Koko ajan tulee vaan hylättyjä. Turhana herää aamulla klo 8 ja menee kouluun kun ei siitä mitään tule kuitenkaan. Paljon parempi ja helpompi elämä tulee kun heittää kaiken tuollaisen paskan pois ja heittäytyy yhteiskunnan elätettäväksi. Silloin ei ainakaan tarvitse joka päivä järkyttää omaa psyykkistä vointia.
Opiskelu on yhtä helvettiä
dfght
24478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Mulla on sama fiilis. Mieluummin silti oon yhteiskunnan elättiopiskelija kuin luovuttanut työtön luuseri. Tein 100 hakemusta kesätöihin, en saanut.
Pysy koulussa, vielä se aurinko paistaa sinnekin *piip*
Tsemppiä <3
Tuo viesti kertoo sen, missä olet mennyt vikaan.
Tee mielummin hyvä CV ja kohdistetut laadukkaat hakemukset 10 työpaikkaan.
Massahakeminen ei tuo onnistumista. 100 paikkaa ei pidä hakea!
jos saat hylättyjä, sun pitää opiskella enemmän. hämmästyttää tyypit, jotka eivät tajua, että ei yliopisto ole kaikilla aloilla mitään huviretkeä, et mennään tenttiin arvaamaan.
Aloitin+vuosia+sitten+Avoimen+luennot.+Proffa+sanoi,+ett+meidän+tenttejä+oli+kiva+korjata,+kun+ollaan+opiskeltu.+Nuoret+eivät+ole+oikein+viitsineet+käydä+luennoilla,+lukea+kirjoja+eikä+kai+nähtykään+artikkelikokoelmaa,+joka+kuului+tenttiin.+Oli+hylännyt+50%+päiväopiskelijoiden+tenteistä+ja+olisi+halunnut+hylätä+enemmänkin,+mutta+sitten+he+olisi+tulleet+tenttiin+uudelleen+ja+se+olisi+tietänyt+hälle+lisää+töitä!
Mitä jos nimenomaan haluaa yliopistoon ja lahjat riittävät yliopistoon, mutta yhteiskunta pakottaa menemään amikseen tai korkeintaan ammattikorkeaan? Mitäpä jos haluaisit olla proffa, mutta yhteiskunta pakottaa sinut konttorirotaksi, siivoojaksi, kokiksi tai bussikuskiksi? Mitäpä jos olisit taidoiltasi huippuluokan nobelistiainesta, mutta yhteiskunta pakottaisi vaan sinut sihteeriksi, palkanlaskijaksi tai tradenomiksi? Entä jos haluaisi proffaksi eikä sihteeriksi? Entä jos haluaisi lääkäriksi eikä bussikuskiksi? Entäpä jos lahjat ja motivaatio riittävät paljon korkeammalle kuin konttorirotaksi? Entäpä jos haluaisi lakimieheksi eikä kokiksi? Mitäpä jos olisit erittäin hyvä pappi, mutta yhteiskunta pakottaa sinut lakaisijaksi?
No miten yhteiskunta pakottaa amikseen yliopiston sijaan?
Vai proffa sanoi. Ei avoimessa mitään proffia ole!
Ihan tosi, hän on lehtori. Hyvä luennoitsija kyllä, kandintyön ohjaajana ei niinkään hyvä. Ei tosin ollut tää mun jutun pointti, mutt kiitos pilkunn..lle.
Työkkärisäännöt käskevät hakea muuallekin kuin yliopistoon, siten yhteiskunta "pakottaa" amikseen. Amis ei välttämättä ole paha juttu; voihan sen jälkeen pyrkiä yliopistoon, jos vielä kiinnostaa.
Kaikki eivät pääse haluamaansa paikkaan opiskelemaan t. työhön. Siihen asiaan ei muutosta tule. Jollakulla on varaa kurssihin, kaikilla ei.
Pärjäillään!
Kyllä myös professorit voivat vetää avoimen yliopiston kursseja. Lisäksi avoimen opiskelija voi osallistua myös varsinaisen yliopiston opintojaksoille monilla aloilla, Niitä vetävät proffat!
Ota vähemmän kursseja ja valmistaudu tentteihin. Opintopsykologi jeesaa!
