Mieletön maailma masentaa ja synkistää

Ja todellakin. Ihminen arvostaa luontoa liian vähän. Tässä pieni ajatusleikki:

On 20 ihmistä. Viisi heistä kärsii masennusoireista jossain elämänsä vaiheessa. Muutenkin heidän elämässään on enemmän fyysistä ja henkistä pahoinvointia. Toiset viisi opiskelevat itsensä ihmisten hyvinvoinnin asiantuntijoiksi, eli lääkäreiksi, farmaseuteiksi. psykologeiksi, psykoterapeuteiksi, psykiatreiksi, yms.

Nämä viisi masentunutta hakevat apua näiltä hyvinvoinnin ja terveyden ammattilaisilta. Ongelma vain on se, että kaksi yksi masentunut ei koskaan saa apua, koska hän ei usko saavansa sitä. Lisäksi hänellä ei ole ketään, joka häntä auttaisi avun piiriin. Toinen haluaisi apua, mutta hänellä ei ole varaa sellaiseen apuun mitä hän kaipaa. Kolmas saa edellisten sijaan apua, mutta kokee että se on riittämätöntä. Neljäs saa apua, kokee sen tärkeäksi, mutta masennus tulee takaisin puolentoista vuoden päästä. Viides saa apua, masennus ei uusiudu ja kaikki näyttää hyvältä. Mutta eikö kaikki näyttäisi vielä paremmalta jos masennusta ei koskaan olisi ollutkaan?

Kolmas viiden hengen ryhmä on onnistunut hankkimaan mukavia työpaikkoja. Yksi on luokanopettaja. Toinen on nuoriso-ohjaaja. Kolmas on eräopas. Neljäs on urheiluvalmentaja. Viides on päässyt poliitikoksi eduskuntaan.

Poliitikko on huomannut, että ennaltaehkäisy on tehokkain ja halvin tapa estää terveyden ja hyvinvoinnin, mutta myös kaikkien muidenkin maan ja maailman ongelmien syntyminen. Samaan aikaan muut poliitikot haluaisivat kaataa pienen metsäalueen, jotta saataisiin lisää asuintaloja. Kuitenkin tämä poliitikko on huomannut, että pienellä metsäpläntillä on tärkeä merkityksensä kansalaisille. Hän onnistuu saamaan muita poliitikkoja kannalleen ja näin metsäplänttiä ei kaadeta.

Päätöstä seuraavana päivänä luokanopettaja päättää ensikertaa pitää matematiikan tunnin läheisessä metsässä. Hän hämmästyy huomatessaan, että luokan villeimmät pojat ja tytöt ovat täysin rauhallisia kun saavat puuhastella toistensa kanssa rauhoittavassa metsäympäristössä. Lisäksi se luokan ujoin poika puhkuu uutta energiaa ja lähtee innokkaasti mukaan matematiikkaa hienosti soveltavaan hippaleikkiin puiden keskellä.

Nuoriso-ohjaaja sen sijaan on viettänyt pitkän päivän jututtaessaan muutamaa kaupungin "ongelma"nuorta, joiden arkeen kuuluu niin tupakan poltto, kuin alkoholin litkiminen. Nämä nuoret eivät ole päässeet haluamiinsa jatko-opiskelupaikkoihin ja ongelmat ovat vain kasaantuneet. Nuoriso-ohjaaja päättää yhdistää voimansa kaupungin eräoppaan ja urheiluvalmentajan kanssa. Yhdessä heidän kanssaan hän suunnittelee viikon kestävän kesäleirin kaikille näille nuorille. Myös kaikille muille nuorille joilla on vaikeuksia elämässään. Leiriin kuuluu niin purjehdusta, melontaa, juttelua nuotion ääressä, jalkapalloa ja muita urheiluaktiviteetteja luonnonmaisemissa. Eräopas on vähän epäileväinen siitä, kannattaako nämä nuoret viedä metsään. Eiväthän he pärjää muualla kuin kännyköidensä ja päihteittensä kanssa. Urheiluvalmentajakin pohtii sitä miten nämä liikuntaa harrastamattomat päihteiden käyttäjät muka yhtäkkiä saataisiin elämään terveellisesti. Nuoriso-ohjaaja vakuuttaa, että kaikki tulee onnistumaan.

