"Jämsässä kaikki kukkii nopeasti
Maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin
Tuon usein tuntenut oon raskahasti
Kun katson tämän kaupungin vaiheisiin
Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta
Ja suuri surkastua alhaiseen
Miks meillä niin on monta mielipuolta
Miks vähän käyttäjiä viisauden
Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu
Kuin heinää, miestä, toiveen tosiaan
Miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu
Tai kesken toimiansa katkeaa
Muuramessa tulta säihkyy harmaahapset
Vanhoissa hehkuu hengen aurinko
Meil' ukkoina jo syntyy sylilapset
Ja nuori mies on hautaan valmis jo
Ja minä itse, miksi näitä mietin?
Se merkki varhaisen on vanhuuden
Miks seuraa käskyä en veren vietin
Vaan kunnan kohtaloita huokailen
On vastaus vain yksi Suomen Jämsä
Sit' aatellessa mieli apeutuu
On lyhyt laulun ja juopottelun, huvi
Ja kunnan kukoistus, ja riemu muu
Mut pitkä vain on laman valta, hetken
tääl aatteet levähtää, kuin lennostaan
Kun taas ne alkaa aurinkoisen retken
Ja jättävät jo jäisen Jämsän maan
Oi vieraat Jämsän kesän
Te suuret aatteet, teitä tervehdän
Oi, tänne jääkää, tänne tehden pesän
Jos muutattekin maihin etelän
Oi oppi ottakaatte Muuramesta
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin
On meidän rannoillamme rauhallista
Ja turvaisa on ranta Maakkulan
Havisten halki ilman lentäkäätte
Tekoja luokaa, maita valaiskaa
Mut laman poistuneen kun täältä näätte
Mä rukoilen, ma pyydän, palatkaa"
Maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin
Tuon usein tuntenut oon raskahasti
Kun katson tämän kaupungin vaiheisiin
Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta
Ja suuri surkastua alhaiseen
Miks meillä niin on monta mielipuolta
Miks vähän käyttäjiä viisauden
Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu
Kuin heinää, miestä, toiveen tosiaan
Miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu
Tai kesken toimiansa katkeaa
Muuramessa tulta säihkyy harmaahapset
Vanhoissa hehkuu hengen aurinko
Meil' ukkoina jo syntyy sylilapset
Ja nuori mies on hautaan valmis jo
Ja minä itse, miksi näitä mietin?
Se merkki varhaisen on vanhuuden
Miks seuraa käskyä en veren vietin
Vaan kunnan kohtaloita huokailen
On vastaus vain yksi Suomen Jämsä
Sit' aatellessa mieli apeutuu
On lyhyt laulun ja juopottelun, huvi
Ja kunnan kukoistus, ja riemu muu
Mut pitkä vain on laman valta, hetken
tääl aatteet levähtää, kuin lennostaan
Kun taas ne alkaa aurinkoisen retken
Ja jättävät jo jäisen Jämsän maan
Oi vieraat Jämsän kesän
Te suuret aatteet, teitä tervehdän
Oi, tänne jääkää, tänne tehden pesän
Jos muutattekin maihin etelän
Oi oppi ottakaatte Muuramesta
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin
On meidän rannoillamme rauhallista
Ja turvaisa on ranta Maakkulan
Havisten halki ilman lentäkäätte
Tekoja luokaa, maita valaiskaa
Mut laman poistuneen kun täältä näätte
Mä rukoilen, ma pyydän, palatkaa"
Vastaukset 2
Vanhimmat
URPO!!
Ei ole kun Eino Leino