Sote-lakia hoputetaan

SOTE 3.6.2016 - 16:41 (1)
Sote-investointeja rajaavaa lakia hoputetaan heinäkuuksi – kunnilta pyyhkeitä valmistelulle
Uusi Malmin sairaala Helsingissä valmistui vuonna 2014. Sairaalasta on sittemmin löytynyt kosteutta.
Kuntien sote-investointeja ja -ulkoistuksia rajoittava väliaikainen laki saattaa astua voimaan jo heinäkuun alussa, arvioi ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä Kuntalehdelle.

Hallitus antoi esityksen väliaikaislaista eduskunnalle eilen.

– Ihan mahdollisuuksien rajoissa pitäisi olla, että eduskunta ehtii sen käsittelemään ennen lomataukoaan, Varhila sanoo.

Ehdotetulla lailla rajoitettaisiin kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä pitkäaikaisia ja laajoja sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi rajoitettaisiin pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja.

Lailla on kiire, sillä sen avulla pyritään valmistautumaan tulevaan sote-uudistukseen.

Kiireen vuoksi ja myös lain tilapäisen luonteen takia esityksestä ei järjestetty normaalia laajaa lausuntokierrosta, vaan STM antoi kaikille julkisesti nettisivujen kautta 2,5 viikkoa aikaa antaa kirjallinen lausunto esityksestä. Lisäksi STM kutsui valikoidun joukon alan toimijoita kunnista, kuntayhtymistä ja palveluntuottajista kuulemistilaisuuteen viime viikolla.

Valmistelulle kritiikkiä

Tapa, jolla lakiesitystä pyydettiin arvioimaan, herätti arvostelua. Pietarsaaren kunta katsoi, että kunnon lausuntokierroksen sivuuttaminen ei ole hyvän hallintotavan mukaista menettelyä.

– Kuulemistilaisuuden pitäminen kutsuvierastilaisuutena ei ole asianmukainen demokratian näkökulmasta, todetaan puolestaan Virtain kaupungin lausunnossa.

Varhilan mukaan rajallista lausuntoaikaa on pohdittu oikeuskansleri Jaakko Jonkan kanssa, ja se katsottiin riittäväksi menettelyksi määräaikaisen lain valmisteluun.

Lausunnoissa myös muistutettiin, että arviointia vaikeuttaa se, että muut sote-uudistuksen lakiluonnokset ovat vielä julkistamatta. Kuntaliitto piti lausunnossaan tätä hyvän lainsäädäntöjärjestyksen vastaisena.

Inarin kunta esitti, että väliaikaislain sisältö olisi voitu toteuttaa sote-järjestämislaissa siten, että kunnille jäisi muutosvaiheessa riski siirtymäaikana tehdyistä sopimuksista ja investoinneista, joita maakunta ei palveluiden järjestäjänä näkisi tarpeelliseksi omassa toiminnassaan.

Varhila korostaa, että rajoittava laki on tarpeen nimenomaan nyt, kun sote-järjestämislakia odotellaan.

– Samanaikaisesti, kun lakipaketti on julkistamatta, kunnat tekevät kiireellä ehkä myös harkitsemattomia investointeja tai ulkoistuksia. Nimenomaan siihen tilanteeseen halutaan pyrkiä, että tilanne rauhoittuu ja kaikilla osapuolilla on aikaa miettiä, mikä on järkevää ennen kuin uusi lainsäädäntö tulee voimaan, Varhila perustelee.

Tarkkaa tietoa tällaisessa valmistelussa olevista hankkeista ei ole. Karkea yleisarvio kokonaisarvosta on 4 miljardin euron tienoilla, ja hankkeet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa.

– On aiesopimuksia, osassa on urakkasopimukset tehtynä tai lapio lyöty maahan. Osa on vasta suunnittelupöydällä, Varhila kuvailee.

– Samanaikaisesti meidän pitäisi todella järkevästi, kokonaisvaltaisesti katsoa palveluverkkokonaisuus; missä aidosti on investointitarpeet olemassa.

Kuntaliitto: Tarpeeton laki

Kuntaliitto pitää koko lakiesitystä tarpeettomana, vaikka sen tavoite ja tarkoitus turvata soten yhdenvertaisuus ja taloudellinen tehokkuus uusissa hallintorakenteissa 1.1.2019 on ollut alun perin perusteltua.

