Potkuri sutii ?

Viime viikolla kun vene piti saada plaaniin ja kierrokset menivät yli 3000 rpm tapahtui kummia. Kiihtyvyys lakkasi mutta kierrokset nousivat. Kuin painaisi kytkintä motarilla ja pitäisi kaasun ennallaan. Näin tapahtui kaksi kertaa, kolmannella sitten lähti normaalisti liukuun. Olin vaihtanut pienempinousuisen varapotkurin normaalinousuisen tilalle (käyty kivillä) ja kierroksia tuli noin 400 lisää.Voi olla että vedin kaasua liian nopeasti. Voiko tämä olla kavitointia ? En muista mitä nousuja potkureissa on mutta varapotkurissa on kaksi tuumaa pienempi nousu.
276169
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Uudessa potkurissa vähemmän luistoa/parempi pito. Äkkiä kiihdytettäessä alipaine putkurin jättöpuolella tulee niin suureksi että vesi kaasuuntuu ja potkuri menettää pitonsa. Kokeile annostella kaasua varovaisemmin. Voi olla että edellinen potkuri oli jyrkempi mutta luistavampi jollon e.m. kavitointia ei tapahtunut. Ei niitä kahvoja isommissakaan veneissä suoriltaan kaakkoon laiteta, voi paikat hajota kun voimat kasvaa liian suuriksi.

Äänestä
  • Eikä tasan vesi mitään kaasuunnu muutakuin kuumennettaessa ja jyrkkä potkuri kavitoi ja luistaa aina enemmän kuin loiva.

    Äänestä

  • Kavitointi on nesteen höyrystymistä / kiehumista (kaasuuntumista) alipaineen takia.

    Äänestä

  • höyrypää kirjoitti:

    Eikä tasan vesi mitään kaasuunnu muutakuin kuumennettaessa ja jyrkkä potkuri kavitoi ja luistaa aina enemmän kuin loiva.

    Lueppa se peruskoulun fysiikka uudestaan.

    Äänestä

Potkurista on pettänyt vulkanointi ja se on alkanut luistaa. Pahenee vain ajan myötä.

Äänestä
Aloittaja

Kiitos kommenteista
Jompikumpi ilmeisesti pätee:
"Potkurista on pettänyt vulkanointi ja se on alkanut luistaa. Pahenee vain ajan myötä. "
tai
"Äkkiä kiihdytettäessä alipaine potkurin jättöpuolella tulee niin suureksi että vesi kaasuuntuu ja potkuri menettää pitonsa."
Taisin kaasuttaa liian innokkaasti mutta; potkuri on käyttämätön vaikka ollut minulla sitten vuoden 2000 kun käytetty V-8/AQ280 asennettiin Marinoon.
Kunhan ilmat lämpenee ja taas mennään niin tuo lähtö pitää katsoa tarkemmin. Ilmeisesti kun vene saatu liukuun niin hana varovasti auki ja kaasu pohjaan. Se kai selvittää onko vulkanointi pettänyt vai ei. Kiitos vielä kommenteista.








Äänestä
  • Kyllähän se vulkanoitu kumi vanhenee ihan ajan myötä vaikka ei käytettäisikään. Jonkin verran varmaan kyllä riippuu säilytysolosuhteista.

    Äänestä

  • Yammu-setä kirjoitti:

    Kyllähän se vulkanoitu kumi vanhenee ihan ajan myötä vaikka ei käytettäisikään. Jonkin verran varmaan kyllä riippuu säilytysolosuhteista.

    Jos vulkanointi pettää, niin se ei petä ihan vähän vaan kerrasta vainaa, joten kavitointi jää jäljelle.

    Maltillisesti kiihdyttelet

    Äänestä

Laita merkit napaan ja potkuriin, niin näet luistaako.

Äänestä
  • Aloittaja

    Kiitos
    Ajattelin että näkyy jo kierroslukumittarista mutta OK kokeillaan.

    Äänestä

Höyrypäälle tietoa !
Vesi höyrystyy jo ilmanpaineen laskiessa ja tyhjiössä vesi astiassa alkaa kiehumaan.
Pieninousuinen potkuri käyttäytyy kuin auton kumirengas jäällä, täyskaasua ykkösellä tarjottaessa.
Fysiikan, sekä kemian saloihin suosittelen tutustumaan, tai pysymään hereillä kyseisten opetustuntien aikana.

