskaita cruisereita, kaikki jälkimmäiset ovat suunnitteluaikojensa mukaisesti loivakeulaisia ja lyhytvesilinjaisia. Perinteiset mopu -mallit 331, 38 ja 44 ovat tietysti omissa kokoluokissaan hitaita kulkijoita nekin.
Toivoisin NC:n tekevän joskus noin 44 - 46 -jalkaisen, mahdollisesti kunnolla rikatun ja vaikkapa bulbikölisen veneen. Sisäohjaamo, tottakai ja perään kantavuutta samalla peräkajuutan seisomakorkeus säilyttämällä. Leveys mahdollistaisi ehkä saunan, kunnon suihkuhuoneen tai vaihtoehtona suuremmat ulkosäilytystilat. 35 ja 37 tarjoavat varsin pienet boksit avotilassa penkkien alla. Keula saisi olla nykyisiä terävämpi muodoltaan, leikkaavampi. Meri nyt kuitenkin joka tapauksessa tulee keulakannelle, mutta ei juuri ikinä perän korotetulle alueelle. NC on kuiva vene.
Oceanis 38 ( pienempi kuin 38ft? ) polaarit löytyy valmistajan brosyyristä, NC 37 ei ehkä löydy mistään. Nauticateista ARC: n 2010 jälkeisissä listoissa pahaiten on ilmisesti menestynyt NC521, minkä tasoitus on paljon pienempi kuin esim. DUFOUR 375:n. Mitä enemmän on avotuulta, sen suurempi on vauhtiero nykyaikaisemman leveäperäisen kruiserin hyväksi olipa se Bava, Bene ta Dufour. Nauticatti tuskin surffaa tai plaanaa vaan broutsaa?.
"Muistini mukaan ARC:ssä ei ole koskaan ollut mukana malleja 37 ja 385, nämä ovat ne ainoat kokoluokassaan kulkevammat NC:t. Vanhempi 39 on hitaampi ja 42 sekä 515 raskaita cruisereita, kaikki jälkimmäiset ovat suunnitteluaikojensa mukaisesti loivakeulaisia ja lyhytvesilinjaisia. Perinteiset mopu -mallit 331, 38 ja 44 ovat tietysti omissa kokoluokissaan hitaita kulkijoita nekin."
Nauticat 515 perustuu 521:n runkoon, eli Nautor 50:en, joka on S&S:n suunnittelema. Nautorin moottoripurret suunniteltiin hiukan matalakölisimmiksi ja raskaammiksi kuin Swanit, mutta "purjehdusdynamiikka" on samankaltainen kuin esim Swan 47 (S&S):llä. Vene toki hitaampi.
Ihan hirveän modernista veneestä ei siis ole kyse. Tosin erittäin laadukas, valtamerikelpoinen alus. Peruskonstruktio on supervahva kun kustannuksista eikä painosta ole tarvinnut juuri välittää. Runko sekä kansi ovat umpilaminaattia reilulla ylimitoituksella.
Kuten kirjoittaja sanoo, 515:n osalta ei puhuta kovinkaan modernista veneestä, tosin kelpo tuloksia on saatu silläkin aikaan. Vene on kuitenkin S&S.
Jos haluat hyvän purjehtijan, valitse Nauticat 37 tai 38. Saat edelleen hyvän veneen, tosin modernilla pohjalla.
Toivoisin NC:n tekevän joskus noin 44 - 46 -jalkaisen, mahdollisesti kunnolla rikatun ja vaikkapa bulbikölisen veneen. Sisäohjaamo, tottakai ja perään kantavuutta samalla peräkajuutan seisomakorkeus säilyttämällä. Leveys mahdollistaisi ehkä saunan, kunnon suihkuhuoneen tai vaihtoehtona suuremmat ulkosäilytystilat. 35 ja 37 tarjoavat varsin pienet boksit avotilassa penkkien alla. Keula saisi olla nykyisiä terävämpi muodoltaan, leikkaavampi. Meri nyt kuitenkin joka tapauksessa tulee keulakannelle, mutta ei juuri ikinä perän korotetulle alueelle. NC on kuiva vene.