Tällaista monella nykynuorella varmaan on. Ei olla opittu työnteon kulttuuria: heti pitäisi onnistua, saada nopeasti, helposti, ei se niin mene. Minä ehdotan sinulle myös, että juttelet opinto-ohjaajasi kanssa kuinka edetä. Älä missään nimessä vielä luovuta!
Suurin osa nykynuorista on hyvin fiksuja. Sen sijaan yhteiskunta haluaa syyllistää nuoret, että nuorissa se vika on. Ei ole.
Luovuta ja mene ammattikouluun ja hanki sieltä joku ammatti. Paperinpyörittäjiä tämä yhteiskunta ei kaipaa enään yhtään enempää. Bussikuskina tunnen itseni paljon tärkeämmäksi osaksi tätä yhteiskuntaa kuin jonkun konttorirotan.
Entä jos ei halua konttorirotaksi vaan vaikkapa papiksi tai poliisiksi?
Entä jos on jo opiskellut yhteiskunnan pakottamana pari ammattikoulututkintoa, mutta ei ikinä ole kokenut niitä omakseen? Entä jos niille ammattikoulututkinnon saaneille ei löydy töitä, vaikka itse haluaisi? Entä jos sen alan työnantajat eivät edes halua töihin kyseistä henkilöä?
Sanotaanko vaikka näin, että henkilö on opiskellut ammattikoulututkinnon ravintola-alalle, vaikka lahjat riittävät huippuyliopistoon ja työnantajat eivät halua palkata liian fiksua ja osaavaa?
Suomessa yhteiskunta tarjoaa jokaiselle lahjojen mukaiset mahdollisuudet opiskeluun. Ei tarvitse mennä ammattikouluun eikä ammattikorkeaan, jos lahjat riittävät yliopistoon.
Työttömien ketkujen joukossa on paljon niitä, joita kukaan työnantaja ei huoli taakakseen. Pitäisikö?
Joillakin on 2-3 yhteiskunnan kustantamaa tutkintoa. Jossakin on jotain vialla!
Suosittelen viahtamaan alaa,itsekkin olen saanut hylsyjä mutta kohta on valmista,jos antaa periksi niin antaa alussa.
Yliopistojen tenteissä on ihan normaalia, että puolet osallistuneista saa hylätyn. Yleensä rehellinen opiskelu auttaa pääsemään tenteistäkin läpi.
Jos yrittää tosissaan, eikä tuloksia silti tule, voinee kannattaa ottaa yhteyttä tenttejä arvostelevaan tahoon ja kysyä, mikä vastauksissa meni väärin. Opiskelutekniikkaakin voi yrittää kehittää ja päivittää sen lukiosta yliopistotasolle.
Monesti opiskelijan ajankäyttö on suuntautunut kaikkialle muualle paitsi opiskeluun. Läsnäolo luennoilla on vain yksi osa opiskelua. Yleensä luennoilla käsitellyt asiat ovat vain pieni osa asioista, jotka tentissä vaaditaan. Tentistä läpipääsy vaatii siis monesti koko tenttimateriaalin lukemista ja pänttäämistä. Pelkkä osallistuminen luennoille ja "tärppien lukeminen" riittää harvemmin tentistä läpipääsemiseen, poikkeuksia tietysti on.
Hylsy on ihan normaalia, puolethan kai nykyäänkin pitää olla oikein jotta saa huonoimman arvosanan edes (pääsee läpi).
Niitä suositaan jotka on joka luennolla läsnä, ainakin silloin kun itse opiskelin. Kysymykset oli usein suoraan harjoitustehtäviä, tai luennolla käsiteltyjä tehtäviä, ehkä vähän muokattuina, jos sattui jäämään jotkut 'harkat' välistä niin sieltähän se koekysymys tietenkin oli. Oikeesti, kyllähän tentit pitäisi tehdä niin että materiaalin läpikäymällä pääsee läpi, mutta jotkut opet vaan taitaa laittaa vähän 'omiaan' koekysymyksiin, jolloin pelkän kirjallisen materiaalin taitajalla (ilman luentoja ja harjoituksia) mahdollisuudet eivät ole kovin hyvät.