Leiri alkaa ja kaikki omanlaisensa nuoret saapuvat. On hiljaista, huume-riippuvaista, masentunutta, vanhempien eron kokeneita ja muita joita elämä on kohdellut kaltoin. Viikon kuluessa kaikkien kasvoilla on kuitenkin epäuskoinen ilme. Jokainen on ylittänyt itsensä. Luonnossa, kun ollaan toimittu yhdessä, ei kenenkään ole tehnyt mieli vetää mitään ylimääräistä ainetta kehoonsa, eikä kenenkään ole tarvinnut murehtia surkeaa elämäänsä. Jokainen on saanut nähdä millaista on, kun itseä kohdeltu tasa-arvoisena muihin nähden. Jokainen on saanut ihmeekseen huomata, että vaikka aiemmin monillakaan heistä ei ollut uskoa itseensä, ovat he leirin aikana saaneet itseluottamusta. Alun epävarmuus on muuttunut kannustavaksi ryhmähengeksi joka pääsee täyteen kukoistukseensa jalkapallopelin tuoksinnassa ja melontareissulla. Iltanuotiolla jokainen saa kertoa miten päivä on mennyt ja kaikki saavat samalla palautetta ja kehuja toisilta. Ihme on tapahtunut.

Kun nämä nuoret eli loput viisi näistä 20 ihmisestä lähtevät leiriltä. He ovat yhden kokemuksen rikkaampia. Mutta sen lisäksi heillä on tieto siitä mihin he pystyvät. Heillä on tieto siitä että vaikka menisi kuinka huonosti, on silti kaikki lupa nauttia elämästä. Arjen ei tarvitse olla selviytymistä. Kaikki tämä tapahtui kauniissa ympäristössä: lähimetsän leirintäalueella ja saaristossa. Ympräistöllä oli tärkeä merkitys. Uudessa paikassa, luonnon rauhassa kaikki saivat rentoutua ilman stressiä ja arjen paineet ja muiden odotukset hellittivät hetkeksi.

Jokainen meistä voi toimia siten, että meidän kaikkien arki ja elämä on parempaa. Sillä ei ole väliä kuka olet, vaan sillä mitä teet tai jätät tekemättä.

Sieltä metsästä se ihminen halusi aikoinaankin pois.
Kyllä siellä jäisi kaipaamaan kaikkea nykyistä.

Ihminen on huono sopeutumaan.

Kuka sanoi, että pitäisi luopua kaikesta nykyisestä?

"Ihmisten eliniän odote on korkeampi kuin koskaan. Paljolti lääketieteen kehityksen ansiosta."

- Onko se elämä elämisen arvoista jos elää puolet pidempään, mutta se menee masennellessa? Ei se määrä, vaan laatu.

"Lapsikuolleisuus on pienempi kuin koskaan."

- Missä on tämän väitteen tutkimustulokset?
Vaikka kuolleisuus onkin pienempi, taudit ja sairaudet ovat edelleen uhkana niin vanhuksille kuin lapsillekin. Myös raskaana oleville.

"Väestön koulutusaste on korkeampi kuin koskaan."

- Tekeekö nykyään jotain koulutuksella? Saahan siinä sitä sivistystä, mutta se on vain omaksi iloksi.
Tekee myös itselleen karhunpalveluksen, sillä nykyään on väliä vain tutkinnolla ja sen puuttumisella.

Tässä vuoden takainen uutinen asiaan liittyen:

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/272951-tutkija-yha-paremmin-koulutetut-tekevat-yha-vahemman-vaativia-toita

En usko, että asiat ovat tuosta kovinkaan edistyneet. Ehkä jopa päinvastoin.

"Köyhyys on maailmassa vähentynyt tasaisesti, vaikka se ei itsestä siltä aina tuntuisikaan.

- Missä päin maailmaa köyhyys on vähentynyt tasaisesti? Onko tämä koko lause pelkkää mutua, vai miksi tuo "vaikka se ei itsestä siltä aina tuntuisikaan?"

"Naisten asema on parempi kuin koskaan."

- Oletko seurannut islamisaatiota? Onko naisen asema tässä uskonnossa erityisen hyvä? Edes itseään kovasti feministeiksi mainostavat eivät ota asiaan kantaa.

"Vaikka saasteita yms onkin paljon, niin asennointuminen luonnonsuojeluun yms. on huomattavasti myönteisempää kuin muutama vuosikymmen sitten."

- Liikeideana kyllä kehittynyt myönteisempään suuntaan.

"Sotia ja konflikteja on keskimäärin paljon vähemmän kuin aiemmin historiassa."

- Sodat ovat saaneet aivan uuden merkityksen. Se on nykyään psykologista, uskonnollista tai eriarvoistamis sotaa. Ja oletko sinä asunut Lähi-idässä, vai mistä tiedät tämän?

"Vanhukset pysyvät nykyään pidempään toimintakykyisinä kuin ennen."

- Ja taas kerran: mistä tiedät? Esimerkiksi muistisairauksista yleisin, Alzheimerin tauti on kasvussa.
Nykyään masentuneita ihmisiä on paljon. Vakavien masennusjaksojen tiedetään aiheuttavan vanhana riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.
Myös sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten keskuudessa kasvussa, melkein jo kansansairauden tasoa. NämäKIN lisäävät Alzheimerin riskiä.