– Ne kunnat tai kuntayhtymät, joiden toimenpiteitä on ollut tarkoitus kyseisellä sääntelyllä aikaisemmin estää, ovat jo pääsääntöisesti edenneet toimenpiteissä niin pitkälle, ettei annettava sääntely koskisi enää juurikaan näitä hankkeita, Kuntaliiton lausunnossa sanotaan.

– Mikäli ministeriöllä on tällä hetkellä konkreettisesti tiedossa hankkeita, jotka ovat ristiriidassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa ja joiden toteutumine on tarkoitus kysesellä lainsäädännöllä estää, niin olisi perusteltua, että ministeriö nyt asianmukaisesti yksilöisi kyseiset hankkeet. Tämä lisäisi päätöksen teon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, jolloin myös lainsäätäjällä olisi etukäteen tiedossa sääntelyn ennakoitavissa olevat vaikutukset tarkemmin kuin nyt, Kuntaliitto muistuttaa.

Laki puuttuu kunnalliseen itsehallintoon

Useat kunnat kritisoivat sitä, että lakiesitys rajoittaisi merkittävästi kunnallisen itsehallinnon toteutumista.

Lausunnoissa toivotaan perustuslakivaliokunnan ottavan lakiesityksen käsittelyynsä, muun muassa Suomen Kuntajohtajat ry esittää tätä.

Kuntajohtajien mielestä väliaikaislaki on turhan byrokraattinen ja järeä keino nykytilanteessa.

– Lakiehdotuksen antamisella jo lähtökohtaisesti aliarvioidaan kuntien harkintakykyä tehdä järkeviä päätöksiä, mikä
22184
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 22

Vanhimmat

valitettavasti on omiaan lisäämään orastavaa luottamuspulaa valtion ja kuntien välillä yhteisen kehittämisen sijaan, yhdistys näkee.

Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä pitää itsehallintoasian herättämää kritiikkiä odotettuna.

– Kyseessä on kuitenkin lyhytaikainen, määräaikainen asia, eikä siinä ketään kielletä lähtökohtaisesti investoimasta, hän muistuttaa.

– Tilanne on hyvin poikkeuksellinen ja tavoitteena on todella ison uudistuksen läpivieminen.

Jokinen kiittelee luonnoksesta annettua käytännönläheistä palautetta, jolla esitystä on selkiytetty.

– Olemme sen perusteella täsmentäneet terminologiaa ja paremmin kuvaamaan yksityiskohtaisesti, mihin laki kohdentuu.

Viiden miljoonan raja pysyi

Useissa lausunnoissa muistutettiin, että ilman poikkeuslupaa sallittavien investointien raja, 5 miljoonaa euroa, on aivan liian alhainen.

Kuntaliitto pitää poikkeuslupaan tarvittavia perusteita väljästi ja tulkinnanvaraisesti määriteltyinä.

– Jopa ennakoimattomat korjaustarpeet voivat ylittää viiden miljoonan euron rajan. Toiminta voi keskeytyä tai sen jatkaminen viivästyä, ellei korjauksia voida poikkeusluvatta suorittaa, PHSOTEY:n lausunnossa sanotaan.

Kuntayhtymä pelkää lain käytännössä lopettavan investoinnin kriittiseksi kahden ja puolen vuoden määräajaksi.

– Yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin ei sisälly korjausvelkaa. Julkisten kiinteistöjen korjausvelka on merkittävä eikä sen hoitaminen voi tapahtua vuosikorjausinvestoinnein, PHSOTEY katsoo.

Jokinen myöntää, että viiden miljoonan raja on eräänlainen kompromissi. Varhilan mukaan asiasta keskusteltiin kuulemistilaisuuden jälkeen, mutta rajan muuttamista ei lopulta nähty tarpeelliseksi.

Ymmärtäjiäkin löytyi

Pelkkää kritiikkiä lakiesitys ei kerännyt. Sen pohjimmaisia tavoitteita pidettiin useissa lausunnoissa hyvinä.

Eksote piti lain säätämistä perusteltuna nykytilanteessa eikä löytänyt huomautettavaa pykälissä.