Järjestelmä suosii myös hyvän ulkomuistin omaavia, etenkin sellaisia jotka pystyvät painamaan mieleensä myös asioita jotka eivät kiinnosta pätkääkään. Tytöillä tätä kykyä oli paljon yleisemmin, ja varmaan vieläkin on.
Päiväpuolella ihmettelin juuri sitä, miksi luennoilla ei ole ketään..
Kumma juttu, ett aloituspäivinä (orientaatiossa) yo:ssa kehotettiin tulemaan ajoissa ja olemaan häiritsemättä puhujaa.. nyt aineopinnoissa edelleen muistutetaan samasta!
Aineopintoihin asti päässeet nuoret sentään jotain tekee opintojensa eteen, ovat kai oppineet sen perusopintojen aikana.
Ei pidä paikkaansa. Opettajana pidin monta vuotta tenttejä tietokoneluokassa, josta oli pääsy paitsi täyteen kurssimateriaaliin myös koko internetin sisältöön. Kysymyksissä tämä oli tietysti otettu huomioon siten, ettei opiskelua tosiaankaan ehtinyt aloittaa tenttitilaisuudessa. Menetelmän tarkoituksena oli simuloida ongelmien ratkaisua reaalimaailmassa.
Tämäkin tenttimenetelmä erotteli hyvin jyvät akanoista: jotkut osasivat hyvin, jotkut taas merkittävästi huonommin.
Aloittaja lienee ottanut opiskelussaan liian kovan haasteen, lienee laiska tai siten ei vielä ole valmis opiskelemaan. Loppukaneetista veikkaan itse keskimmäistä vaihtoehtoa.
Olisi siis hyvä niille henkilöille jotka oikeasti haluavat opiskella, että aloittaja lähtisi koulusta pois ja vapauttaisi paikkansa jollekulle joka oikeasti haluaa opiskella. Itseäni hämmentää ajatus siitä miksi ylipäätään mennä opiskelemaan jos kuvitteli sen olevan pelkkää juhlimista ja että oppiarvot voi suorittaa vasemmin käsin? Opiskelu on rankkaa työtä joka on kovempaa kuin työ opiskeluajan jälkeen.
Kyllä se opiskelu meni pääosin löysäillen ja tuotti silti aivan kohtuullista tulosta. Tosin sitten kun opiskelujen lopussa luin niin kuin olisi koko ajan pitänyt, niin kiitettävää pukkasi jopa vaikeimpina pidetyistä teoreettisista kursseista. Siitä taas sain itseluottamusta, että en ollut lainkaan tyhmä, korkeintaan hieman laiska.
Ulkomailla ei ainakaan ikinä tullut hylättyjä. Opiskelin jonkin verran ja valmistuin. Kannattaa panostaa sen verran, että valmistuu. Kuitenkin se oikea oppiminen alkaa vasta työssä.
Kannattaa ehdottomasti satsata taitoon opiskella. Se erottaa jyvät akanoista.
Löytää itselle parhaat tavat luovia eteenpäin viidakossa ja kehittää omaa konseptuaalista ajattelukykyä. Harvemmin opiskelujen tökkimiseen syynä on älyllinen heikkolahjaisuus. Koko ajan kannattaa pitää kirkkaana mielessään se miksi opiskelee.
Muuten jää käsijarru laahaamaan päälle.
Mikä on se oma iso henkilökohtainen tavoite ja hyöty koko hommalla.
Pelkkä hallitsematon pänttääminen ilman taukoja ei ole mistään kotoisin. Silloin saa hylsyn kouraansa varmasti.
Itsensä kannattaa aina palkita lukesession lopuksi. Kukin tavallansa.
Olutta voi ottaa ja pyörähtää kaupungilla, mutta sitäkin kohtuudella.
Lue aina selvinpäin ja vasta lukemisen jälkeen voi rentoutua (=palkinto).
Opiskelussa joutuu aina ponnistelemaan jotta saa tuloksia.
Jos kokee opiskelun jatkuvasti rankkana työnä, niin silloin on jotain
ongelmia opiskelutaidon ja elämänhallinnan tai terveyden kanssa.
Silloin on haettava itselleen ehdottomasti apua.