"Yksilön valinnanvapaudet ovat aivan eri luokkaa kuin esim 50v sitten."

- Kokoajan ollaan menossa siihen suuntaan, että jopa valtamedia tietoisesti muovaa vain yhtä käsitystä ihmisille. Ehkä jopa valehtelevat. Kuka tietää mitä tällaisessa koneistossa on mukana?
Ihminen on nykyään vain kuluttaja. Massa suurta armeijaa, jotka pyörittävät oravanpyörää ja jos joku sieltä tipahtaa, on se hänen oma moka.


"Vähemmistöjen asema on huomattavasti parempi kuin ennen."
- No tämä on varmaan ainoa asia, josta olen kanssasi samaa mieltä.

Nimen omaan. Liika koulutus on haitaksi, varsinkin nykyajan hörhökoulutus. Jo ylioppilaita tulee liikaa eli iso osa porukasta joutaisi ammattikouluun ja käytännön työhön. Meillä on pulaa kätevistä käsistä eli kirvesmiehistä, betoniraudoittajista, putkimiehistä jne. Sen sijaan mitään poliittisen historian tai taiteiden maistereita tai amk-medianomeja emme tätä määrää tarvitse. Liika koulutus myös tuhoaa selkeän maalaisjärjen, liikaa koulutettu porukka on jalat irti maasta-sakkia joka tuhoaa työpaikan viihtyvyyden sotkemalla ja "kehittämällä", pääsee liikaa päättämään maamme asioista jne. Aikoinaan kansanedustajista suurin osa oli vähän koulutettuja ja siksi päätökset selkeitä ja jämeriä.

Ja liika koulutus vääristää maailmaa. Ja ei ole enää helppoja käytännön töitä, joita myös vähälahjaisemmat, psyykeeltään herkät ja arat voisivat tehdä. Ja kilpailu, arvostus ja vaativuus on kova: jos et ole kaunis, rohkea, älykäs, tuottava, menestyvä, rikas - et ole mitään. Ympäristön paine on kova ja lapset kasvatetaan kovaan arvomaailmaan ja usein vanhemmillakaan ei riitä rahkeita lapsille kun pitää laukata ja pärjätä kilpajuoksussa.

Ja kansa äänestää vaan kokoomusta jne jotta ahneus kilpailu ja kovuus olisivat yhä suuremmin pinnalla. Sairasta menoa. Kyllä ihminen olisi onnellisempi, jos vain perusasiat olisi ok eli terveys, kohtuullisesti käytännöllistä työtä, ruokaa riittävästi mutta ei ylensyöden, ja vaatimaton asunto eli katto pään päällä. Ja ihmiskunnalle tärkeää: munan-ja siemenjohtimet poikki vaikkapa joka toiselta, niin ei väestöräjähdys tuhoaisi meitä ja elonkehää. Kaikkinainen yhteiskunnan kehittäminen ja talouskasvu pois pakolla.

Itse en luota tippaakaan ihmisiin...en työpaikalla enkä muualla. Alkoholismin takia käyn aa:ssa mutta en luota aa-laisiinkaan. Luonto ja ennen kaikkea linnut ovat rakkaita; aitoja elollisia sellaisena kuin ovat. Lintujen laulu antaa voimaa ja hyvää mieltä, heti kun en ole siellä kävellyt tulee synkkä musta olotila. Kun vaan avaakin uutismediat, tulee synkkyyttä lisää. Nytkin uutisina mm. Amazonasin sademetsien uudet superhakkuut eli kahden Belgian kokoinen maa-alue sademetsää hakataan piakkoin uusien karjan-ja soijankasvatusaluiden tieltä....syynä räjähdysmäinen ruuan kysyntä kun ihmiskunta jatkaa holtittomasti kasvuaan. Täällä Helsingissäkin aiotaan kaataa useita mahtavia metsäalueita, myös kotimme läheltä luonnonsuojelualue jonne rakennetaan uusia kerrostaloja. Arvatkaapa masentaako. Tulee itsari vaan mieleen usein.

Ymmärrän kyllä, että sinua riepoo, mutta siltikin pitäisi osata olla syyttämättä ketään. Se, että sinulla menisi hyvin joskus ja et olisikaan niin herkkyys altis, et sinäkään välttämättä tulisi ajatelleeksi sitä ujoa Mattia tai Maijaa. Muista siis tämä.

Iloisuudesta otetaan kaikki irti ja ei iloisenkaan ihmisen tule menettää toisen takia onneaan.

Sen sijaan tulisi opetella takaisin se iloisuus niin, että siinä ei kärsi kukaan tai mikään.