Vaasan kaupunki piti hyvänä, että rakennusten käyttöoikeuksiin ja yksityisten tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin tulisi ehto, joka antaisi järjestämisvastuussa olevalle mahdollisuuden irtisanoa sopimus 12 kuukauden irtisanomisajalla vuoden 2019 aikana.

– Maakunnilla tulee olla jatkossa mahdollisuus tarkastella koko palvelukokonaisuutta ja arvioida palvelujen järjestämisen kannalta sopimattomat sopimukset, Vaasa näkee.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta aloittaa lakiesityksen käsittelyn ensi viikolla.

Lausuntoyhteenveto STM:n verkkosivuilla

Lisää lakiesityksestä Kuntalehdessä: Hallitus yrittää estää sote-investoinnit ja ulkoistukset

Äänestä

"SOTE 8.6.2016 - 10:10
Mittaa kuin elinkautisella – Sysmä sementoi sote-palvelut
Attendo hoitaa tulevaisuudessa sysmälaisten sote-palvelut. Niin se tekee tällä hetkellä jo muun muassa Puolangalla. (Kuva: Pekka Moliis)Attendo hoitaa tulevaisuudessa sysmälaisten sote-palvelut. Niin se tekee tällä hetkellä jo muun muassa Puolangalla. (Kuva: Pekka Moliis)
Aika harva elinkautisvankikaan joutuu Suomessa 20 vuotta tuomiotaan istumaan. Sysmän kunnan päättäjät eivät kuitenkaan pelänneet pitkää sopimuskautta, vaan nappasivat kiinni Attendo-sopimuksen optiovuosiin jo ennen kuin ensimmäinen sote-sopimuskausi edes starttasi.

Sysmän sote-palveluiden tuotannon ulkoistamissopimukseen liittyvien optiovuosien käytöstä päätettiin maanantaina kunnanvaltuuston kokouksessa. Ensimmäinen 10 vuoden mittainen Sysmän Attendo Kuntaturva-sopimus starttaa vuoden 2017 alussa. Pelko sote-uudistukseen liittyvästä kokonaisulkoistuksia suitsivasta pakkolaista pisti liikettä töppösiin.

-Sote-investointien ja –sopimusten rajoituslaki pakotti meidät tekemään päätöksen optiovuosien käytöstä jo nyt. Parasta olisi ollut päästä liikkeelle sopimuksen suhteen ja katsoa rauhassa, miten yhteistyö toimii, mutta rajoituslaki pakotti meidät tähän jo nyt, Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kertoo.

Keskusta vastusti

Mikään läpihuutojuttu Attendo-optioiden käyttöönotto ei valtuustossa ollut. Kunnan suurin valtuustoryhmä eli keskusta kieltäytyi ostamasta sikaa säkissä. Kaikki muut valtuustoryhmät olivat optiovuosien takana äänin 17-9.

-Minä tein esityksen, mutta kyllä se koko keskustan yhteinen mielipide oli. Äänestyksen jälkeen jätimme kaikki asiasta eriävän mielipiteen pöytäkirjaan, kertoo kunnanvaltuutettu Miina Kuusimo-Rinne kokouksen kulusta.

Ensi vuoden alussa käynnistyvä Attendo-sopimus on alkuvaiheessa arvoltaan 16,2 miljoonaa euroa. Ensimmäinen maksimissaan kolmen prosentin hinnankorotus on tulossa vuonna 2019. Optiovuosilla mennään aina vuoteen 2036 asti.

Kunta ei voi irtisanoa

Miina Kuusimo-Rinnettä ihmetyttää erityisesti se, että kunnalla ei ole mahdollisuutta sanoa sopimusta kesken irti kesken sopimuskauden. Kuntaliiton kanta on, että kuntien tekemisissä ulkoistamissopimuksissa tulee olla asianmukaiset purku- ja irtisanomisehdot, jotta ongelmatilanteissa sopimuksista päästään eroon.

-Sysmän kunta ei saanut sopimukseen minkäänlaista irtisanomisoikeutta. 20 vuotta on äärettömän pitkä aika. Palveluntuottajan irtisanomisoikeus on kyllä sopimukseen kirjattu, ihmettelee Kuusimo-Rinne.