Samaa minäkin olen ihmetellyt. Aukko mallistossa on ollut hyvin pitkään, 80-luvulta alkaen.
80-luvulla mallistossa oli NC 43, joka oli iso vene. Joka suhteessa enemmän kuin numeroa isompi kuin NC 42, enemmän mitä mittaero antaa ymmärtää. Sen ero 521:n ei ollut kovin iso, joten välimallin tilaa ei olisi ollut. Nyt taas 42 on selkeästi kevyempi vene, joten elitilaa olisi?
Toinen kysymys on että mitä sillä saisi sisätiloissa. Toiminnalliset tilat:
- perähytti & wc
- sisäohjaamo & pöytä
- keulahytti & wc
- konehuone
- lisämakuuhytti (optio 42:ssa)
- keittiö
- aladinetti (vain 43 jos 42:ssa lisähytti)
43 pystyi siis tarjoamaan yhden tilan enemmän ja kaiken saman mitä 42.
Mitä 521 pystyi lisäämään 43:en neljännen makuuhytin ja kaiken muun hiukan suurempana.
Miksi näin marginaalinen lisä 521/515 vs. 43?
Syy on siinä että S&S suunnitteli 521:n rungon alunperin vain 50-jalkaiseksi. Siltala/Nauticat päätti jatkaa sitä kahdella jalalla 52 jalkaan. Näin ollen veneen kaikki muut mitat vastaavat 50-jalkaista.
Jos Nauticat suunnitelisi 46 jalkaisen veneen, ero 515:n olisi hyvin pieni mitoissa.
Toki ottaisin hiukan kevyemmän ja modernimman veneen ilolla vastaan (521/515 ovat raskaita cruisereita), mutta arvostaisiko asiakaskunta purjehdusnopeutta? Pystyisikö veistämö tekemään tässä kokoluokassa voittoa? Nythän kysyntä ohjautuu suurempaan, joten sisäinen kannibalisointi johtaa isompaan, kannattavampaan veneeseen?
Uskon myös että Nauticatin rahat ovat olleet tiukemmalla 2010 vuoden talouskriisin jälkeen. Toki toivoisin näkeväni että kehitysrahaa olisi rutkasti brandin r&d:hen!
515 ainakin kulki ihan hyvin 2008 ARC:ssa:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/6565293/suomalaisvalmisteiset
Surffit ja plaanit toki joku leveäperäinen nykyvene tekee eri sarjassa kuin yksikään NC, mutta omat kokemukseni ovat olleet vielä kohtuulisen sileän veden oloista, nopeusikkunassa noin 8 - 10 kn. Siinä NC 37:llä vedän kaulaa samankokoisiin, mielestäni alirikattuihin Oceanisiin verrattuna.
Koknaan toinen juttu on se, että jos itse kukin valita saisi, kohdistuisi se valinta sitä helpommin Nauticatiin, mitä pahempaa keliä on odotettavissa. Surffit leveäperäisellä, kevyellä veneellä ovat kivoja niin kauan kun vene pysyy käsissä. Sen keli-ikkunan yläpuolella taas perinteisempi runkomalli ja tukeva rakenne ovat mukavampi ja turvallisempi vaihtoehto.
Aina toisinaan kuulee että tietyissä venetyypeissä on sisustus alkanut porsimaan kun on ajauduttu rajumpiin oloihin. Satamassa sitten näitä korjataan. Samasta kelistä satamaan saapunut tukevan veneen miehistö lähinnä huuhtelee suolat pois veneen päältä.