Äänestä
  • Aloittaja

    Kiitän tiedoista, olen koulutukseltani sähkö.ins. Tällaista (sutimista) ei vaan ole koskaan aikaisemmin esiintynyt.

    Äänestä

  • Eikä tasan vesi kiehu ilman lämpöenergiaa ja merivesi on kylmää kesälläkin. Perusfysiikkaa nääs.

    Äänestä

  • höyrypää kirjoitti:

    Eikä tasan vesi kiehu ilman lämpöenergiaa ja merivesi on kylmää kesälläkin. Perusfysiikkaa nääs.

    Kun paine potkurin imupuolella lähestyy tyhjiötä (n. 0,02 bar absoluuttinen paine n. 20C lämpötilassa) vesi muuttuu höyryksi. Se tietysti vie lämpöenergiaa eli ympäröivä vesi pyrkii jäähtymään, mutta paljonhan meressä vettä on eli ei vesi potkurin kohdalla juuri kylmene.

    Tässä on kylläisen höyryn taulukko, josta näkee veden kiehumispisteen eri paineissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesihöyry

    Potkuri on kyllä pahasti pieleen mitoitettu, jos se kavitoi niin pahasti, että haittaa merkittävästi liikkeellelähtöä. Ellei sitten kyse ole superkavitoivasta cleaveristä, joka on suunniteltukin kavitoimaan. Suuremmissa nopeuksissa (40 solmua) kavitointia ei enää voi välttää ja kaikki potkurit (sekä peräsimet ja kantosiivet) suunnitellaan sietämään kavitointia tai superkavitoiviksi.

    Nousun kasvattaminen pahentaa kavitointia. Lapapinta-alan kasvattaminen on ainoa lääke eli potkurin halkaisijan, lapojen koon tai lapojen lukumäärän kasvattaminen.

    Arkikielessä usein puhutaan potkurin "kavitoivan" ja "kavitaatiolevystä", vaikka yleensä kyse on ilman pääsystä potkuriin ja ko. levyn tehtävä on estää ilman pääsyä eikä se liity mitenkään kavitointiin.

    Äänestä

  • 60hv Suzuki, ostettu viime vuonna, on alkanut "sutia" pahasti. Tilanne on pahentunt selväti, ei voi johtua kavitoinnista vaan joku luistaa.

    Äänestä

Aja hitaammin. Mielellään myös vähemmän ja harvemmin.

Äänestä

Mun mielestä vulkanointi on akselibooriholkin ja kumin välissä, mutta kumin ja alumiininavan väli on vaan prässätty. Prässäys voi alkaa luistaa

Äänestä
  • Aloittaja

    Kiitos Profiloinnille ja Joakimille kommenteista. En tiedä vulkanoinnista mitään mutta Sunnuntaina nähdään. Joakim, potkuri on standardi Volvon vasemmalle kiertävä potkuri ja ostettu sen takia varapotkuriksi koska vakiopotkurilla (potkuri joka tuli perävetolaitteen kanssa) kone ei ottanut maksimikierroksia (4400 rpm). Ajatus oli myös että jos haluaa vesihiihtoa ... no siitä ei koskaan tullut mitään.
    En avaa kaasuhanaa tällä kertaa liian innokkaasti !

    Äänestä

Kun potkurinavan hätävaraksi ajateltu kumiliitos pettää, niin se on kertalaaki. Kumi pettää ja setti on siinä, piste. Tuon jälkeen potkuri ei toimi, ei missään tilanteessa paitsi ehkä tyhjäkäynnillä.

AP:llä on kavitointi-ongelma eli normikäyttöä ajatellen setti pielessä. Kavitointi muuten on veden kiehumista alipaineessa jne jne.

Äänestä
  • Aloittaja

    Hyvä, tämä tarkoittaa että kivilleajettu potkuri pitää ottaa mukaan hätävaraksi.

    Äänestä

Aloittaja

Lopuksi voi todeta että potkurin sutiminen johtui liian nopeasta kaasunlisäämisestä.

Äänestä
  • Eli oliko se sitten kavitointia (tai ilman aiheuttamaa) vai pyörikö potkuri tyhjää akseliin nähden?

    Äänestä

  • Aloittaja

    Siis potkurin akseli ja potkuri pyörivät samalla kulmanopeudella. Kun sitten annoin hanaa rauhallisemmin ilmiö lakkasi ja ei ole toistunut sen jälkeen. Hämmästys oli vai suuri kun kaasua lisäsi ja kierrokset vain nousivat, mutta nopeus ei. En tiedä mistä asia johtui. Onko ilmiö outo ?