Sysmäläiset lähtivät ulkoistamaan sote-palveluita turvatakseen toimivat palvelut kuntalaisille. Sopimusajan tuplaantuminen on kuitenkin aiheuttanut huolenaiheita sopimuksen vastustajille.

-Ei tällä sopimuksella turvata sote-työpaikkoja kunnan alueella. Sysmä tulee menettämään ajan myötä työpaikkoja. 20 vuotta on niin pitkä aika, että paljon voi sinä aikana tapahtua. Sitäkään en valtuutettuna tiedä, miten sopimuksen hinta optiovuosina nousee. Kunnanjohtajan mukaan suullisesti asioista on sovittu, mutta kyllä tuollaisista asioista pitää olla mustaa valkoisella, kunnanvaltuutettu Miina Kuusimo-Rinne vaatii."

Äänestä
  • Sysmässä kepulaiset vastusti kärsämäessä keput junttasivat..

    Äänestä

  • kylläpä Sysmäläiset tekivät harakiri sopimuksen

    Äänestä

  • ei minkäänlaista irtisanomissuojaa tms kunnalle tuli mitä tuli nalkissa ovat tappiin asti. Atte nauraa matkalla pankkiin taas yksi junttila meni halpaan. Kirjaimellisesti

    Äänestä

  • SOTE 10.6.2016 - 09:38
    Sulkava tarttuu Attendo-optioon

    Ennen ensimmäistäkään toteutunutta hoitotoimenpidettä Sulkavan kunta on käyttämässä Attendon kanssa tekemänsä sote-sopimuksen optiovuodet. Kunnalla on sopimus kokonaisulkoistuksesta vuosille 2017-2022, mutta ensi keskiviikon valtuustossa päätetään jo sopimukseen sisältyvien neljän optiovuoden käytöstä.

    Sulkavan ratkaisun takana on sote-uudistukseen liittyvä sote-investointeja ja kokonaisulkoistuksia rajoittava laki, jota hallitus on puuhaamassa. Vajaan 3000 asukkaan kunta päätti toimia itse, niin kauan kuin sillä on päätösvalta sote-asioista omissa käsissä. Jos ja kun kunnanhallituksen esitys valtuustossa hyväksytään, niin Attendo hoitaa sote-palvelut vuoden 2026 loppuun saakka.

    -Olemme niin pieni kunta, ettei meidän talous kestä odottaa sote-uudistusta. Se on meidän oikeus ja ennen kaikkea velvollisuus pitää kuntatalous kunnossa. Emme ole hankkimassa ulkoistuksen kautta mitään ylimääräisiä palveluja kuntalaisille, vaan ainoastaan lakisääteiset sote-palvelut, kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka korostaa.

    Attendolta hankittujen sote-palvelujen hinta Sulkavalle on kahtena ensimmäisenä vuotena 11,6 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen korostus on maksimissaan kaksi prosenttia vuodessa.

    -Ja nämäkin korotukset Attendon on pystyttävä perustelemaan. Sopimuksen avulla pystymme pudottamaan sote-kustannuksia 1,6 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasoon verrattuna. Samalla varmistamme lakisääteisten lähipalvelujen säilymisen Sulkavalla. Jos ne karkaavat meiltä pois, niin matkaa on joka suuntaan se 40 kilometriä, Ikola-Norrbacka huomauttaa.

    Äänestä

  • On nämä hulluja. Kunta ei kestä soteuudistusta mutta sotepalvelujen alasajon ulkoistamalla se kyllä kestää???? Kärsämäessä homma on jo mennyt siihen että jos palveluja haluaa saada ne pitää hakea naapurikunnista.
    Mielenkiintoista seurata minkä tempun Sipilä tekee sotelakiin? Veikkaan lisäystä jolla jo ennen sotelain voimaantuloa laaditut sopimukset voi tulevat maakunnat vesittää?

    Äänestä

  • ei soteuudistuksen mörkö ulkoistamalla poistu kun soteuudistuksen uhka kunnille on rahoitus ei sotemenot jotka siirtyy maakuntien maksettavaksi kunnilta. Ei attendo pelasta könttäsummineen ensimmäistäkään kuntaa jos valtio nappaa kunnan verotuloista puolet eikä huomioi sitä valtionavustuksissa samassa asiayhteydessä. Se on kunnille yksi saatanan sama onko heidän sotemenot soteuudistuksen astuessa voimaan 10 vai 20 miljoonaa kun maakunta maksaa ei kunta. On niin tolloja kuntia johtamassa että mitä nopeammin kepujen maakuntamalli astuu voimaan sitä parempi. Se kun pudottaa valtaosan satojen kuntien paikallisista junttieinareista hiekkalaatikon ulkopuolelle.

    Äänestä

  • Ei rahalla olekkaan väliä se on vain tekosyy sopimukselle jolla kuntaisit yrittää säilyttää omassa kunnassaan terveyskeskuksen. Kaikki kun tietää ettei maakuntamalli tuo sotesäästöjä jos maakunnat ei lyö kiinni terveyskeskuksia.

    Äänestä

  • "LAKIASIAT 13.6.2016 - 12:34
    Yle: Sysmän päättäjiä käräjille

    Yleisradio kertoo, että kymmenen Sysmän viranhaltijaa ja luottamushenkilöä joutuun oikeuteen lahjuksen ottamisesta. Lahjuksen antamisesta saa syytteen kaksi kunnan yhteistyökumppanin edustajaa, jotka tarjosivat kuntapäättäjille virkistysmatkan tammikuussa.

    Lahjussyytteissä on kysymys matkasta jääkiekkopeliin Helsinkiin. Matkan päättäjille tarjosi kunnalle pitkään töitä tehnyt kiinteistöhuoltoyhtiö. Kaikki vastaajat kiistävät syyllistyneensä rikokseen.

    Toukokuussa poliisi sai yksityishenkilöltä tutkintapyynnön siitä, ovatko eräät Sysmän kunnan viranhaltijat tai luottamushenkilöt syyllistyneet rikokseen hallinto-oikeudelle annettavan lausuntopyynnön käsittelyssä.

    Kesäkuun alussa Kuntalehti kertoi, että Hämeen poliisilaitos ei aloita siinä asiassa esitutkintaa.

    Myös Sysmän sote-palvelujen järjestämisestä on keskusteltu aktiivisesti muun muassa Kuntalehden verkkosivulla."

    Äänestä

Jopa rupes kärsäkkäistäkin löytymään asiantuntemusta, vaikka eivät osaa kun hätäsesti perseensä pyyhkiä, osa tosin ryykitikulla. Joutilailla jotakin, itse en kiireiltäni ehdi enemppä kirjoittelemaan, vaikka asiaa ymmärränkin.

Äänestä
  • Miten mahtaa Taivalkodilla mennä?
    Psyatriset potilaat mihin he sijoittuvat, kun henkilökunta on lähtenyt muualle.
    Miten se Attensopimuksessa olikaan, samat palvelut kuin Selänteessä könttäsummalla. TK:ssa YT neuvottelut päällä jne.....

    Äänestä

Näyttää siltä, että p s y a t r i s e t potilaat on päästetty irtaalleen.

Äänestä
  • onko nekin ulkoistettu

    Äänestä

  • Ei ole ensimmäistäkään kepua ulkoistettu päinvastoin sisäistetty ja lisätty vain aateveljille virkoja kunnan palkkalistoille. Muita odottaa yt-neuvottelut jos ei ole jo kortistoon potkittu.

    Äänestä

  • Sisäistetyt ja ulkoistetut hyvin sanottu.

    Kunta on jakautunut/jaettu kahteen leiriin sisäpiirin sisäistettyihin ja sen ulkopuolisiin ulkoistettuihin. Virka on ja pysyy saa jopa jatkoaikaa jos kuulut sisäpiiriin jos et kortisto kutsuu. Sama toiminta koskee myös uusia virkoja kaikki menee kepuille kun sisäpiiri pieni pyörii ja vetää kotiinpäin aina kun tilaisuus tulee. Sullemulle

    Äänestä

Voi noita jotka junttasivat ATTENDON Kärsikseen.. Tajuaako ne mitä tekivät. Hoitoon pääsy on ,odota ,mene sinne ,käy tuolla ja missä se sitten loppujen lopuksi on. Piti pilata niin hyvin toimiva systeemi. Se oli vertaansa vailla. Vain onko se niin,kaikki hyvä loppuu aikanaan ? Mutta tällä tavalla ,ikävää.

