Voiko tuhanteen kertaan särjetyn sydämen rikkoa vielä uudelleen? Kyllä sen voi. Murskata palaset muruiksi, jauhaa murut tomuksi, puhaltaa tomun tuuleen. Mutta mitä tehdä tuulille? Vangita ja valjastaa? Käskeä niitä, määrätä niiden suunta? Ei tuulta voi hallita, tuuli on vapaa. Niin on myös minun särjetty sydämeni, vapaana taivaan tuulissa. Enää sitä ei voi särkeä, ei ennenkuin joku kesyttää tuulet, käskee niitä tuomaan sydämeni käsiinsä, jotta voisi valaa sydämeni uudestaan, rikottavaksi. Kuka sinä olet, joka tuulen taivuttaa tahtoonsa ja asettaa tomuhiukkaset oikeille paikoilleen? Kuinka erotat ne toisten, tuhanteen kertaan särjettyjen sydänten tomun, joukosta? Anna olla, me sydämettömät harhailemme vapaina, vaikkakin sokeina ja kodittomina, seuraten tuulten teitä, kunnes lukumme on täysi ja ilma niin paksuna särjettyjen sydänten tomusta, ettei sitä pysty hengittämään. Siinä me olemme sitten kaikki, silmät sokeutuneina, suut niin täynnä tomua, etteivät sanat mahdu kielelle, kaikki samalla viivalla. Mutta vain osalle se on helpotus.
-weze2016-
-weze2016-
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tomuna tuulessa on minunkin sydämeni. Julmien ihmisten armottomilla hampailla tuskaksi jauhamana. Mutta Yksi voi tuulet valjastaa, pauhut pysäyttää, miljardien triljoonien hiukkasten seasta omani löytää, kristallinkauniiksi timanttisydämeksi tiivistää. Vaan ei enää ihmisten rikottavaksi. Ainoastaan tuhansien miesten rakkauttakin suuremmalla onnella täyttää. Joka puhtaudellaan häikäisee, julmien ihmisten silmät sokaisee. Se Yksi on kolme. Se on Isä Jumala, Jeesus joka koki saman kuin me kaikki yhdessä, ja Pyhä Henki.
.
Niin raakana ja väkevänä,
karun lempeänä vieraalta maalta.
Kirkkain mielin, selkeästi näkevänä,
vaan huutaa kipujaan taivaan alta.
Vahva on tahto, silti taipuvana,
riittääkö usko kun riipii kaikkialta.
Vielä koittaa se aika, tulevina aikoina,
kun lämpö kuultaa kämmenien alta.
Odota mies, odota kärsivällisenä,
sinulla on vielä saatavaa sydänten valajalta.
.