    Äänestä

Potkuri sutii koska ei saa riittävästi vettä. Pitkärikinen kone ratkaisisi minulla ongelman. Minulla sama ilmiö lyhytrikisellä ja kumiveneellä, nousee niin pintaan että potkuri menettää pitonsa, vetää ilmaa sekaan, Ilmiö näkyy selvästi kun ajaa tasaiseen ja nostaa kierroksia. Tietyssä pisteessä potkuvirtaan ilmestyy ilmavirta ja samalla pito katoaa. Kyse ei siis ole varsinaisesta kavitaatiosta eli liian suuresta potkurin tehosta mutta lopputulos on sama. Näin käy minun paketilla, jollain muulla voi käydä näin eri syystä.
Ilmiö pahenee mitä enemmän aaltoja. J a vielä niin että pito tulee, menetetään, tulee aaltojen tahdissa.Potkurin vaihtokin voisi auttaa, kuvittelin että kumiveneessä lyhyt riki ilman muuta riittäisi. Voi olla että kumiveneen pieni ilmakoli ei riitä ja ilma ohjautuu veneen alle ja potkuri vetää sen.

Äänestä

On hppoa ymmärtää miksi kumiliitoksen pettäminen, taikka ventilaatio johtaa aloituksessa kuvattuun seuraukseen, kierrokset kasvaa ja vene ei kiihdy.

Mutta miten sen voisi aikaansaada kavitaation yhteydessä?
Silloinhan potkurin ylipainepuolella on suurista kierroksista ja normaalia suuremmasta tulokulmasta johtuen suurempi paine kuin yleensä. Tulokulmahan on suuri koska veneellä on vauhtia normaalia vähemän (kun ei kerran kiihtynyt) samaan aikaan kierrokset ovat suuret. Kun samaan aikaan alipainepuolella on jo niin alhainen paine että vesi kiehuu, on lavan yli vaikuttava paine-ero normaalia enemmän. Miten silloin olisi mahdollista ettei vene kiihdy?
Osaako kukaan tätä ymmärrettävästi selittää teoriapohjalta?

Vai onko niin ettei kiihtymättömyys suurilla kierroksilla todellakaan ole koskaan kavitaation seuraus, mutta ventilaation kylläkin, ja sitä sitten täysin virheellisesti kutsutaan kavitoinniksi.

Olisin olettanut kavitaation johtavan lapojen vaurioitumiseen, ja ehkä kenties normaalia matalampiin kierroksiin, mikäli kavitointi lisää pyörimisvastusta hukatessaan energiaa, mikä taas ei muuten voi ilmetä kuin kasvaneena vääntömomenttina, alentaen niitä kierroksia normaaliin verrattuna.

Äänestä
  • Kokeilepa aloittaja hakea vielä toiset kaksi tuumaa pienemmällä nousulla oleva potkuri ja huomaat ihmeeksesi että "sutii" entistä enemmän...Leikisti voitaisiin ajatella että laittaisit potkurin jossa ei olisi nousua ollenkaan, pyörisi varmaan aika reippaasti? Miksi et vaan hanki uutta sopivaa potkuria käyttäen sitä vammautunutta potkuria mallina?

    Äänestä

Aloittaja

Jep, näin teinkin ja kaikki on nyt O.K. ja ollut jo useamman vuoden.Minua vain ihmetytti silloin v. 2016 tämä ilmiö kun kokeilin varapotkuria joka on L 14x19, vakiopotkuri on L 14x21. Sitä ei saa luistamaan millään. Kiitos kommentista.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


lihamylly1 kirjoitti:

Viime viikolla kun vene piti saada plaaniin ja kierrokset menivät yli 3000 rpm tapahtui kummia. Kiihtyvyys lakkasi mutta kierrokset nousivat. Kuin painaisi kytkintä motarilla ja pitäisi kaasun ennallaan. Näin tapahtui kaksi kertaa, kolmannella sitten lähti normaalisti liukuun. Olin vaihtanut pienempinousuisen varapotkurin normaalinousuisen tilalle (käyty kivillä) ja kierroksia tuli noin 400 lisää.Voi olla että vedin kaasua liian nopeasti. Voiko tämä olla kavitointia ? En muista mitä nousuja potkureissa on mutta varapotkurissa on kaksi tuumaa pienempi nousu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu