Tarina alkaa siitä, että eräänä päivänä nainen päätti selvittää miten hänen miehensä reagoisi, jos hän häipyisi kertomatta minne on mennyt. Hän päätti kirjoittaa kirjeen, jossa hän kertoi, että hän oli kyllästynyt tähän eikä halunnut asua miehensä kanssa enää. Valmiin kirjeen hän laittoi yöpöydälle ja sitten hän itse meni piiloon sängyn alle.
Kun hänen miehensä tuli kotiin, hän löysi kirjeen yöpöydältä ja luki sen. Sen jälkeen hän kirjoitti siihen itse jotain ja alkoi vaihtaa vaatteitaan. Samalla hän alkoi laulaa ja tanssia iloisesti huoneessa.
Hän soitti puhelimellaan jonnekkin ja alkoi puhua siihen. ”Hei rakas, olen juuri vaihtamassa vaatteita, joten voimme tavata hetken päästä. Hän on viimeinkin tajunnut, että olen vain leikkinyt hänen kanssaan ja hän on häipynyt nyt. En edes tiedä, miksi kestin häntä näin pitkään. Kyllä, nähdään pian rakas. Suukkoja!” Mies lopettaa puhelun ja lähtee pois.
Itkuinen ja poissa tolaltaan oleva nainen ryömii pois sängyn alta. Hän kävelee yöpöydän luokse, jonne mies on laittanut kirjeen takaisin ja näkee mitä hänen miehensä siihen on kirjoittanut:
”Näin jalkasi sängyn alta, pölvästi. Olen kaupassa ostamassa leipää,”
.
.
Parisuhteessa oleminen ei aina ole helppoa ja jotta se toimisi, pitää molempien osapuolien tehdä töitä sen eteen. Mutta joskus epävarmuus pääsee valloilleen ja esimerkiksi epäilyt pettämisestä voivat viedä mustasukkaisuuden liian pitkälle.
Parasta yleensä on keskustella asiasta rauhallisesti parin kanssa ja koskaan ei saa syyttää toista jostakin mistä ei ole todisteita. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että hyvä parisuhde perustuu luottamukselle ja aina pitäisi ajatella ennenkuin toimii.
Tässä tarinassa nainen epäili sitä, että hänen miehensä ei rakasta häntä niin paljoa kuin sanoo rakastavansa ja että tämä pettää häntä. Sen sijaan hän sai yllätyksen, jota hän ei osannut odottaa ja toivottavati hän oppi siitä jotain.
JAA
Kun hänen miehensä tuli kotiin, hän löysi kirjeen yöpöydältä ja luki sen. Sen jälkeen hän kirjoitti siihen itse jotain ja alkoi vaihtaa vaatteitaan. Samalla hän alkoi laulaa ja tanssia iloisesti huoneessa.
Hän soitti puhelimellaan jonnekkin ja alkoi puhua siihen. ”Hei rakas, olen juuri vaihtamassa vaatteita, joten voimme tavata hetken päästä. Hän on viimeinkin tajunnut, että olen vain leikkinyt hänen kanssaan ja hän on häipynyt nyt. En edes tiedä, miksi kestin häntä näin pitkään. Kyllä, nähdään pian rakas. Suukkoja!” Mies lopettaa puhelun ja lähtee pois.
Itkuinen ja poissa tolaltaan oleva nainen ryömii pois sängyn alta. Hän kävelee yöpöydän luokse, jonne mies on laittanut kirjeen takaisin ja näkee mitä hänen miehensä siihen on kirjoittanut:
”Näin jalkasi sängyn alta, pölvästi. Olen kaupassa ostamassa leipää,”
.
.
Parisuhteessa oleminen ei aina ole helppoa ja jotta se toimisi, pitää molempien osapuolien tehdä töitä sen eteen. Mutta joskus epävarmuus pääsee valloilleen ja esimerkiksi epäilyt pettämisestä voivat viedä mustasukkaisuuden liian pitkälle.
Parasta yleensä on keskustella asiasta rauhallisesti parin kanssa ja koskaan ei saa syyttää toista jostakin mistä ei ole todisteita. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että hyvä parisuhde perustuu luottamukselle ja aina pitäisi ajatella ennenkuin toimii.
Tässä tarinassa nainen epäili sitä, että hänen miehensä ei rakasta häntä niin paljoa kuin sanoo rakastavansa ja että tämä pettää häntä. Sen sijaan hän sai yllätyksen, jota hän ei osannut odottaa ja toivottavati hän oppi siitä jotain.
JAA
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tarina on netissä löytynyt ja sen alkuperä on ARVOSTETTU.
Juttu oli hyvä. Vaimo sen sijaan tyhmä ja sai opetuksen. Mutta jos on tyhmä meneekö mikään opetus perille? Että mikäkö osoittaa tyhmyyden? Vastaus: epäileminen.
