Etelä-Saimaan numerossa 19.05.2016 on lista teknisen lautakunnan
”säästöjärjestyksestä”
vuosille 2017-2018. Listassa mainitaan mm. Ulkovalaistuksen energiasäästö 400
000 euroa;
Rakennusvalvonnan taksojen korotus 200 000 euroa; liikennejärjestelmän
tehostaminen 200 000 euroa;
asuntotoimen henkilöjärjestelyt 150 000 euroa; kunnossapidon ja
palkkatietopalvelujen henkilöjärjestelyt 450 000 euroa;
asuntotuotannon omarahoitusosuuksien poisto 200 000 euroa; yhdyskuntatekniikan
investoinnin karsiminen 500 000 euroa; puun myyntitulojen lisäys 200 000 euroa.
Voi kysyä miten Lappeenranta lisää puun myyntituloja, kun jo nyt eri
kaupunginosissa, kuten Voisalmessa ja
muissakin kaupunginosissa erilaiset puuläjät ovat lahonneet syksystä 2015
lähtien.
Miten lahoilla puilla voidaan lisätä puutulojen lisäämistä. Lahoista puista ei
saa kuin korkeintaan
sekunda-energiapuuhinnan. Jotta puutuloja voidaan lisätä tarvitaan puiden
käsittely- ja edelleen myynti-jakelukeskus.
Tällainen käsittelylaitos ainakin kuorii puut, jotta ne eivät lahoaisi ja sahaa
ne standardeihin mittoihin.
Kuoret tulisi (myös) silputa hakkurin avulla ja säilöä siiloihin (eikä niiden
siten pitäisi olla läjässä jollakin hakekentällä,
josta tuuli lennättelee ne minne sattuu). Edelleen osa puista voi sahata
kuorimattakin lankuiksi,
jotka ovat osatavan asiakasfirman tai yksityisen jatkokäsiteltävissä. Sahanpuru
edelleen tulee taltioida siiloihin.
Lisäksi tarvitaan kevyehköjä traktoreita, ts. kuorma-autoja puiden
kuljettamiseen käsittelylaitokseen.
Sopivan keveät traktorit/kuorma-autot voivat hakea esim. myrskyjen kaatamat
puut vaikkapa
pururatojen ja polkujen metsäteiden varsilta. Lappeenrannasta siten puuttuu
järkevät kunnallinen puunkäsittelyorganisaatio
ja toimisi yhteistyössä viheralueista vastaavan organisaation kanssa tai
yhteisorganisaationa.
Lisäksi tulee huomioida, että liiallinen halkoajattelu kuluttaa puuta. Se osa
puuaineksesta joka ajatellaan haloiksi tulisi
tuottaa sellaisesta ohutpuusta joka ei sahatavaraksi kelpaa. Mutta eräs ongelma
onkin usein halkomisajattelu.
On totuttu ajattelemaan polttopuu halkoina. Mielekkäämpää ja
puuraaka-ainevaroja säästävämpää olisi jos
polttopuu (halot) tehtäisiin latvaosista ja oksista. Koska näitä on kuitenkin
vaikea halkoa ja koska halkomisen tarkoitus on
kuivattaa puu ja estää puun lahoaminen tarvitaan muita menetelmiä.
Aivan uudentyyppinen jyrsin-kuorintalaite voisi kuoria, osittain jyrsiä puun
polttopuuksi. Puu voidaankin kuivattaa siten,
että se ainakin osittain kuoritaan ja siihen jyrsitään kaksi vastakkaista kapeaa
kanttia. Tästä jäävä jyrsitty puu-ja kuoriaines taas
edelleen menisi prosessissa hakkurin läpi ja siitä saataisiin edelleen
energiahaketta tai paperiteollisuuden raaka-ainetta.
Tämä halon korvaava polttopuu voi nyt olla metrinen polttopuu tai jopa vain
20-cm pitkä.
Etua siitä saa siinä, että “haloksi” ei nyt tarvita kovin paksuja puita, koska
niitä ei tarvitse halkoa vaan halon korvike voi olla vaikkapa
vain 10 cm paksukin. Tällä tavalla säästettäisiin haloiksi menevää puuainesta.
Ja tällaisiksi ”halokkeiksi” sopii mikä tahansa puulaatu, yhtä hyvin
harvennusleppä kuin pajutkin koivun lisäksi;
tai sitten vaikkapa tuulen kaatama puiston hopeapaju. Kunnollinen
tuotteistaminen edellyttää uudenlaista selkeää järjestelmällisyyttä
sekä kunnollisia varastoja, myös puru-, hake- ja jyrsinlastu-siiloja. Epäkohtana
Suomessa onkin hälläväliäasenteet:
puut ovat sikin sokin pihalla ja kastuvat ja taipuvat sekundaksi.
Puulla ja bioenergialla on monia muitakin hyödyntämismahdollisuuksia. Kun
ilmastopäästöjäkin halutaan vähentää voivat biovoimalat
olla avainasemassa puuenergioineen: pelletti –ja briketti-energioineen.
Lappeenranta siten tuottaa ja säästää ilman reaaliedellytyksiä.
Kun yhdyskuntatekniikkaa karsitaan 5000 000 eurolla, kuten on suunnitteilla,
miten korjataan
asfalttivauriot, varsinkin linja-autopysäkkien kohdalla, joista eräistä puuttuu
nähdäkseni
tieliikenne-lain vaatimat tienreunuskivatkin . Lisäksi ympäristöhoito rehottaa
muutenkin. Monissa tapauksissa puut jo kasvavat ylirunsaasti
pyöräteiden ja sähkölinjojen, jopa teiden ylle ja ovat myrskyn sattuessa
vaarana kaatua tielle. Samoin venerannat kuitten voisalmessa ovat melko
hoitamattomia.
sensijaan Lappeenranta osaa Törsätä ja tuhlata, kuten nk. keskusten
linja-autoaseman monttu; sekä sekä vanhan linja-autoaseman rakennuksen purku
osoittavat.
Keskustan talojen purku on varmaan ollut kallista, kun myös yrittäjille tulisi
maksaa ainakin muuttokorvauksia, yms. Restaurointi olisi ollut halvempaa.
On siis purettu huoltamoita ja huoltamokahvioita rakennusten lisäksi ja
rakennettu ylikorkeita taloja niin Tapanaisen talon paikalle,
kuin Pikisaareen ja mm. Viipurin vaneritehtaan paiakalle, vaikka ainakin
Viipurin vaneritehtaan olisi voinut restauroidan hauskaksi tapahtuma-alueeksi.
(Tapahtumat = näyttelyt, messut, kongressit, ja eräät urheilutapahtumat., kuten
purjelauttakilpailut; ts kulttuuri
”säästöjärjestyksestä”
vuosille 2017-2018. Listassa mainitaan mm. Ulkovalaistuksen energiasäästö 400
000 euroa;
Rakennusvalvonnan taksojen korotus 200 000 euroa; liikennejärjestelmän
tehostaminen 200 000 euroa;
asuntotoimen henkilöjärjestelyt 150 000 euroa; kunnossapidon ja
palkkatietopalvelujen henkilöjärjestelyt 450 000 euroa;
asuntotuotannon omarahoitusosuuksien poisto 200 000 euroa; yhdyskuntatekniikan
investoinnin karsiminen 500 000 euroa; puun myyntitulojen lisäys 200 000 euroa.
Voi kysyä miten Lappeenranta lisää puun myyntituloja, kun jo nyt eri
kaupunginosissa, kuten Voisalmessa ja
muissakin kaupunginosissa erilaiset puuläjät ovat lahonneet syksystä 2015
lähtien.
Miten lahoilla puilla voidaan lisätä puutulojen lisäämistä. Lahoista puista ei
saa kuin korkeintaan
sekunda-energiapuuhinnan. Jotta puutuloja voidaan lisätä tarvitaan puiden
käsittely- ja edelleen myynti-jakelukeskus.
Tällainen käsittelylaitos ainakin kuorii puut, jotta ne eivät lahoaisi ja sahaa
ne standardeihin mittoihin.
Kuoret tulisi (myös) silputa hakkurin avulla ja säilöä siiloihin (eikä niiden
siten pitäisi olla läjässä jollakin hakekentällä,
josta tuuli lennättelee ne minne sattuu). Edelleen osa puista voi sahata
kuorimattakin lankuiksi,
jotka ovat osatavan asiakasfirman tai yksityisen jatkokäsiteltävissä. Sahanpuru
edelleen tulee taltioida siiloihin.
Lisäksi tarvitaan kevyehköjä traktoreita, ts. kuorma-autoja puiden
kuljettamiseen käsittelylaitokseen.
