en tiedä olenko masentunut vai en .... ilalla kun rupean nukkumaan kaikki pyörii pääsä ja kyyneleet valuvat silmistä ,tätä on jatkunut jo pari kuukautta ... mutta päivällä on vain sellänen olo et ei vois mikään vähempää kiinnostaa eikä jaksa kiinnostaakkaan...Mut illalla on niin paha olo et ei voi sanoin kuvailla ... olen ijältäni nuori 15 vuotis (kohta 16 )... mutta silti tuntuu et ei elämässä oo mitään järkee kaikki vaan kaatuu niskaan ...
kun itken iltaisin ajattelen et aamulla meen terveydenhoitajan puheille ja kerron sil kaiken mut sit kun on aamu niin en kykene siihen...illalla on niin ahistava olo et tekis mieli lähtee lenkille ja juosta ja itkee niin ettei kukaan kuulis...mikä mua vaivaa..??? mul ei oo mitään syytä olla näin (masentunut)..koska elämäni on kaikin puolin hyvin..mutta silti jokin ahdistaa minua ihan sairaasti,en vain tiedä mikä?..mä oon vain päivisin kotona ja teen koti hommia ,en jaksa lähtee minnekään en etes ratsastaa vaik on oma hevonen tos nurkan takana..(mut onneks sil on hoitaja)..mä vaan en enää jaksa...sit mä pelkään kuolemaa...auttakaa?!!!!!
kun itken iltaisin ajattelen et aamulla meen terveydenhoitajan puheille ja kerron sil kaiken mut sit kun on aamu niin en kykene siihen...illalla on niin ahistava olo et tekis mieli lähtee lenkille ja juosta ja itkee niin ettei kukaan kuulis...mikä mua vaivaa..??? mul ei oo mitään syytä olla näin (masentunut)..koska elämäni on kaikin puolin hyvin..mutta silti jokin ahdistaa minua ihan sairaasti,en vain tiedä mikä?..mä oon vain päivisin kotona ja teen koti hommia ,en jaksa lähtee minnekään en etes ratsastaa vaik on oma hevonen tos nurkan takana..(mut onneks sil on hoitaja)..mä vaan en enää jaksa...sit mä pelkään kuolemaa...auttakaa?!!!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
.....
Ei ihmistä lääkkeillä paranneta!
Lääkkeet on viimenen vaihtoehto jos ei muu auta enää!
Itse menin lääkäriin ja pääsin sitä kautta psykologille, se oli jo helpotus, kun sai jutella....lääkkeet ei ainoastaan poista pahaaoloa!
Etkö ole koulussa?
hanki itsellesi joku harrastus, tee jotain, vaikka se tuntuis kuinka pahalta!
Olin sinun ikäinen kun itse masennuin.
Samalla tavalla, kuin sinä, itkin ja itkin eikä mikään kiinnostanut!
Hae apua, ihan oikeasti...mene terveydenhoitajan puheille, äläkkä päästä tilannetta liian pahaksi! Kerro sitten, että miten kävi!!
tsemppiä!!!! Ja hyvää ystävänpäivää! :)
Oireet sopii mun ja monen muun masennukseen, aika vakavaan sitäpaitsi. Lähe sinne lenkille ja itke, ne on parempia ideoita kuin lamaantuminen. Heti ku pystyt ni käske joku vaikka raahaamaan sut sinne terveydenhoitajalle ja sano heti kättelyssä että tosi on kysees, lääkkeetki on ihan mahdollisia. Ja käy kattomas hevostas, harjaa se ja puhu sille. Se ainaski kuuntelee eikä sano pahasti (ite kokemusta koirista, auttavat).
Ni ja kirjota mulle jos tuntuu siltä:
[email protected]
*hali*
tiiän tunteen. kerroit ku mun elämäst. oon lopettanu kavereilla käynnit ja kapungille meen ainoastaa koulun jälkee. oon vetäytyny lähes kokonaa omiin oloihi, lukuun ottamatta koulua. oon ysil ja kesäloman jälkee oon menos kauppiksee. toivottavast en oo enää sillo tämmöne, en nimittäin jaksais muute jatkaa opiskeluja. tääkii alkaa käyä ylivoimaseks, mut oon jo omaksunu tän elämän tyylin enkä enää jaksa muuttaa sitä. ei mull oo voimii eikä halua muuttua.
en voi puhuu täst kellekkää vaik monet tietää et joku painaa mua. eikä se mistää voimisest johu, vaa etten viitti. mun luonteeseen ei kuulu et puhun ongelmistani kasvotusten kellekkää...
mutt toivon et sä pääset tän yli ja jatkat elämääs onnellisena. masennukselle ei aina oo mitää syytä.
elämäsä on ylä- ja alamäkiä. toiset elävät elämänsä onnellisena loppuun saakka, toiset jäävät alamäen varrelle.
karu tosiasia.
MUTTA.. älä hylkää ystäviäs, niiku mä. ystävät on ku tähtiä. et aina nää niitä, mut tiiät et ne on aina olemas..
kaikkee hyvää sulle.... koita jaksaa ja selvitä tän yli, niin mäkin yritän..
kirjota jokus ku oot selvinny masennuksen yli.. :)