Äänestä
  • Tajuaa ne. Tajusivat jo ennenkuin atte kerkesi edes aloittamaan tk:ssa. Sen näkee siitä, että nostivat budjettia sen jälkeen kun ulkoistivat joilla budjetin piti laskea. Menot vain kasvoi ja sen tiesivät ulkoistajat aika pian kun oli erottu mutta silloin oli jo myöhäistä. Oli jo nimi ensimmäisessä sopimuksessa eikä perääntyä enää voineet siksi ne nosti budjettia ettei attendon ensimmäinen vuosi olisi ollut heti alijäämäinen.

    Äänestä

palkattiin kuntaan pitkäaikastyöttömien ojaukseen henkilö joka hoitaa nyt korkatin kärsämäelle haalimia juoppoja .

Äänestä
  • Perusteltu ja tarpeellinen virka jos pitkäaikaistyöttömistä aiheutuvat sakot kunnalle tippuu kuntouttavan tms. kautta ainakin perustetun viran palkkakustannuksien verran mieluummin enemmän muuten menee plus miinus nolla. Paljon parempi ammattilainen ohjaamaan pitkäaikaistyöttömien aktivointia verrattuna lähtötilanteeseen missä sossuntäti karenssilla uhkaili kuntouttavaan käpyjä keräämään.
    Valitettava ilmiö lopuksi mainittu. Aikaisemmin juoppoja siivottiin keskustasta syrjäkylille nyt asia on ollut vahvasti päinvastainen eikä omat juopot edes riitä kun niitä pitää haalia naapurikunnista.

    Äänestä

5:n miljoonan raja investoinneille joka lailla vahvistetaan ja samalla saman hallituksen joka edellistä lakia suunnittelee sen opetusministeri pistää 18 miljoonaa kiekkohalliin..?

Äänestä
  • orpo uutena pj:na ensitöikseen laittaa puolueensa ministerit kierrätykseen em. yksi heistä. Uutisankka tai ei vihreät jo kantapäillä pelkkä huhu vaikka perätön olisikin on kokoomukselle nyt liikaa.
    Ei kannata tunkioon talikkoa lyödä kääntäessä alkaa paska haisemaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


SOTE3.6.2016 kirjoitti:

SOTE 3.6.2016 - 16:41 (1)
Sote-investointeja rajaavaa lakia hoputetaan heinäkuuksi – kunnilta pyyhkeitä valmistelulle
Uusi Malmin sairaala Helsingissä valmistui vuonna 2014. Sairaalasta on sittemmin löytynyt kosteutta.
Kuntien sote-investointeja ja -ulkoistuksia rajoittava väliaikainen laki saattaa astua voimaan jo heinäkuun alussa, arvioi ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä Kuntalehdelle.

Hallitus antoi esityksen väliaikaislaista eduskunnalle eilen.

– Ihan mahdollisuuksien rajoissa pitäisi olla, että eduskunta ehtii sen käsittelemään ennen lomataukoaan, Varhila sanoo.

Ehdotetulla lailla rajoitettaisiin kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä pitkäaikaisia ja laajoja sopimuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi rajoitettaisiin pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja.

Lailla on kiire, sillä sen avulla pyritään valmistautumaan tulevaan sote-uudistukseen.

Kiireen vuoksi ja myös lain tilapäisen luonteen takia esityksestä ei järjestetty normaalia laajaa lausuntokierrosta, vaan STM antoi kaikille julkisesti nettisivujen kautta 2,5 viikkoa aikaa antaa kirjallinen lausunto esityksestä. Lisäksi STM kutsui valikoidun joukon alan toimijoita kunnista, kuntayhtymistä ja palveluntuottajista kuulemistilaisuuteen viime viikolla.

Valmistelulle kritiikkiä

Tapa, jolla lakiesitystä pyydettiin arvioimaan, herätti arvostelua. Pietarsaaren kunta katsoi, että kunnon lausuntokierroksen sivuuttaminen ei ole hyvän hallintotavan mukaista menettelyä.