Minustakin juttu on hyvä, mutta ei vaimo mielestäni tyhmä ollut. Vain epävarma. Kai joskus saa olla epävarma puolison tunteista? Mutta jos mies olisikin lähtenyt toisen matkaan!!! Parisuhde olisi osoittautunut ei-toimivaksi ja se olisi kouriintuntuvasti selvinnyt vaimollekin.
Mies oli mielestäni älykäs, hän keksi hyvän näpäytyksen vaimolleen eikä suuttunut tämän kirjeestä. Hyvä ja kekseliäs mies tässä jutussa!!! Kukahan tämän oli sepittänyt, mies vai nainen? Siinäpä kysymys, jota alan miettimään.
Hyvä juttuna ja opettavainenkin, mut minä olen kokenut kaikessa karuudessaan mitä elämä on mustasukkaisen puolison kanssa, siitä on leikki kaukana, enkä ole lyhyen avioliittoni jälkeen uskaltautunut yhdenkään miehen kanssa asumaan yhdessä puhumattakaan menemään uudelleen avioon. On hyvä elää ns. sinkkuna ja kuitenkin vakaassa parisuhteessa.
Yeap, mustissuhde on kova koulu. Ihan hemmetin kova ...
En ole kovettunut, olen ikuinen romatikko ja uskon et kahden ihmisen liitto voi olla onnellinen, minun "miehekkeeni" on myös kokenut kovan kolauksen nuoruuden liitossaan ja meille kummallekin tällainen "etäsuhde" ON OK.
Hyvä sulle. Mutta ihan itseäni makustelin, sillä kovettua oli pakko ettei pyöreä pehmeä huone olisi ollut vaihtoehto.
muistelepa sitä ihastumista ja rakastumista, sitä, kun ihastuit itseesikin, koska HÄN oli ihastunut sinuun ja rakasti SINUA...
Saisipa vielä joskus ihastua ja olla itse ihastumisen kohteena, jopa rakastua... Ajattelehan sitä!
Ohikiitävää, Juha Tapio
Mitä toivot ettå jää
kun pihan poikki kuljet
ja jäljet häviää...
Onko suuri rakkaus ohikiitävää, vai merkitseekö se sinulle koko elämää ?
Minulle rakkaus oli koko elämä.
https://www.youtube.com/watch?v=SDEFIVYpXzw
Niin minullekki, mutta työtä ja tuskaa se oli,
elämä on taistelua,
ei avioliitto ole pelkkää auvoa,
se on työtä ja tuskaa, sopeutumista,
Niin oli , sopeutumista, työtä ja vaivannäköä,
silti se rakastaminen oli siinä kaikessa mukana.
"ei avioliitto ole pelkkää auvoa". No ei ole eikä kai kukaan kuvittele/odotakaan sen olevan pelkkää auvoa, mut ei se todellakaan saa olla kuin "vankila", tee tarkka selostus työpäivästäsi, missä kävit ruokiksella ja kenen kanssa, miksi tulet 10 minnuuttia myöhemmin työstä kotiin kuin normaalisti, kun kuljette yhdessä kadulla ja naurat esim. jollekin nänen jutulleen ja vastaan tulee sattumalta joku mies henkilö se olikin joku sinun "heilasi" jolle hymyilit, jos joku mies sattuu katsomaan sinua vähän pidempään, mitäs tuo oli tunnetko hänet, ynm.ynm.......
Sairaaloinen mustasukkaisuus on rankkaa sille joka sitä sairastaa ja jos mahdollista vielä rankempaa sille toiselle osapuolelle, siinä ei enää tahto eikä rakkaus auta, ja mikä pahinta sillä on taipumus vain pahentua iän myötä.
Tarina oli jännä; lukiessa omatkin ajatukset kääntyilivät. Onnellinen, humoristinen loppu, ehkä alku uudelle vaiheelle. Mustasukkainen kärsii ja tekee toisen elämästä ilotonta, mikä häiritsee parisuhdetta. Omistamisen tarve on käsittämätöntä, mitä ilmentää jatkuva toisen kontrolli. Ja sitten voikin olla, että tuollainen vahti voi itse olla petollinen ja kaataa huonon omantuntonsa ikävästi toiselle. Tyhmyyttä ei ole vaan epävarmuutta, kuten joku kirjoittikin, tarinan naisen tunteet. Merkillistä, kun elämä on aika lyhyt, miksi tehdä läheisempien elämästä vaikeaa. Perheneuvola on hyvä paikka keskustella ulkopuolisen avulla asioita auki. Ehkä ystävätkin kuuntelevat, mutta jatkuvaa draamaa eivät hekään jaksa. Niin ja puolueellisuus. Tunteita osoitetaan myös teoilla, mitä ei aina toinen hoksaa. Esim. miehet voivat tehdä kotona asioita, itsestään selvääkö?? Tällaisen tajuaa, kun toisen menettää: ei sanonut eläessään rakastamisistaan juurikaan, mutta paljon teki huomaamatta, auttoi ehkä kiitosta saamatta. Siispä puhukaa rakkaudesta, ettette myöhästy......