"515 ainakin kulki ihan hyvin 2008 ARC:ssa". Ei mennyt ihan oikein. NC515:n sijoitus ko kisassa oli 76/147. pienestä tasoituksesta huolimatta. 0.925 oli yksi pienimpiä suuresta venekoosta huolimatta ja on samaa luokkaa kuin HR 36 ja 42. Konetunteja oli 127 eli yli 5 vrk tai neljäsosa koneella!
Kisan voitti Beneteau 31.7, tasoitus 0,900, konetunteja 9,5, mikä on tavanomaista jos sattuu plägä kuten yleensä.
Todellisuudessa mainitsemasi 37ft nykykruiserit selvittävät kyseisen avotuulisen ja hyvätuulisen legin muutama vrk nopeammin kuin NC:t.
Tasapohjaisen nykyveneen laminoimaton tai huterasti laminoitu sisusta hajoaa kryssissä aaltoon paukutellessa. Tästä on omakohtaistakin kokemusta. Näin ei saa keveyttä tavoitella. Tästä olemme yhtä mieltä.
Mulla on just 31.7 kiikarissa seuraavaksi veneeksi. Olen ollut muutaman kerran gastina sellaisessa Algarven " leikkimielisissä" kisoissa. Tuo ARC -menestys vahvistaa olettamaani sen olevan sopiva. Ainoa juttu on märkyys navakammassa kryssissä. Asuttavuus on riittävä, samoin vauhtivarat.
Halvoissa veneissä näkyy vanhempana selkeästi se, onko venettä prässätty kelissä vai ei. Laituriveneet pysyvät samanlaisina kaikki, mutta vanhat laatuveneet kestävät olosuhteita eikä niitä joudu paikkaamaan juuri mistään.
Laittelen toisinaan lähinnä sähköjuttuja niitä ymmärtämättömien kipparien veneissä, toki itsekään liikoja ymmärtämättä. Tuollaisia töitä tulee ensinnäkin eteen lähinnä vain budjettiveneissä ja kun niitä tulee, paljastuvat niin heikot sisärakenteet kuin hutiloidut asennuksetkin. Budjettiveneeseen yhdistyy yleensä aina budjettiveneily, itse turaamalla tehtyjä laiteasennuksia ja kaikkia mahdollisia ylläpidon laiminlyöntejä.
Siltikin on parempi ostaa halpa vene ja laittaa menoksi kuin jättää kokonaan lähtemättä.
Tuo 515 Up Chuck kulki hyvin ARC:ssa, mutta meni kait muualle kuin St.Lucialle ensin. Sittemmin se kiersi luoteisväylänkin. Sinne se aivan varmasti sopiikiin erityisen hyvin.
Jos nyt Seppomartti ostaisit käytetyn 40-50 tonnin purren, mikä se olisi?
Ja niin, kyllä ne ranskalaiscruiserit ovat Nauticatilleni hävinneet kunnon tuulen slööreissä.
Sanoit asuvasi kokonaan ylellisessä veneessäsi ja olet siihen hyvin tyytyväinen, ja nyt suunniteletkin vaihtavasi ankeampaan halpaveneeseen,
Swan 46 Mk 2 oli kiinnostuksen kohde. Nyt on rakenteilla One off retrovene. 40-50 tonnin venettä en osaa kuvitella, merkitsipä tonnit painoa tai k€. "Budjettivene" on minulle uusi mutta hyvä termi. Niistä saa rakentelemalla parannetuksi mutta A- kategorian veneen tulisi uutena kestää enemmän kuin miehistön. Näin ei aina ole.
Olen löytänyt sen mitä lähdin hakemaan ja nyt veneiden välirahalla on meininkinä ostaa asunto täällä etelässä.
Jos jatkaisin maailmalle, jatkaisin Nauticatilla. Tämä on siihen ehkä paras mahdollinen vene.
Budjettivene on ihan hyvä ratkaisu satunnaisempaan käyttöön ja chillailuun hyvissä keleissä.
Ankeutta en merellä ole kokenut edes 22 -jalkaisessa 70 -luvun purressani aikoinaan.