Sopivan keveät traktorit/kuorma-autot voivat hakea esim. myrskyjen kaatamat
puut vaikkapa
pururatojen ja polkujen metsäteiden varsilta. Lappeenrannasta siten puuttuu
järkevät kunnallinen puunkäsittelyorganisaatio
ja toimisi yhteistyössä viheralueista vastaavan organisaation kanssa tai
yhteisorganisaationa.
Lisäksi tulee huomioida, että liiallinen halkoajattelu kuluttaa puuta. Se osa
puuaineksesta joka ajatellaan haloiksi tulisi
tuottaa sellaisesta ohutpuusta joka ei sahatavaraksi kelpaa. Mutta eräs ongelma
onkin usein halkomisajattelu.
On totuttu ajattelemaan polttopuu halkoina. Mielekkäämpää ja
puuraaka-ainevaroja säästävämpää olisi jos
polttopuu (halot) tehtäisiin latvaosista ja oksista. Koska näitä on kuitenkin
vaikea halkoa ja koska halkomisen tarkoitus on
kuivattaa puu ja estää puun lahoaminen tarvitaan muita menetelmiä.
Aivan uudentyyppinen jyrsin-kuorintalaite voisi kuoria, osittain jyrsiä puun
polttopuuksi. Puu voidaankin kuivattaa siten,
että se ainakin osittain kuoritaan ja siihen jyrsitään kaksi vastakkaista kapeaa
kanttia. Tästä jäävä jyrsitty puu-ja kuoriaines taas
edelleen menisi prosessissa hakkurin läpi ja siitä saataisiin edelleen
energiahaketta tai paperiteollisuuden raaka-ainetta.
Tämä halon korvaava polttopuu voi nyt olla metrinen polttopuu tai jopa vain
20-cm pitkä.
Etua siitä saa siinä, että “haloksi” ei nyt tarvita kovin paksuja puita, koska
niitä ei tarvitse halkoa vaan halon korvike voi olla vaikkapa
vain 10 cm paksukin. Tällä tavalla säästettäisiin haloiksi menevää puuainesta.
Ja tällaisiksi ”halokkeiksi” sopii mikä tahansa puulaatu, yhtä hyvin
harvennusleppä kuin pajutkin koivun lisäksi;
tai sitten vaikkapa tuulen kaatama puiston hopeapaju. Kunnollinen
tuotteistaminen edellyttää uudenlaista selkeää järjestelmällisyyttä
sekä kunnollisia varastoja, myös puru-, hake- ja jyrsinlastu-siiloja. Epäkohtana
Suomessa onkin hälläväliäasenteet:
puut ovat sikin sokin pihalla ja kastuvat ja taipuvat sekundaksi.
Puulla ja bioenergialla on monia muitakin hyödyntämismahdollisuuksia. Kun
ilmastopäästöjäkin halutaan vähentää voivat biovoimalat
olla avainasemassa puuenergioineen: pelletti –ja briketti-energioineen.
Lappeenranta siten tuottaa ja säästää ilman reaaliedellytyksiä.
Kun yhdyskuntatekniikkaa karsitaan 5000 000 eurolla, kuten on suunnitteilla,
miten korjataan
asfalttivauriot, varsinkin linja-autopysäkkien kohdalla, joista eräistä puuttuu
nähdäkseni
tieliikenne-lain vaatimat tienreunuskivatkin . Lisäksi ympäristöhoito rehottaa
muutenkin. Monissa tapauksissa puut jo kasvavat ylirunsaasti
pyöräteiden ja sähkölinjojen, jopa teiden ylle ja ovat myrskyn sattuessa
vaarana kaatua tielle. Samoin venerannat kuitten voisalmessa ovat melko
hoitamattomia.
sensijaan Lappeenranta osaa Törsätä ja tuhlata, kuten nk. keskusten
linja-autoaseman monttu; sekä sekä vanhan linja-autoaseman rakennuksen purku
osoittavat.
Keskustan talojen purku on varmaan ollut kallista, kun myös yrittäjille tulisi
maksaa ainakin muuttokorvauksia, yms. Restaurointi olisi ollut halvempaa.
On siis purettu huoltamoita ja huoltamokahvioita rakennusten lisäksi ja
rakennettu ylikorkeita taloja niin Tapanaisen talon paikalle,
kuin Pikisaareen ja mm. Viipurin vaneritehtaan paiakalle, vaikka ainakin
Viipurin vaneritehtaan olisi voinut restauroidan hauskaksi tapahtuma-alueeksi.
(Tapahtumat = näyttelyt, messut, kongressit, ja eräät urheilutapahtumat., kuten
purjelauttakilpailut; ts kulttuuri
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.