– Kuulemistilaisuuden pitäminen kutsuvierastilaisuutena ei ole asianmukainen demokratian näkökulmasta, todetaan puolestaan Virtain kaupungin lausunnossa.

Varhilan mukaan rajallista lausuntoaikaa on pohdittu oikeuskansleri Jaakko Jonkan kanssa, ja se katsottiin riittäväksi menettelyksi määräaikaisen lain valmisteluun.

Lausunnoissa myös muistutettiin, että arviointia vaikeuttaa se, että muut sote-uudistuksen lakiluonnokset ovat vielä julkistamatta. Kuntaliitto piti lausunnossaan tätä hyvän lainsäädäntöjärjestyksen vastaisena.

Inarin kunta esitti, että väliaikaislain sisältö olisi voitu toteuttaa sote-järjestämislaissa siten, että kunnille jäisi muutosvaiheessa riski siirtymäaikana tehdyistä sopimuksista ja investoinneista, joita maakunta ei palveluiden järjestäjänä näkisi tarpeelliseksi omassa toiminnassaan.

Varhila korostaa, että rajoittava laki on tarpeen nimenomaan nyt, kun sote-järjestämislakia odotellaan.

– Samanaikaisesti, kun lakipaketti on julkistamatta, kunnat tekevät kiireellä ehkä myös harkitsemattomia investointeja tai ulkoistuksia. Nimenomaan siihen tilanteeseen halutaan pyrkiä, että tilanne rauhoittuu ja kaikilla osapuolilla on aikaa miettiä, mikä on järkevää ennen kuin uusi lainsäädäntö tulee voimaan, Varhila perustelee.

Tarkkaa tietoa tällaisessa valmistelussa olevista hankkeista ei ole. Karkea yleisarvio kokonaisarvosta on 4 miljardin euron tienoilla, ja hankkeet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa.

– On aiesopimuksia, osassa on urakkasopimukset tehtynä tai lapio lyöty maahan. Osa on vasta suunnittelupöydällä, Varhila kuvailee.

– Samanaikaisesti meidän pitäisi todella järkevästi, kokonaisvaltaisesti katsoa palveluverkkokonaisuus; missä aidosti on investointitarpeet olemassa.

Kuntaliitto: Tarpeeton laki

Kuntaliitto pitää koko lakiesitystä tarpeettomana, vaikka sen tavoite ja tarkoitus turvata soten yhdenvertaisuus ja taloudellinen tehokkuus uusissa hallintorakenteissa 1.1.2019 on ollut alun perin perusteltua.

– Ne kunnat tai kuntayhtymät, joiden toimenpiteitä on ollut tarkoitus kyseisellä sääntelyllä aikaisemmin estää, ovat jo pääsääntöisesti edenneet toimenpiteissä niin pitkälle, ettei annettava sääntely koskisi enää juurikaan näitä hankkeita, Kuntaliiton lausunnossa sanotaan.

– Mikäli ministeriöllä on tällä hetkellä konkreettisesti tiedossa hankkeita, jotka ovat ristiriidassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa ja joiden toteutumine on tarkoitus kysesellä lainsäädännöllä estää, niin olisi perusteltua, että ministeriö nyt asianmukaisesti yksilöisi kyseiset hankkeet. Tämä lisäisi päätöksen teon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, jolloin myös lainsäätäjällä olisi etukäteen tiedossa sääntelyn ennakoitavissa olevat vaikutukset tarkemmin kuin nyt, Kuntaliitto muistuttaa.

Laki puuttuu kunnalliseen itsehallintoon

Useat kunnat kritisoivat sitä, että lakiesitys rajoittaisi merkittävästi kunnallisen itsehallinnon toteutumista.

Lausunnoissa toivotaan perustuslakivaliokunnan ottavan lakiesityksen käsittelyynsä, muun muassa Suomen Kuntajohtajat ry esittää tätä.

Kuntajohtajien mielestä väliaikaislaki on turhan byrokraattinen ja järeä keino nykytilanteessa.

– Lakiehdotuksen antamisella jo lähtökohtaisesti aliarvioidaan kuntien harkintakykyä tehdä järkeviä päätöksiä, mikä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu