Kohta tulee x-vuotta kun meidän juttu loppui.
Yritän sua unohtaa, mutta kerta toisensa jälkeen tulet mieleeni vuodesta toiseen. Joskus enemmän, joskus vähemmän.
Olen miettinyt sanojasi näiden vuosien aikana ja ymmärtänyt vasta nyt, että yritit kertoa mahdollisesti minulle rivien välistä, että olet ihastunut, mutta et kuitenkaan voinut sanoa sitä suoraan.
Anteeksi, kun en ymmärtänyt. Luulin, että et ole kiinnostunut ja yritin tehdä sinua mustasukkaiseksi, että olisit näyttänyt kerrankin suoraan, mitä koet minua kohtaan. Minä tein sinulle selväksi, että sinut halusin. Ja samalla kuitenkin yritin pitää kasvoni, etten joutuisi pettymään, jos et olisikaan ollut.
Annoin siis itse myös ristiriitaisia tunteita.
Olin niin kovasti sinuun ihastunut.
Ja vieläkin näiden vuosien jälkeen, kun palaan kotikulmille, toivon sinut näkeväni. Ja samalla pelkään, jos näen.
Olen ajatellut laittaa sinulle viestin ja pyytää anteeksi kaikkea, mutta ainakaan vielä ei ole aikaa tarpeeksi kulunut, että voisin niin tehdä. Siksi tyydynkin raukkamaisesti tänne kirjoittamaan, mistä et varmaan ikipäivänä tätä edes lue.
Tiedän, olet naimisissa tätänykyä ja sinulla on perhe. Toivon todella, että olet onnellinen!
Minulla ei ollut niin hyvä tuuri omassa liitossani.
Yritin korvata sinua jollakin toisella, kuitenkaan siinä onnistumatta.
Eihän ketään voi edes korvata toisella.
Muistan kun istuttiin käsikädessä ja sanoin, että joskus istut jonkun toisen kanssa samalla tavalla. Olemme vain lainassa hetken aikaa toisillemme. Kai silloin jo aavistin, että meille on toisenlaiset tarinat tiedossa.
<3: lla Draamakuningatar
Yritän sua unohtaa, mutta kerta toisensa jälkeen tulet mieleeni vuodesta toiseen. Joskus enemmän, joskus vähemmän.
Olen miettinyt sanojasi näiden vuosien aikana ja ymmärtänyt vasta nyt, että yritit kertoa mahdollisesti minulle rivien välistä, että olet ihastunut, mutta et kuitenkaan voinut sanoa sitä suoraan.
Anteeksi, kun en ymmärtänyt. Luulin, että et ole kiinnostunut ja yritin tehdä sinua mustasukkaiseksi, että olisit näyttänyt kerrankin suoraan, mitä koet minua kohtaan. Minä tein sinulle selväksi, että sinut halusin. Ja samalla kuitenkin yritin pitää kasvoni, etten joutuisi pettymään, jos et olisikaan ollut.
Annoin siis itse myös ristiriitaisia tunteita.
Olin niin kovasti sinuun ihastunut.
Ja vieläkin näiden vuosien jälkeen, kun palaan kotikulmille, toivon sinut näkeväni. Ja samalla pelkään, jos näen.
Olen ajatellut laittaa sinulle viestin ja pyytää anteeksi kaikkea, mutta ainakaan vielä ei ole aikaa tarpeeksi kulunut, että voisin niin tehdä. Siksi tyydynkin raukkamaisesti tänne kirjoittamaan, mistä et varmaan ikipäivänä tätä edes lue.
Tiedän, olet naimisissa tätänykyä ja sinulla on perhe. Toivon todella, että olet onnellinen!
Minulla ei ollut niin hyvä tuuri omassa liitossani.
Yritin korvata sinua jollakin toisella, kuitenkaan siinä onnistumatta.
Eihän ketään voi edes korvata toisella.
Muistan kun istuttiin käsikädessä ja sanoin, että joskus istut jonkun toisen kanssa samalla tavalla. Olemme vain lainassa hetken aikaa toisillemme. Kai silloin jo aavistin, että meille on toisenlaiset tarinat tiedossa.
<3: lla Draamakuningatar
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.